Kaasuttimen Dellorto PHBG säätö, osa 2

PeeVelin kaasuttimen perussäätö on esitetty artikkelissa ”Kaasuttimen (Dellorto PHBG) säätäminen sisäänajoa varten”. Perustietoa säädöstä saa ”Kaasuttimet ja niiden säätö”-sivun kautta.

Perussäädössä sisäänajoa varten aikanaan säädettiin neulaa ja seosruuvia sekä tyhjäkäynti kohdalleen ja mopo toimi kohtuullisen hyvin. Em. säädöt eivät teoriankaan mukaan kuitenkaan vaikuta kuin alakierrosalueeseen ja toimintakokeissa luonnollisesti siksi emme olleet tyytyväisiä koko kierrosalueen säätöön. Dellorto PHBG kaasuttimessamme oli 74 suutin ja pääsuuttimella on merkitystä nimenomaan yläkierrosalueeseen (3/4 kaasu – täysi kaasu). Liian rikkaasta seoksesta kertoo näppituntuma hieman liian korkeasta kulutuksesta ja savutuksesta ja se, että ryyppyä ei juuri tarvita kylmänäkään. Juuri ennen täyttä kaasua, siis yläkierroksilla alkoi ”röpotys”. Tämä kertoo liian isosta suuttimesta.

Suuttimia ostettiin niiden edullisen hinnan (ja hankintavaivan) takia heti pari vaihtoehtoa, 70 (Mopo Sport 0148670 02) ja 72 (Mopo Sport 0148672 02). Kierrekoko näissä on tuttu metrinen kierre M5 x 0,75.

Dellorto PHBG kaasuttimen pääsuuttimen vaihto vaihe vaiheelta on esitetty seuraavassa. Työn nopeuttamiseksi emme irroittaneet mitään muuta kuin kaasuttimen imukaulastaan ja kaasuttimen pohjan. Emme irroittaneet edes polttoaineletkua ja kaasuttimen pohja irroitettiin vielä siten, että siellä ollut bensiinikin jäi talteen. Irroitimme myös suutinrungon tutkiaksemme neulan asentoa ja päätä.

Työkalujen ja myös käsien/hanskojen tulee olla puhtaat, sillä pienikin roska kaasuttimessa voi aiheuttaa harmia. Samalla tulee tarkistaa tiivisteet ja vaihtaa tarvittaessa. Tulppa kannattaa puhdistaa ennen kokeiluja, sillä se vakioi koetilannetta. Paina myös muistiin, miten mopo hyvin käynnistyi ennen vaihtoa (polkaisut, ryypyn käyttö).

1. Osta muutama erikokoinen suutin ja tarvittaessa kaasuttimen tiivistesarja.
2. Puhdista tulppa, vaihda tarvittaessa uuteen (tällä vakiodaan koeajotilannetta).
3. Varaa oikeat työkalut (risti- ja talttapäämeisseli, 8 mm kiintoavain, puhtaita nukkaamattomia rättejä). Puhdista työkalut ja kätesi/hanskasi huolellisesti.
4. Laita polttoainehana kiinni ja leveä, puhdas astia moottorin alle estämään mahdollinen polttoaineen tippuminen maahan).
5. Ota kaasutin irti imukaulasta ja taita sitä sivulle sen verran, että pohjan saa irti.
6. Ota kaasuttimen pohja irti (4 ristipääruuvia + aluslevyt, jätä ne paikoilleen) ja tarkista sen tiivisteen kunto.
7. Irroita pääsuutin talttapäämeisselillä. Jos et halua suutinrungon tulevan ulos, pidä rungosta vastaan aluslevyn takaa 8 mm avaimella.
8. Kiinnitä uusi suutin vanhan tilalle, tarkista vielä, että roskia ei ole mennyt suuttimeen.
9. Laita kaasuttimen pohja kiinni, kiristäen ruuveja tasaisesti ristiin.
10. Puhdista imukaula ja yhde kaasuttimen puolelta ja laita kaasutin kiinni imukaulaan huolellisesti.
11. Avaa polttoainehana ja tarkista vuodot.
12. Suorita koekäyttö paikoillaan, tee tyhjäkäynnin ja seoksen perussäätö. Havainnoi, kuinka hyvin mopo käynnistyi tällä kertaa verrattuna aikaisempaan.
13. Suorita koeajo: käy läpi kaikki kierrosalueet, testaa vääntöä ja huippunopeus. Tutki savutusta ja tulppaa.

M5 X 0,75 kierteellä olevat suuttimet kokoa 70, 72 ja 74

Kaasuttimen irroitus imukaulasta ja siirto sivuun. Muista alusastia; älä päästä bensiiniä luontoon!

Pohjan irroitus. Pääsuutin näkyy keskellä uloimpana.

Ilman pitämistä rungosta vastaan 8 mm kiintoavaimella, pääsuutin tulee rungon kanssa pois.

Oletuksena tässä kaasutinmallissa on 74 suutin.

Kiintoavaimella vastaan pitäen suutin ja taustalevy lähtee rungostaan.

Uuden suuttimen ruuvaus paikoilleen.

Suutin runkoineen ja aluslevyineen ruuvataan takaisin kaasuttimeen varoen rikkomasta tai kolhimasta neulaa.

Toimintakokeet:

Ensiksi vaihdettiin 74 -> 72. Kone käynnistyi ekalla polkaisulla kun kaasutin oli tayttynyt bensiinillä. Edelleenkään ei kylmäkäynnistykseen tarvittu ryyppyä ja kone savutti hieman, tosin vähemmän. Seuraavaksi tehtiin seoksen ja tyhjäkäynnin perussäätö. Koeajossa moottori väänsi hyvin, ei ”booausta”. Yläkierrosalueella esiintyi yhä kuitenkin ”röpötystä”, mutta hieman vähemmän. Tästä päättelimme, että olemme menossa oikeaan suuntaan.

Seuraavaksi tehtiin suuttimen vaihto 72 -> 70 ja jälleen tietenkin seoksen ja tyhjäkäynnin perussäätö. Nyt käynnistyksen luonne muuttui selvästi. Käynnistyminen vaikeutui 1-2 polkaisusta lukuisiin. Lisäksi tarvittiin kylmänä ryyppyä. Positiivista oli, että koeajossa yläkierroksetkin vetivät nyt paremmin ja ”röpötys” oli lähes hävinnyt. Savutus oli selvästi pienempää. Ehkä aavistus vääntöä katosi 1/4…1/2 sekä 3/4 alueilta mutta sitä oli vaikea arvioida tarkasti lyhyen ajon perusteella.

