Avainsana-arkisto: osa

Sähkömittauksia ja -vikoja


Seuraavassa on esitelty sähkömittauksia ja niihin liittyviä mahdollisia ongelmia. Värikoodit ovat Suzuki PV:n sähkökaaviosta. Huomaa, että johdotuksesi ja johtosarjasi värit voivat hyvinkin olla erilaiset. Etsi oikea sähkökaavio, jota moposi sähköistys noudattaa tai selvitä johdotus itse.

Yleismittarin käyttöön kannattaa perehtyä katsomalla esim. Opetushallituksen artikkeli ”Yleismittarit ja niiden käyttö”.

1) SYTYTYS

Sytytyksen perusongelmia mopoissa

Mopoilijoiden peruspäänsärkyjä ovat sytytyksen puuttuminen kokonaan tai sen epämääräinen toiminta. Ensimmäisessä tapauksessa vianetsintä on huomattavasti helpompaa kuin jälkimmäisessä.

Vastusmittarilla mitattaessa puola sattaa nayttää (lähes) oikeita arvoja ja on silti rikki. Hyvin pieniresistanssisten (alle 1 ohm) puolien mittaus halvoilla yleismittareilla on haastavaa. Mittarista ja sen johdoista voi tulla virhettä, joka antaa väärän kuvan puolan tilasta. Eristysresistanssimittarilla saa luotettavimmat tulokset, sillä voi myös havaita ns. läpilyöntivaurion.

Jos mopossa on ollut sytytysvikoja ja jännite ei ole päässyt kunnolla purkautumaan, puolassa on saattanut olla rajuja jännitteiden nousuja (jopa kaksin- tai kolminkertaisia). Tämä voi aiheuttaa eristyksen pettämisen puolan käämissä ja sen seurauksena yksi tai useampi käämikierros on oikosulussa. Tämä hidastaa puolan toimintaa ja sytytys toimii heikosti tai oudosti. Oikosulun johdosta puola myös lämpiää.

Sytytysjohtimen (tulpanjohto) tyypit ja ominaisuudet

Sytytysjohtimia – eli tulpanjohtoja – myydään monenlaisia ja monin argumentein.

Yleisesti on käytössä kolmea eri tyyppiä:

  • Tarviketyyppinen (OEM) on hiiliytiminen, on yleensä silikonieristetty korkearesistanssinen johdin (carbon core suppression), tyypillinen resistanssi 10000-15000 Ohmia/metri
  • Spiraalijohtimet ovat matalaresistanssisia ja kuparia tai terästä (low resistance spiral core), tyypillinen resistanssi 1000-1500 Ohmia/metri. Joitain johtimia kaupataan ”tehojohtoina” (very low resistance) ja niiden resistanssi on 100-150 Ohmia/metri.
  • Kupariytiminen kumi- tai muovieristetty matalaresistanssinen johdin (solid/copper core), tyypillinen resistanssi on kuten normaalilla sähköjohdolla eli näyttää yleismittarilla oikosulkua

Tarvike (OEM) -tyyppiset johdot ovat edullisia, mutta samalla ne myöskin ovat kulutustavaraa. Toimivat kyllä kaikissa järjestelmissä. Kuntoa on syytä tarkkailla aika ajoin.

Spiraalijohtimet ovat osavalmistajien temmellyskenttä niitä kaupataan erilaisilla lupauksilla (tehonlisäys, kipinän voimakkuus). Näihin lupauksiin kannattaa suhtautua varauksella.

Tarvikejohtojen vaihto hyvälaatuisiin spiraalijohtoihin kasvattaa sytytystulpalle tulevan kipinän energiaa noin 10%. Moottoritehon nousu on kiinni monista muistakin tekijöistä, sitä ei välttämättä tule lisää.

Pieniresistanssisten (alle 100 Ohmia/metri) johtojen tai kupari/metalli -ytimisten johtimien käyttäminen elektronisissa järjestelmissä on riskialtista muun järjestelmän kannalta. Tulpan tai johtimen vaurioituessa koko sytytysjärjestelmä voi kärähtää ylijännitepiikistä; useimpia järjestelmiä ei ole vain tarkoitettu tällaisille johtimille.