Päätimme kokeilla rauhassa näitä asetuksia, jotta muodostuu hyvä kuva, mihin suuntaan viedä seuraavaksi. Todennäköiset seuraavat toimenpiteet ovat, että pyrimme vaikuttamaan tyhjäkäyntiin ja alakierrosalueeseen. Pidämme suuttimen samana (70), laitamme neulaa rikkaammalle (sokkaa yksi lovi alaspäin, kolmanteen ylhäältä lukien) sekä seosruuvia vähän rikkaammalle. Näistä lisää myöhemmin.

Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto

Tästä artikkelista alkaa artikkelisarja, joka käsittelee 6V sähköjärjestelmän muutosta 12V järjestelmäksi.

Kokosimme aikanaan magneeton vanhoin osin, ks. artikkeli ”Moottorin kokoaminen 3- magneeton puoli”. Muutamaan kertaan projektin aikana tuli ilmi, että sähköenergian tuotto oli hieman riittämätöntä. Tämä on 6V sähköjärjestelmän PV:ssä yleinen ominaisuus mutta havaitsimme erilaisia vikoja, esim valojen himmeys ja normaalia suurempi ”vilkkuminen” oli aika selvä ongelma. Sytytyksen täydellisestä toimivuudesta ei kipinän voimakkuuksineen myöskään ollut täyttä varmuutta; oli epäilys, että kipinä on heikko. Siksi jälkeenpäin päätettiin vaihtaa sytystyspuola (primääripuola) ja valopuola.

Onnistuimme löytämään vielä Suzukin alkuperäiset puolat, vaikka niiden valmistus on tiettävästi lopetettu.

Suzukin alkuperäisosat herättävät aina tiettyä luottamusta.

Mittasimme uudet puolat. Sähkömittauksista kannattaa katsoa artikkeli ”Sähkömittauksia ja -vikoja”, missä mm. oikeat mittaustavat ja -arvot.

Sytytyspuolan mittaus.

Valopuolan mittaus valkoisesta johdosta.

Valopuolan mittaus vihreästä johdosta.

Osat ja tarvikkeet:

• Sytytyspuola (primääripuola) (Nakkilan Pyörä & Mopo 32140-28B01-000)
• Valopuola (CMSNL 32120-220-41)
• Johtoa, punainen, keltainen, musta (Motonet autojohto 1mm)
• Ohutta ja leveää kutistesukkaa
• Juotostinaa
• Kierrelukitetta
• Liuotinpesuainetta
• Vaseliinia

Työkalut:

• Perustyökalut: kuusiokoloavaimet, hylsyt ja vääntimet
• Magneeton vauhtipyörän ulosvetäjä
• Juotoskolvi
• Yleismittari ja mittapäät

Purkaminen

Ensiksi irroitettiin vaihdepoljin ja magneeton koppa varoen rikkomasta tiivistettä. Koppa oli normaalin likainen vetoakselin puolelta mutta magneeton puoli oli siisti. Koneremontissa uuteen vaihdetussa vaihdeakselissa oli pintaruostetta, mikä ei tarvikeakselin kyseessä ollessa ihmetyttänyt. Vaihdeakselin stefa oli toiminut moitteetta, öljyvuotoja ei näkynyt.

Magneeton kopan alta paljastuu siisti magneeton puoli ja normaalin likainen vetoakselin puoli.

Vauhtipyörä pyörii vastapäivään ja sen mutterin kierre on normaali, oikeakätinen. Vauhtipyörää täytyy pitää lujasti paikallaan, jotta mutterin saa auki. Suzukilla on tähän erikoistyökalu (09930-40113 Rotor holder, työkalu nro 30). Jos tällaista ei ole saatavilla, vältä työntämästä mitään vauhtipyörän aukkoihin siten, että pohjalevy tai puolat rikkoontuvat. Iso vaihde päälle ja kaveri istumaan mopon päälle jarruja painamaan voi auttaa, samoin napautus kumivasaralla tms. vääntimen päähän.

Suzukin erikoistyökalu 09930-40113 vauhtipyörän kiinni pitämiseen mutteria avattaessa.

Vauhtipyörän mutterin poisto. Kierre on oikeakätinen.

Vauhtipyörä on mutterivarmistuksen lisäksi tiukalla sovitteella ja kiinni kampiakselissa ja sitä pitää paikallaan kiertosuunnassa kiila. Vauhtipyörässä olevan ulosvetäjän kierre on vasenkätinen, eli ulosvetäjä kiristyy vauhtipyörään pyörittämällä ulosvetäjän runkoa vastapäivään. Vauhtipyörä tulee ulos kiristämällä ulosvetäjän pulttia myötäpäivään ja pitämällä vauhtipyörää samalla vastaan.

Ulosvetäjä vauhtipyörän vasenkätiseen kierteeseen.

Vedä irronnut vauhtipyörä varovasti ulos.

Kyseisessä yksilössä oli aikanaan pahoja moottorilohkovikoja, joita korjailtiin mm. kemiallisella metallilla. Jännitti nähdä, ovatko korjaukset toimineet ja pitäneet lian ja veden poissa.

Magneeton tiivistys on toiminut.

Vauhtipyörä on puhdas kuten pitää olla. Ei löytynyt myöskään raapimisjälkiä.

Kierrelukitteesta huolimatta valopuolan ruuvit olivat löystyneet ja se pääsi hieman liikkumaan. Tämä on voinut aiheuttaa havaittua valojen ”vilkkumista”. Katastrofi on ollut lähellä; valopuolan irtoaminen hajottaa paljon paikkoja, sillä pyörimisnopeus ja liike-energia on suuri.

Yksi vika löytyi, valopuolan ruuvit olivat löystyneet.

Pohjalevy irti.

Siistiä täälläkin, sähköjohdot yhä tarkoin suojattu ja vedonpoistaja pitää ne napakasti paikallaan.

Seuraavaksi otettiin juotokset esiin ja sulatettiin ne auki. Kutistesukan saa leikattua kätevästi teräväkärkisellä ”kirurginveitsellä”. Tässä vaiheessa on syytä valokuvata tai kirjoitella värit ylös.

Kutistesukat saa nätisti auki ”kirurginveitsellä”.

Juotokset näkyvillä.

Tässä vaiheessa kannattaa katsoa värit ja merkata ne ylös.

Pohjalevy ja vanhat puolat. Huomaa eripituiset kiinnitysruuvit ja sytytyspuolan tärkeät maadoitusjohto sekä vedonpoistajaklipsi.

Kokoaminen ja kytkennät

Seuraavaksi kiinnitetään puolat pohjalevyyn ja reititetään johdot. Kierrelukite ja oikea kiristysmomentti on kokoonpanijan välttämättömät ohjenuorat. Huomioi, että johtimet eivät saa jäädä puristuksiin tai hankaukseen.

Kierrelukite on välttämättömyys.

Johdot taitetaan nätisti pohjalevyn aukoista sisään.

Sytytyspuolan molemmat johtimet on juotettava kiinni. Opettele oikea juotostekniikka harjoittelemalla johonkin muuhun kohteeseen. Ns. kylmäjuotoksia ei saa syntyä, sillä ne saattavat aiheuttaa ylimääräistä vastusta (resistanssia) ja tuottaa siten jännitehäviöitä. Kaikki juotosliitoksen osat on lämmitettävä kunnolla kolvin kärjellä. Onnistuneen juotoksen tuntomerkki on juotoksen kiiltävyys.

Sytytyspuolan johtimet on juotettava kiinni.

Käytettävissämme ei ollut ihan Suzukin väristandardien ja tarvikejohtosarjamme värien mukaisia johtimia. Oleellista kuitenkin on dokumentoida värit mopoyksilön omaan sähkökaavioon.

Kytkennät on esitetty seuraavassa. Alleviivattu on itse tarvittaessa tehty välijohto ja sen väri. Värikoodit sähkökaaviosta. Valopuolan toinen käämipiiri (vihreä johdin) kytkettiin ja vedettiin akkukotelolle asti pitkällä mustalla johtimella myöhempää käyttöä (6V -> 12V muutos) varten.

• Sytytyspuola (primääripuola), 2 johdinta
  • Maadoitus: B/W -> B/W
  • Sytytys/CDI: R -> B/Y
• Valopuola, 3 johdinta
  • Valot: W -> Y -> Y/W
  • G -> B

Käytimme yhden neliömillimetrin johtimia. Älä käytä liian ohuita johtimia jännitehäviöiden ja johdon ylikuormituksen välttämiseksi ja käytä aina kutistesukkaa suojaamaan liitoksia (juotokset ja abikoliitokset). Sähkömiehen teippi on se huonompi vaihtoehto, sillä ajan myötä se voi purkautua auki. Tehokas kuumailmapuhallin voi sulattaa puolien käämien eristeitä, joten käyttele sitä kohdennetusti ja varoen. Säädettävän lämpötilan puhallin oikeaan kutistesukkalämpötilaan säädettynä (vaihtelee sukkatyypeittäin, 120 astetta Celsiusta on hyvä aloituslämpötila) on tässä erityisen hyvä apu.

Ohuet kutistesukat johtimiin

Kutistus kuumailmapuhaltimella. Varo sulattamasta puolien käämien eristeitä!

Tässä vaiheessa ennen pohjalevyn asennusta puhdistimme magneeton puolen liuotinpesulla, kuivasimme ja tarkistimme kampiakselin ja vaihdepolkimen stefat ja kokeilimme molempien akselien välykset. Kaikki oli ok, kuin vasta tehdyn koneremontin jäljiltä.

Liuotinpesty magneeton puoli.

Kampiakselin välyksen testausta.

Kierrelukitetta laitettiin myös pohjalevyn ruuveihin.

Jälleen kutistesukkaa johtimille ja nyt leveämpää kutistesukkaa johtonipulle.

Puhjalevy paikoillaan ja kutistesukat kutistettu. Musta pitkä johto tulee valopuolan toisesta käämistä ja on tulevaisuuden 6V – 12V muutosta varten. Kuvassa ei näy magneeton läpiviennin suojakumi, joka toki tulee laittaa paikoilleen.

Vauhtipyörä kiinnitetään huolellisesti puhdistettuun akseliin kohdistamalla vauhtipyörän kiilaura tarkasti kiilaan ja yksinkertaisesti painamalla tasaisesti niin pitkälle kuin se menee ja kiristämällä loppuun mutterin avulla. Jos sovite on erityisen tiukka, voi käyttää hiukan korkean viskositeetin vaseliinia akselilla ja lämmittää vauhtipyörää. Ulosvetäjän voi kiertää paikoilleen sen pultti irroitettuna ja lyödä kumivasaralla tai metallivasaralla puupalikka välissä vauhtipyörä sovitteeseen, ks. artikkeli ”Moottorin kokoaminen 3- magneeton puoli”.

Kiinnityksen jälkeen on muistettava kokeilla, että vauhtipyörä on paikoillaan aksiaali- ja radiaalisuuntaan ja pyörii hankaamatta puolien metalliosiin.

Vauhtipyörä paikoilleen ja paikallaolon kokeilu.

Kone kannattaa käynnistää ilman magneeton koppaa ja katsoa pyöriikö vauhtipyörä vemppumatta ja täristämättä. PeeVeli Lähti käyntiin ensipolkaisulla.

Pyörityskoe ilman magneeton koppaa.

Saimme käyttöömme mainion Fluke 175 TRMS -mittarin, jolla säröytyneitä vaihtojännitteitä voi mitata luotettavasti. Mittasimme mopon käynnissä ollessa ulostulojännitteet valopuolasta ilman jännitteensäädintä kuormittamattomana (ilman valoja tms.) sekä sen kanssa. HUOM: ilman jännitteensäädintä ei kannata laittaa valoja päälle, etteivät polttimot kärähdä.

Jännite puolalta oli n. 1/4 kaasulla reilut 13VAC ilman säädintä ja reilut 7VAC sen kanssa. Kovilla kierroksilla jännite nousi ilman säädintä vielä useita voltteja, joten puolassa on kyllä potkua – ja jännitteen säädin on todella tarpeen. Testasimme lopuksi alkuperäisen 6V jännitteensäätimen kanssa myös valot, jotka paloivat nyt kirkkaammin ja vilkkumatta.

Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä kuormittamattomana ilman jännitteensäädintä. HUOM: älä laita valoja päälle ilman jännitteensäädintä, sillä ne voivat kärähtää!

Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä jännitteensäätimen leikkaamana

Lopuksi laskettiin kuminen läpiveintisuoja paikoilleen, laitettiin magneeton koppa kiinni magneeton tiivistys huolellisesti varmistaen sekä rasvattiin vaihdepolkimen akseli vaseliinilla ruostumisen estämiseksi ja kiinnitettiin poljin.

Kaasuttimen (Dellorto PHBG) säätäminen sisäänajoa varten

Perustietoa 2-tahtikaasuttimista löytyy tämän blogin kaasutinlinkkisivulta.

Jos kyseessä on moottorin sisäänajo, säätö on yleensä syytä tehdä kahdesti, ennen sisäänajoa ja sen jälkeen, sillä moottorin ominaisuudet muuttuvat ensikulumisen ja -asettumisen myötä. Sisäänajossa myös on suositeltavaa, että moottori käy rikkaammalla seoksella.

Dellorto PHBG kaasutin

Dellorto PHBG on 2T ja 4T moottoreille tarkoitettu pyöreäluistinen kaasutin, missä on nosta-ja-pyöritä mallinen ryyppy (racing-malleissa on kätevämpi vaijeriryyppy). Kiinnitys moottoriin on Ø24mm ja ilmanpuhdistimeen Ø32mm. Kierteet ovat M32 x 1.25mm. PHBG sopii mainiosti 50cc sylintereille. Se ei ole kaikkein helpoin saada säätöihin, mutta vaivan jälkeen siitä saa erittäin hyvän. Säädöt sijaitsevat kaasuttimen vasemmalla puolella. Kaasuttimemme suuttimet: pääsuutin 74, tyhjäkäynti 50, ryyppy 60.