Kupari/metalli ytimiset johtimet ovat tarkoitettu kärjellisiin järjestelmiin sekä magneettosytytyksellä varustettuihin laitteisiin. Nämä johdot aiheuttavat sähkömagnettista sekä radiotaajuista häiriöitä (tutummin naapuria kiusaava radiorätinä).

Sytytyspuolan (CDI:n sisällä) mittaus

Suzuki PV sytytysjärjestelmä

Suzuki PV sytytysjärjestelmä

Ensiökäämi mitataan puolalle tulevien napojen välistä. Toisiokäämi mitataan sytytystulpan johtojen kontakteista. Suzuki PV:n CDI-yksikön sisällä olevan puolan toisiokäämin resistanssi mitataan tulpanjohdon hatussa olevan kontaktin ja maan välistä ja se on välillä 15-18 kOhm.

CDI-yksikön testaus yleismittarilla

CDI-yksikön testaus yleismittarilla

Kattavan testin voi tehdä yleismittarin vastusmittauksella mittaamalla kolme mittausta oheisen taulukon sarakkeiden mukaan, huomioiden mittarin +/- johtimien suunta. Esim. kun laittaa mittarin miinusjohtimen CDI-boksiin tulevaan B/Y -johtimeen ja tulpan hatun napaan mittarin plusjohtimen, vastusarvon tulee olla 50-200 Ohm. Vastusarvo mittarien johtimien ollessa toisin päin on aivan eri, 38-58 Ohm. Tämä ero juontuu yleismittarin generoiman mittausvirran suunnan muutoksesta.

CDI-yksikön testaus yleismittarilla, arvot eri mittausväleistä

CDI-yksikön testaus yleismittarilla, arvot eri mittausväleistä ja eri mittarin mittausjohtojen suunnilla

Jos ohmimäärät eivät vastaa taulukkoa, vaihda CDI-yksikkö.

Magneeton sytytyspuolan (primääripuolan) mittaus

Magneeton sytytyspuolan (primääripuolan) resistanssi mitataan johtimien B/R – B/W välistä ja sen tulee olla välillä 90-140 Ohm.

Sytytystulpan mittaus

Sytytystulpan ilmaväli mitataan rakotulkilla ja sen tulee olla 0,6 – 0,7 mm. Sytytyssuorituskyky on 8 mm (1 atm = 1 ilmakehän paineessa).

Sytytystulpan kärkiväli

Sytytystulpan kärkiväli

Kipinän voi testata irroittamalla tulppa ja laittamalla se tulpanhattuun kiinnitettynä rungostaan vaikka sylinterin kanteen kiinni ja polkaisemalla ja havainnoimalla kipinä.

Sytytystulpan hattu kiinni ja tulpan rungon maadoitus kanteen. Kevyt polkaisu ja kipinän pitäisi näkyä päivänvalossakin.

Sytytystulpan hattu kiinni ja tulpan rungon maadoitus kanteen. Kevyt polkaisu (moottori pyörähtää vain hieman) ja kipinän pitäisi näkyä päivänvalossakin. Muista, että virran pitää olla päällä ja/tai sammutusnappi RUN-asennossa!

Kondensaattori

Tyypillisesti kärjellisten sytytysten kondensaattorin kapasitanssiarvo on 0,2…0,5 uF (mikrofaradia) ja jännitekesto 1000 V. Kondensaattori saattaa rikkoutua sytytysvirran ensiöpiirin virtapiikeistä. Kondensaattori saattaa näyttää oikeaa kapasiteettia, mutta vastus on salakavalasti kasvanut ja virta ei kuljekaan entiseen tapaan.

Mallissa ”Saudi Arabia” kondensaattorin kapasitanssiarvo on 0,18 +/- 0,02 uF.

2) VALOT

Suzuki PV valojen sähköjärjestelmä

Suzuki PV valojen sähköjärjestelmä

Valopuolan ja valopiirin mittaukset

Magneeton valopuolan resistanssi mitataan johtimien Y/W – B/W välistä ja sen tulee olla välillä 0-1 Ohm. Huomioi mittarisi ominaisuudet mitatessasi näin pieniä vastusmääriä.