Dellorto PHBG. Säädöt vasemmalla puolella.

Dellorto PHBG räjäytyskuva

Seuraavassa on PeeVeliin tehty Dellorto PHBG kaasuttimen perusviritys askel askeleelta. Tämä prosessi perustuu oheiseen räjäytyskuvaan, lopussa kaasutinlinkkisivun lähteisiin ja tietysti käytännön kokeiluihin.

Vaihe 1: esivalmistelut

Ensimmäinen säätöön vaikuttava työ on laittaa kaasutin hyvin kiinni kaasuttimen kokoon nähden oikean kokoiseen imukaulaan ja imukaula kiinni sylinterissä olevaan laippaan (ks. artikkeli ”Moottorin kokoaminen 4 – sylinteri ja kaasutin”). Tiiviste on asetettava huolella. Tämä on yleisin vuotokohta, joten on suositeltavaa tarkistaa tämä ennen säädön aloitusta.

Tulppa kannattaa vaihtaa uuteen. Muista oikea lämpöarvo, ettei säätöjen ja kokeilujen jälkeinen tulpan ulkonäön arviointi mene pieleen (esim. musta tulppa kertookin väärästä, liian kylmästä lämpöarvosta, ei rikkaasta seoksesta).

Kaasuttimen asennuksen jälkeen on hyvä katsoa perusasiat kuntoon: tuleeko tulpalle kipinää ja tuleeko kaasuttimeen bensaa. Kipinän voi testata irroittamalla tulppa ja laittamalla se tulpanhattuun kiinnitettynä rungostaan vaikka sylinterin kanteen kiinni ja polkaisemalla ja havainnoimalla kipinä.

Sytytystulpan hattu kiinni ja tulpan rungon maadoitus kanteen. Kevyt polkaisu (moottori pyörähtää vain hieman) ja kipinän pitäisi näkyä päivänvalossakin. Muista, että virran pitää olla päällä ja/tai sammutusnappi RUN-asennossa!

Bensaa pitää myös tulla riittävästi kaasuttimeen, joten suodattimet kannattaa tarkistaa tukkeumien ja letkut nikellyksien (liian tiukat taivutuskulmat) varalta. Yksinkertainen testi on irroittaa letku kaasuttimen päästä ja laittaa astiaan ja avaamalla hana (testaa sekä ON että RES -asennot).

Kokeile vaijerin toimintaa asennettuasi se. Sen tulee toimia nykimättä molempiin suuntiin, eikä se varsinkaan saa hirttää kiinni, mikä voi olla vaarallista liikenteessä.

Vaijerin toiminnan kokeilua.

Polttoainesuodattimien virtaussuuntanuolet on syytä huomioida.

Vaihe 2: neulan säätö

Kaasuttimen säätö on hyvä aloittaa neulan sokka asetettuna keskimmäiseen loveen tai ainakin lähelle sitä. Dellortossamme oli parillinen määrä lovia ja sokka oli oletuksena toiseksi ylimmäisessä lovessa.

Siirsimme sokkaa yhden loven alaspäin, jolloin kone käy vamasti sisäänajovaiheessa rikkaammalla (muistisääntö sokan siirrolle: ”rikkaat lihavat asuvat alhaalla, laihat köyhät ylhäällä”).

Sokan siirto yksi lovi alaspäin.

Vaihe 3: perussäätö

• Käynnistä mopo ja anna sen lämmitä käyttölämpötilaan
• Säädä tyhjäkäyntiruuvista tyhjäkäynti siten, että moottori käy melko korkeilla kierroksilla
• Sulje seosruuvia hitaasti kunnes kierrokset putoavat ja sitten hitaasti ulospäin, kunnes moottori käy niin nopeasti kuin mahdollista. Tätä vaihetta voi joutua tekemään muutaman kerran oikean kohdan löytämiseksi.
• Säädä lopuksi tyhjäkäynti sopivaksi.

Vaihe 4: tulpan tutkiminen

Lyhyen ajon jälkeen irroita tulppa ja tutki sen väriä. Tumma väri kertoo, että kone käy rikkaalla seoksella ja se on sisäänajovirityksessä hyvä asia. Valkoinen väri on varoitussignaali liian laihasta seoksiesta ja kiinnileikkaamisriski on ilmeinen. Tällöin on syytä säätää uudestaan.

Näillä säädöillä mentiin sisäänajovaihe. Jatkosäädöistä kerrotaan erillisessä artikkelissa.

Toimintakokeiden vikojen korjaus – imuvuodot, äänimerkki

Artikkelissa ”Toimintakokeet, osa 1” oli kuvattu ensipolkaisut ja -käynnit löydöksineen. Öljyvuodon korjaus on esitetty artikkelissa ”Moottorilohkon kierteen korjaus irtokierteellä”.

Mopoa edelleen kokeiltaessa huomattiin kampikammiovuoto sylinterin alatiivisteestä. Tämä vaikutti oleellisesti moottorin toimintaan, sillä kaksitahtimoottorin kampikammiossa tulee olla vastapaine. Juurisyy oli tarvikesylinterin huono kohdistus lohkoihin, ks. artikkeli ”Projektin mokat ja kummallisuudet”. Sylinteri irroitettiin ja kiinnitysreikä koneistettiin kohdalleen ja sylinteri kiinnitettiin uudelleen kuten aikaisemmin uusin pitkin pinnapultein ja 6×20 mm pinnapultein (Mopo Sport 750-620). Tiiviste luonnollisesti vaihdettiin uuteen myös.

Tarvikesylinterin tuoreöljyvoitelun piipan tulppaus vuoti aiheuttaen lisää imuvuotoa, joten se tukittiin.

Myöhemmissä koeajoissa huomattiin, että Jousien kiinnitysreikien kumeista puuttuivat metalliholkit aiheuttaen jousien turhaa heilumista, mikä vaikutti myös ajettavuuteen. Holkit lisättiin jälkeen.

Em. asiat, mukaan lukien kaasuttimen perusäätö tehtiin ammattilaisen toimesta, mistä suurkiitokset hyvän ja rennon palvelun BT-Moto&Servicelle! Kaasuttimen säädöstä kerrotaan tarkemmin erillisessä artikkelissa.

PeeVeli jonossa BT-Moto&Service pihassa

Äänimerkiksi vaihdettiin aluksi räyheän kokoinen kromivaihtovirtamalli (Mopo Sport 325-061A). Tämäkin äänimerkki vain naksahteli. Mittauksissa selvisi, että jännite on alhainen.

Äänimerkin jännitteen mittaus

Jännite on alhainen äänimerkille

Vaihtoehtona oli parantaa sähköntuottoa tai hankkia herkempi äänimerkki. Päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon nyt aluksi ja parantaa sähköntuottoa myöhemmin ja muuttaa sähköjärjestelmä 6V järjestelmästä akulliseen 12V järjestelmään. Restaurantapäiviltä käytetty Transval TR8 -äänimerkki, ilmeisesti Tunturi-mopoissakin käytetty herkempi laite. Testatessa mopon käydessä se rääkäisikin iloisesti. Kiinnitysrauta hiottiin, ruostesuojamaalattiin ja pintamaalattiin. Rautaa ei muokattu, joten johtosarjan johdot eivät riittäneetkään, vaan jouduttiin jatkamaan. Vaikka jo taisteluväsymystä alkoi olla ja pikkuasioissa oikominen kävi mielessä, sähköt tehtiin kunnolla liittäen ja suojaten kutistesukalla, kuten kaikki muutkin sähköt. Äänimerkki kiinnitettiin siten, että ei kosketa muovikuorisena pakoputkeen, eikä ole tulpanvaihdon tiellä.

Käytetty Transval TR8 räikkä 6 VAC

Johtojen jatkaminen; kutistesukitus liittimiin asti. Huomaa uudistettu kiinnitysrauta.

Valmis johtojatkos

Sijoitus siten, että tulpanvaihto onnistuu eikä ole muovikuorisena liian lähellä pakoputkea.

Täällä minä kurkin ja minusta lähtee paha retroääni.

Moottorilohkon kierteen korjaus irtokierteellä

Kun öljyt laitettiin sisään ja tehtiin ensikokeiluja (ks. artikkeli ”Toimintakokeet, osa 1”), alkoi jonkin ajan kuluttua öljyä tippumaan. Yksi alareunan pultti ei kiristynyt tarpeeksi, kierre oli korkannut. Öljyt valutettiin pois, käynnistyspoljin ja jalka sekä kytkinkoppa irroitettiin.

Päästiin purkamaan.

Kierretapilla kierteen avaus ei selkeästi riittänyt, joten päätettiin yrittää irtokierrekorjauksella. Kierteen korjauksesta on hyvä suomenkielinen artikkeli MMAF:n sivulla. M6-kokoinen kierre korjattiin ohjeen mukaan Recoil M6x1,0 kierteenkorjaussarjalla (Motonet 78-6265), missä kaikki tarvittavat asennustyökalut (ylikokoporanterä ja -kierretappi, irtokierteen asennustyökalu, sekä irtokierre-elementtejä). Valmistajan mukaan Recoil-irtokierteellä korjatusta kierteestä tulee alkuperäistä vahvempi.

Korjaus tapahtuu seuraavasti:

1. Poraus: Poraa vahingoittuneet kierteet pois.
2. Kierteytys: Kierteytä reikä sarjaan kuuluvalla ylikokokierretapilla. Varmista että kierteen nousu on sama kuin reikään asennettavassa pultissa.
3. Asennus:Kierrä kierre-elementti reikään kevyesti painaen kunnes elementti on 1/4 – 1/2 kierrosta pinnan alla, vääntötappi elementin alapuolella.

Kierteen korjauksen vaiheet kuvina.

Kierteen poraus ylikokoon

Uuden kierteen teko ylikoon kierretapilla. Paikkaan ei päässyt asianmukaisella kierretappivääntimellä, joten sai olla kieli keskellä suuta, että lähti suoraan.

Irtokierteen asentaminen asennustyökalulla. Irtokierre asennetaan 1/4…1/2 kierroksen syvyyteen pinnasta.

Huonot lohkot ovat todellakin tuottaneet koko projektin päänvaivaa, katso mm. artikkelit ”Viat ja viritykset” ja ”Moottorilohkovikojen korjaaminen”. Jälkeenpäin ajatellen olisi kannattanut vaihtaa parempiin käytettyihin. Kierteen lisäksi lohkojen tiivistävät reunat eivät olleet parhaat mahdolliset, samoin kuin ei kytkinkopankaan.

Kierteen korjaus onnistui. Kytkinkoppa kiristettiin varovasti ruuvinmukaiseen momenttiin ja hyvin tasaisesti uudelleen ja uusi kierre piti mainiosti momentin. Tiiveyden varmistamiseksi uuden paperitiivisteen lisäksi laitettiin tiivistemassaa. Öljyt laitettiin takaisin sisään ja vuoto korjaantui.

Projektin mokat ja kummallisuudet

Projektissa on aina hyvä ruotia vähän mokia ja kummallisuuksiakin eikä esitellä pelkkää menestystä. Virheistä oppii tuskallisimmin, mutta parhaiten. Ja jälkikäteen ainakin naurattaa.

”Ihminen joka ei tee virheitä ei tavallisesti tee muutakaan.” ~William Magee

Moka: Kampiakselin holkin unohtaminen kokoonpanosta

• Oire: huomattiin ylimääräinen holkki osissa
• Juurisyy: huono purkuosien järjestyksenpito, huolimaton räjäytyskuvan lukeminen
• Ratkaisu ja korjaus: mitattiin holkki työntömitalla ja etsittiin vaihdetuista akseleista, räjäytyskuvista ja digikuvista sopivaa holkkia. Holkki sopi mitoiltaan kampiakseliin kytkinpuolelle. Holkista löytyi myös digikuva ja räjäytyskuva. Purettiin kytkinpaketti, jotta saatiin irroitettua kampiakselin pääratas ja laitettua holkki paikoilleen ja kokoonpantiin uudelleen kierrelukitteen kera.

Unohtunut kampiakselin holkki

Moka: Käynnistysakselin prikan unohtaminen kokoonpanosta

• Oire: käynnistyspoljin ei palaudu, eikä oikeastaan toimi kunnolla kertapolkaisun jälkeen
• Juurisyy: huono purkuosien järjestyksenpito, huolimaton räjäytyskuvan lukeminen
• Ratkaisu ja korjaus: prikka (räjäytyskuvan osa nro 5) puuttuu ja iso ratas jousineen pääsee pois paikoitaan. Prikasta löytyi myös digikuvat ennen ja jälkeen, missä virhe näkyy. Kytkinkoppa otettiin pois ja prikka paikoilleen.
• HUOM: prikka ei saa olla liian paksu, muuten ratkaisu ei toimi!

Kummallisuus: sylinterin ja yhden lohkoreiän kohdistus

• Oire: uuden sylinterin toinen kaasuttimen puolen rei’istä ei kohdistu lähellekään oikein lohkon reiän kanssa.
• Juurisyy: ei tiedossa, selvitellään
• Ratkaisu ja korjaus: Aluksi jätettiin riskillä auki. Reikä ei ollut käytössä edellisenkään sylinterin kanssa. Muut reiät kohdistuvat. Mutta tuloksena oli vuoto ja päätettiin koneistaa reiät kohdilleen ja laittaa vaarnaruuvi paikoilleen.

Sylinterin ja lohkon reikä eivät kohdistu

Kummallisuus: Tehopakoputki ei mahdukaan enää paikoilleen

• Oire: yksilössä mukana ollut tehopakoputki saatiin paikoileen, mutta äänenvaimennin ei mahdukaan
• Juurisyy: uusi sylinteri on hieman erilainen, mikä muuttaa putken kokonaislinjausta rungon suhteen
• Ratkaisu ja korjaus: tehoputken modifiointi sopivaksi. Vakiomallisen putken hankinta ja sen modifiointi sopivaksi.

Putki rungossaan, tähän ei äänenvaimennin enää mahdukaan

Änenvaimennin ei mahdukaan enää runkoon; ottaa säätimeen ja liian lähellä lokariakin

Vakiopakoputki ottaa kiinni iskunvaimentimeen

Kummallisuus: Takajarrupoljin ottaa kiinni kytkinkoppaan

• Oire: Takajarrupoljin ottaa kiinni kytkinkoppaan ja riskinä on maalien lähtö
• Juurisyy: ei tietoa, selvitellään
• Ratkaisu ja korjaus: lämmitys ja taivutus

Takajarrupoljin ottaa kiinni kytkinkoppaan…siksi suojaus.

Kummallisuus: edellisen omistajan jalkatappitangon hitsaus

• Oire: käynnistyspoljin ei mennyt paikalleen
• Juurisyy: edellisen omistajan jalkatappitangon hitsaus on muuttanut rakenteen muotoa
• Ratkaisu ja korjaus: lämmitettiin ja hakattiin kumivasaralla tankoa oikeaan asentoonsa

Käynnistyspoljin ei mahdu paikalleen jalkatappien ohi.

Kummallisuus: uusi takaroiskeläppä ei sovi (vaikka kaupan sivujen mukaan pitäisi)

• Oire: uudessa tarviketakaroiskeläpässä on kolme reikää, kuten lokarissa, mutta ne eivät osu lähellekään kohdilleen. Roiskeläpän mukana tulleessa kiinnitysraudassa on kaksi reikää, eivätkä ne sovi kohdalleen takalokasuojan eikä roiskeläpänkään kanssa. Mopo Sportin sivuilla väitettiin aikaisemmin yhteensopivuutta vuosimallien kanssa ja suositellaan käytettäväksi myytävien metallilokarien kanssa, jotka tähänkin projektiin hankittiin.
• Juurisyy: huono suunnittelu ja yhteensopivuuden varmistaminen
• Ratkaisu ja korjaus: modifioidaan rautaa, jotta sopii lokarin reikien jakoon.

Uuden roiskeläpän reikien paikat ja määrät eivät täsmää, vaikka yhteensopivuutta mainostettiin.

Kummallisuus: uuden tavaratelineen kromipinnoite järjestelmällisesti viallinen (toimittajan mukaan on kaikissa toimittajan kappaleissa yhtä huono)

• Oire: Kromipinnoite oli todella naarmuinen ja siinä oli selvästi kromauskiinnittimen tms. jälkiä
• Juurisyy: todennäköisesti huono tuotantomenetelmän suunnittelu ja laadunvarmistus; tosin vaikuttaa tekijän puolelta tuottamukselliselta
• Ratkaisu ja korjaus: palautetaan tavarateline ja tilalle maalattu versio. Maalattu versio laadukkaampi, mutta mm. hitsauslankaa oli jäänyt saumoihin törröttämään.

Kromipinnoite rikottu kiinnittimellä tms.

Kromipinnoite rikottu kiinnittimellä tms.

Syviä naarmuja kromipinnoitteessa

Kromipinnoite rikottu kiinnittimellä tms.

Hitsauslankaa törrötti hitsauksesta.

Moka: Etuhaarukka jäi asennuksessa löysälle

• Oire: Etuhaarukka tuntuu väljältä etu/taka -suunnassa, kuulia putoaa.
• Juurisyy: riittämätön kiristys; mutterit tuntuivat kiristyvän loppuun mutta kierteet olivat sen verran jäykät, että kiristys jäi vajaaksi.
• Ratkaisu ja korjaus: haarukan uudelleenasennus runkoon

Etuhaarukan kiristys jäi löydälle, kuulia putosi.

Moka: Polttoaineen suodatin väärin päin

• Oire: Mopo kävi hetken, mutta sammui äkisti.
• Juurisyy: Polttoaineen lisäsuodatin väärin päin, ei huomattu suodattimen kyljessä olevaa virtaussuuntanuolta. Hämäävää oli, että suodattimessa oli koko ajan bensaa, virtaus ei vain ollut riittävää.
• Ratkaisu ja korjaus: Vaihdettiin oikein päin.

Polttoainesuodatin väärin päin…

Polttoainesuodattimen virtaussuuntanuoli on syytä huomioida. Tässä kuvassa oikein.

Muita mokia:

• Ohjauslukon irroitus rungosta unohtui rungon purkamisen yhteydessä
• Uusien lokasuojien alapuolien suojaus kiveniskemiä vastaan olisi pitänyt tehdä ennen runkoon kiinnittämistä ja jouduttiin irroittamaan ne suojausta varten.
• Kytkinkopan reikä käynnistyspolkimen läheisyydessä jäi tukkimatta ennen öljyjen laittoa, mistä seurauksena öljyvuoto. Tukittiin pultilla tiivisteen kera.
• Pitkien ja lyhyiden valopiuhat väärin päin. Vaihdettiin.
• Ostettiin vääränlainen, tasavirtasähköjärjestelmällä varustettuihin mopoihin soveltuva äänimerkki.
• Etuhaarukkaa ei kunnostettu muun mopon purku- ja kunnostusvaiheessa, koska toimi hyvin alkuun. Sittemmin meni vaarallisen löysäksi ja jouduttiin purkamaan ja kunnostamaan myös sisältä.

Polttoainejärjestelmän kunnostus

Polttoainetankin kunnostus ja maalaus on esitetty erillisissä artikkeleissa.

Kaasutin (Dellorto PHBG) putsattiin ja tiivisteet vaihdettiin uusiin. Korvakkeestaan haljennut imukaula sekä ilmansuodatin vaihdettiin uuteen.

Huollettu kaasutin

Polttoainehana vuoti jonkin verran. Sen voisi kasata osista räjäytykuvan avulla, mutta se päätettiin vaihtaa kuitenkin kokonaisena.

Suzuki PV polttoainehanan räjäytyskuva

Uusi hana paikoillaan

Tankin päässä päähanan ja varatankin suodattimet uusittiin. Suodattimien pituudella ”tehdään” varatankki. Pidempikaulainen suodatin on päähanan, jolloin bensiini ”loppuu” aikaisemmin ja siksi pitää kääntää varatankille ja herätellä näin kuski tankkaamaan. Suodattimet irroitetaan pyörittelemällä. Tankkiin integroidut kaulat vaurioituvat herkästi, joten taivutella ei kannata!

Vanhojen suodattimien irroitus. Pyörittele, älä taita!

Uudet ja vanhat suodattimet

Uudet suodattimet painetaan pyöritellen paikalleen.

Pääsuodatin on pidempi.

Pienenä lisävarmisteluna laitettiin erillinen suodatin päälinjaan, sillä riski on, että tankista aluksi tulee käsittelyssä liikkeelle lähtenyttä hienojakoisempaa töhkää, jotka eivät jää tankissa oleviin linjasuodattimiin. Tarkoitukseen ostettiin halpoja Bilteman kertakäyttösuodattimia. Polttoaineen lisäsuodattimessa tulee huomioida suodattimen kyljessä oleva virtaussuuntanuoli.

Tankin korkin tiiviste oli kulunut ja kovettunut, lisäksi siinä oli vähän maalia edellisen omistajan jäljiltä. Pieni yksityiskohta, jossa ei kannata säästää. Höyrytkin on mukava pitää tankissa.

Tankin korkin tiiviste uusittiin.

Polttoainetankin etupalan ylä- ja alakumit uusittiin. Nämä pienet tärkeät kumiosat vaimentavat tärinää ja estävät maalien kulumisen ja siten tankin ruostumisen alkamisen. Näissä ei kannata säästää.

Polttoainetankin etupalan ylä- ja alakumit (ei kuvassa) ovat tärkeitä osia.

Etupalan ylä- ja alakumit paikoillaan. ”Made In Japan” kumiosissa lämmittää kaiken halpamaavalmistuksen keskellä.

Tässä vaiheessa tankin ollessa vielä irtonaisena se vahattiin.

Kaasuvaijeri uusittiin. Sen asennus ja säätö sekä kaasuttimen säätö esitetään tulevissa artikkeleissa. Kaasuttimen pään osat (luisti, jousi ja muovilaippa) olivat likaiset. Ihme, että kaasutin pelasi niinkin hyvin koeajossa. Likaisuuden syy lienee haljennut kumiläpivienti tai huono ilman suodatin.

Osat pestiin vaijerin irroituksen jälkeen liuotinpesulla ja vanhalla hammasharjalla ennen asennusta uuteen vaijeriin.

Vanhan vaijerin irroitus

Osien liuotinpesu harjan avulla

Kumiläpiviennissä oli pieni halkeama. Todettiin, että sillä ja pienellä kumiliimakorjauksella kuitenkin pärjätään

Pestyt osat

Polttoainejärjestelmän kunnostuksen lomassa tuli mieleen tarkastella myös, mitä PeeVeli tulevaisuudessa polttoaineena juo. Service manual suosittelee tämän ikäiselle yksilölle 25:1 (4%) seossuhdetta. Tämä lienee nykyöljyillä liikaa. Oikean seossuhteen öljymäärän voi tarkistaa tästä taulukosta.

Moottorin kokoaminen 5 – kytkinkotelo

Viimeinen moottorin kokoamisen vaihe oli laittaa sivukotelot paikoilleen. Kytkinkotelo kannattaa laittaa ennen moottorin kiinnitystä runkoon, magneeton puolen kotelon kiinnitys on makuasia; aukinaisena ketjun laitto on toki helpompaa.

Tiivisteet ovat luonnollisesti kaikki uusia. Tiiviste soviteltiin ensin paikoilleen vanhasta kannesta pelastettujen ohjainholkkien avulla.

Tiiviste ja ohjainholkit paikoilleen

Kytkinkotelon paikalleensaanti edellyttää, että kytkimen vapauttimen tappi on kohdallaan, vasten vapauttajan akselin ratasta. Kun se on kohdallaan, paina koteloa tasaisesti alaspäin samalla hieman liikuttamalla vapauttajan akselia. Kun hampaat sattuvat kohdalleen, kotelo putoaa paikoilleen. Apuna kääntämiseen voi käyttää kytkinvipua.

Kytkinkotelo painetaan paikoilleen liikuttamalla vapauttajan akselia hieman

Öljytiivisteet kannattaa öljytä tavalliseen tapaan ennen asennusta. Asennuksessa on kätevä käyttää sopivan kokoista lenkkiavainta tiivisteen pohjaan painamiseen.

Siirtäjän akselin öljytiivisteen asennus

Käynnistyspolkimen öljytiivisteen asennus

Kansi kiinnitettiin M6 kuusiokoloruuveilla (huomaa eri pituudet), projektimopossa olleen sekalaisen kiinnitysruuvivalikoiman sijasta. Kuusiokoloruuvien kanssa maalia ja kantoja tuhotavat lipsahdusriskit ovat pienempiä ja hylsytkään eivät kovin hyvin mahdu kääntymään joka kohdassa. Kiristys tehtiin tasaisesti ristiinkiristämällä ruuvinmukaiseen momenttiin.

Moottoriin oli ostettu uusi öljytulppa pilalle muljatun tilalle. Kytkinkoteloon tuleva täyttötulppa oli vielä käyttökelpoinen. Seuraavaksi päästään kiinnittämään moottori runkoon.

Pakoputken kunnostus ja maalaus

Lähtökohtana oli öljyä täynnä oleva pakoputki ja äänenvaimennin, sillä koeajossa moottori sylki öljyä jatkuvasti putkeen. Öljyä myös tippui putkesta sitä käännellessä. Kummallista kyllä, kovin karstaiselta putki ei vaikuttanut päistä tiiraillessa. Alkuperäisen pakoputken räjäytyskuvasta ei ollut tässä apua, mutta laitetaan artikkeliin vastaisuuden varalle. Räjäytyskuvasta on oleellista huomata holkitettu kiinnitys, mikä antaa pakoputkelle liikejouston ja parantaa sen kestävyyttä (liian jäykästi kiinnitetty pakoputki voi jatkuvassa tärinässä murtua esim. saumoista).

Suzuki PV pakoputken räjäytyskuva

Motot.netissä on ohjeita karstan poistoon pakoputkesta. Ylimääräiset öljyt valutettiin ja putki poltettiin kaatamalla pieni määrä Sinolia putkeen ja sytyttämällä palamaan. HUOM: homman kanssa kannattaa olla todella varovainen, sillä putki saattaa ”pössäytellä”, eli roiskauttaa lieskan tai ainetta ulos. Ehdottomasti on käytettävä suojalaseja, -hanskoja sekä suojaavaa ja huonosti syttyvää työvaatetusta. Myöskään putken päitä saa tukkia. Aineen palaessa putkeen ei saa koskea eikä sitä saa käännellä. Uutta annosta ainetta ei saa kaataa ennen kuin liekit ovat varmasti sammuneet ja putki jäähtynyt.

Äänenvaimentimen polttaminen sinolilla

Putken polttaminen Sinolilla

Toistimme polton pari kertaa ja jatkoimme karstojen ja loppujen öljyjen puhdistamista kuumailmapuhaltimella ”tohottamalla”. Putkeen ja äänenvaimentimeen puhallettiin täydellä puhallusnopeudella 630 asteista ilmaa molemmista päistä niin kauan, että savuaminen loppui. Sininen savu oli valtava öljyn ja epäpuhtauksien palaessa pois. Myös maalia paloi pois, varsinkin putkesta.

Kuumailmapuhallin sopi hyvin putkeen ja sen pystyi jättämään puhaltamaan itsekseen.

Äänenvaimentimen puhaltaminen

Koehionta osoitti, että vanha maali on poistettava ja tietysti myös irtoava ruoste, jota oli kertynyt varsinkin putken alkupäähän. Karkeahionta tehtiin vanteiden hionnan tapaan porakoneella pyöritettävällä teräsharjalla, viimeistely Fein -hiomakoneella hiekkapaperilla.

Äänenvaimentimen hiontaa

Hiottu pakoputki

Hiottu äänenvaimennin

Hionnan jälkeen putki ja vaimennin tarkistettiin vuotojen varalta. Samoin tiivistyspinta tarkistettiin ja hiottiin.

Maalaus tehtiin mustalla Motipin 800 asteen kuumakestomaalilla. Motipin ohjeen mukaan suihkutettiin useita kerroksia ja kuivatettiin tunti huoneenlämmössä.

Maalaus ohuin kerroksin

Lisää kerroksia…

Maalattu putki

Valmis äänenvaimennin

Lopuksi, edelleen Motipin ohjeen mukaan, putkea kuumennettiin kuumailmapuhaltimella 160 asteen lämmöllä n. 60 min. Kuumennus onnistui kätevästi kasaamalla putki, säätämällä puhallin 160 asteeseen ja työntämällä kuumaa ilmaa putkeen.

Moottorin kokoaminen 4 – sylinteri ja kaasutin

Tähän yksilöön ostettiin sylinteripaketti mäntineen, läppäyksiköineen, tiivisteineen ja muine pikkuosineen. Koko voimantuotto on siis käytännössä uutta, sillä kampiakselikin ostettiin pakettina uutena. Myös pinnapultit, mutterit ja aluslevyt uusittiin. Ehkä kaikesta uudesta johtuen kokoaminen oli aika suoraviivaista ja nopeaa hommaa. Ohjenuorana sylinterin kokoamisessa käytettiin Alfamerin Mopot -korjausopasta.

Sylinteripaketissa on tarvikesylinteri. Vakioläppäsylinterissä kaikki seos kulkee läppien kautta ja sylinteriputkessa on aukkoina vain kaksi ylösvirtausta ja pakoaukko.

Kokoaminen aloitettiin sylinterinkannen suoruuden tarkastuksella. Se tapahtui suorakulman pitkää sivua ja 0.05 mm rakotulkkia apuna käyttäen mitaten useasta kohtaa. Kansi oli hyvässä kunnossa ja pelkkä huolellinen puhdistus tarvittiin.

Sylinterinkannen suoruuden mittaus

Sylinterin ja männän osat

Tiiviste paikalleen

Kierrelukitteen levitys

Kaikki sylinterin pultit ja mutterit väännettiin momenttiin. Kannen kiristyksessä käytettiin 12 Nm momenttia.

Tehtaalla valmiiksi asennettu läppäyksikkö kiinnitettynä sylinteriin.

Tarvikepultteja käytettäessä tulee varmistaa, että niiden kannat eivät jää kantamaan lohkoon ja aiheuta siten imuvuotoa.

PV foorumilta saatiin tietoa riskistä, että läppärungossa oleva kumi saattaa turvota bensasta. Tämä voi aiheuttaa läppien raottumisen. Suositeltavaa olisi, että läppärunkoa liottaisi bensassa ja sitten hioisi kumin tasaiseksi, niin että se asettuu oikeisiin mittoihinsa.

Männäntappia soviteltiin aluksi kiertokangen laakeriin ja mäntään. Tiukka sovite tarvitsi lämpölaajenemista avukseen.

Männäntapin sovittelua kiertokankeen. Tähän sopi hyvin ilman välystä, mäntään ei ilman lisäkonsteja.

Männän lämmitys tapin asennusta varten

Männäntappi meni paikoilleen männän lämmityksen jälkeen helposti. Muista männän oikea asennussuunta (nuoli tms. merkintä)!

Lukkorenkaiden asennus. Varo raapimasta ja muista suojata mäntää, mm. raapimasta kampikammion reunaan.

Lukkorankaat paikallaan. Lukkorenkaan katkoskohta ei saa olla aukon kohdalla!

Mäntä, renkaat ja rengasurat sekä sylinterin sisus öljyttiin ennen asentamista.

Männänrenkaat asennettu. Muista kohdistus; katkoskohdat rengasurissa olevien ulokkeiden kohdalle!

Uudet pinnapultit ja tiiviste paikoilleen.

Seuraavana oli sylinterin asennus, missä neljä kättä helpotti huomattavasti. Toinen puristi öljyttyjä männän renkaita yhteen ja tarkisti kohdistusta, toinen laski öljyttyä sylinteriä hitaasti pinnapulttien varassa paikalleen mahdollisimman suorassa, keikuttamatta.

Sylinteri ja tiiviste paikoillaan.

Seuraavaksi kiinnitettiin kansi ristiin kiristäen 12 Nm momenttiin asti.

Kansi ristiin kiristäen paikoilleen momenttiin, tulppa paikalleen.

Kaasutin (Dellorto PHBG) oli purettu, puhdistettu ja kokoonpantu uusine tiivisteineen jo aiemmin ja se liitettiin uuden ilmanputsarin kera tässä samassa yhteydessä. Rikkinäinen imukaula uusittiin. Huomaa, että kaasuttimen imukaulan tulee olla kaasuttimen kokoon nähden oikean kokoinen. Kaasuttimen kokoon nähden liian pieni imukaula kuristaa virtausta ja tehojen sijasta nousee vain kulutus.  Vuotojen välttämiseksi kaasutin on kiinnitettävä huolellisesti imukaulaan ja sylinterissä olevaan laippaan tiivisteen kera. Tämä on yleisin vuotokohta ja vaikuttaa säätöön.

Kansi oli jäänyt maalaamatta ja se maalattiin vielä lopuksi Motipin 800 asteen kestävällä kuumakestomaalilla.

Uusi kaasuttimen imukaula rikkinäisen tilalle

Kaasutin paikalleen, ilmanputsarin öljyäminen.

Moottori kylkiä lukuunottamatta kasassa.

Vielä kuumakestomaalimaalaus kanteen.