Valopuolan antama vaihtojännite (AC) mitataan yleismittarilla johtimien Y/W ja B/W välistä. Valopuola antaa jännitettä kuormattomana seuraavasti: 6 V (2500 kierrosta/min) ja 9 V (4000 kierrosta/min).

Valopiirin vaihtojännite (AC) mitataan yleismittarilla moottorin ollessa käynnissä n. 5000 kierrosta/min, etuvalolle tulevasta johtimen, joko HI (väri Y) tai LO (väri W) ja maan välistä. Huomaa, että valokatkaisimen tulee tietysti olla siinä asennossa (HI tai LO), minkä asennon johtoa mitataan. Jännitteensäätimellä säädetty (reguloitu) valopiirin jännite on 6,6 – 7,2 V (koneen käydessä n. 5000 kierrosta/min).

Suzuki PV ”Saudi Arabia” -malleissa valopuolan piirin vaihtojännite (AC) mitataan johtimien Y ja B/W välistä ja on 2500 kierroksella 6V ja 8000 kierroksella 8,5V. Mallissa on 6V 4 Ah akku (tyyppi 6N4B 2A) tasasuuntaajan takana, mutta valosähköpiiri toimii siis vaihtojännitteellä.

Huomaa myös, että edellä oleva pätee vaihtosähköisille valoille. Joissain malleissa on sekä jännitteen säädin (12V:iin rajoitettu jännite) että tasasuuntaaja muuttamassa vaihtojännite tasajännitteeksi sekä akku ja valoja syötetään tasajännitteellä. Tällöin jännite tulee luonnollisesti mitata tasajännite (DC) mittauksella, eikä edellä olevat arvot päde.

Kytkinten mittaus

Kytkinten (valokatkaisijan kaikki asennot, jarruvalokatkaisijat, sammutusnappi, äänimerkki) kunto mitataan yleismittarin ohmimittarilla tai johtavuusilmaisimella (”piippari”) alla olevan kuvan mukaan. Ohmilukemien täytyy olla hyvin pienet (käytännössä mittarin johtimien resistanssi, alle 1 Ohm), isompi lukema kertoo kontaktien hapettumista. Valo toki saattaa palaa, mutta himmeämmin, jos kytkimen kontakteissa on jännitehäviötä aiheuttavaa resistanssia.

Suzuki PV kytkinten testaus

Suzuki PV kytkinten testaus

3) SÄHKÖJÄRJESTELMÄN HUOLTO

Suositeltavaa sähköjärjestelmän kunnossapitoa käyttäjän toimesta

Ei kannata odottaa, että mopo alkaa oireilla tai lopettaa kokonaan toimintansa, sillä seuraavien toimenpiteiden teko on helppoa ja suhteellisen nopeaakin. Pieni vaiva säästää monelta harmilta.

  • Sytytystulpan kunnostus
  • Liittimien hapettumisen seuranta ja puhdistus tarvittaessa (mm. akun kengät ja navat)
  • Johtojen kunnon seuraaminen (liitokset, johtojen eristykset)
  • Katkaisijoiden liittimien puhtaana pitäminen
  • Sähköjärjestelmän suojauksien kunnon seuraaminen (kutistesukat, liitinsuojat, kumit)
  • Katkojan kärkien kunnostus (kärjelliset sytytykset)
  • Kondensaattorin kunnon tarkastus (kärjelliset sytytykset)
  • Sytytys- ja valopuolien käämien kunnon toteaminen (mittaus, silmämääräinen eristystarkistus)
  • Magneeton magneettien tarkistus (halkeamat, liimauksien pettäminen)

HUOM: kärjettömien järjestelmien moduuleita (CDI) ei yleensä korjata niiden rikkoutuessa, vaan ne vaihdetaan.

4) YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA

Hyvä mittaaja on huolellinen ja kriittinen; pitää miettiä, onko kalusto ja saatu tulos järkevä. Ota selville käyttöohjeesta yleismittarisi ominaisuudet ja huomioi ne.  On hyvä tietää, että perinteiset halvat yleismittarit eivät välttämättä mittaa luotettavasti magneeton usein säröytyneitä (aaltomuoto ei ole kauniin symmetrinen) jännitteitä. Näissä mittareissa ns. RMS (Root Mean Square) mitataan tasasuuntaamalla vaihtovirta, määrittelemällä sen keskiarvo ja kertomalla tulos luvulla 1,1 (kerroin kuvaa täydellisen siniaallon keskiarvon ja RMS-arvon välistä suhdetta).

Kun säröytyneitä virta-aaltoja halutaan mitata varman päälle, tarvitaan True-RMS (TRMS)-ominaisuuksilla varustettu yleismittari. Nämä sitältävät monimutkaisempaa elektronista mittaustekniikkaa vaihtovirran todellisen tehollisen arvon näyttämiseksi riippumatta siitä minkälainen aaltomuoto virralla on. Niin kauan kuin aaltomuoto on mittarin muotokertoimen ja kaistanleveyden sisällä, saadaan oikea tulos.

On suositeltavaa käyttää oikean arvon antavaa TRMS -mittaria magneeton vaihtojännitemittauksissa. Toki monimutkaisempi rakenne tekee TRMS -mittareista perinteiseen keskiarvomittaukseen perustuvia yleismittareita kalliimpia. Kaikkein halvimmat yleismittarit maksavat muutamista Euroista muutamaan kymmeneen euroon ja ne käyttävät tyypillisesti keskiarvomittausta. TRMS -ominaisuuksilla varustettu laadukas yleismittari maksaa helposti 100 euroa tai enemmän.

– – –

Lähteitä: edu.fi, motopedia, motot.net, sfnet.harrastus.elektroniikka, Suzuki PV Service Manual

Mainokset

Rungon kokoaminen 4 – satulan, pakoputken, tavaratelineen ja roiskeläpän kiinnitys


Satula kunnostettiin myös aikaisemmin, ks. artikkeli ”Satulan kunnostus 1” ja ”Satulan kunnostus 2”. Muista satulan kumit; ne ovat erittäin tärkeitä osia maalipinnan säilymisen ja siten ruostumisen ehkäisemisen kannalta. Satula kiinnitetään yhdellä saranapultilla, mikä ei ole kaikkein vahvin kiinnitys. Tässä yksilössä satulan saranakohtaa onkin hitsattu ja kohdistus on vähän liikkunut.

Satulan kiinnitys saranapultilla. Kiinnityskohtaa on edellinen omistaja hitsannut.

Satulan kiinnitys saranapultilla. Kiinnityskohtaa on edellinen omistaja hitsannut.

Pakoputki kunnostettiin (ks. artikkeli ”Pakoputken kunnostus ja maalaus”) ja asennettiin paikoilleen. Vakiopakoputkeakin soviteltiin, mutta sen laitto sai  odottaa vielä. Ensikokeet tehdään tällä putkella.

Tiiviste paikoilleen

Tiiviste paikoilleen

Pakoputken kiinnitys. Pultteihin laitettiin kierrelukitetta.

Pakoputken kiinnitys. Pultteihin laitettiin kierrelukitetta.

Tavarateline on melko tarpeellinen vekotin. Kunnollisen sellaisen löytäminen käytettynä osoittautui ainakin tälle projektille hankalaksi, joten ostimme uuden MPT -verkkokaupasta. Tämäkin osa perusvahattiin ennen asennusta.

Tarviketavarateline istuu tiukasti paikoilleen.

Tarviketavarateline istuu tiukasti paikoilleen.

Tavaratelineen kiinnitys_2

Tavaratelineen kiinnitys_4

Tavarateline tuo hyödyllistä retrotunnelmaa

Tavarateline tuo retrotunnelmaa ja myös hyötyä

Roiskeläppä jakaa mielipiteitä varmaan yhtä paljon kuin tankin väri. Se kuitenkin luo retron tunnelman. Sellainen modifioitiin tarvikeläpästä lokarin reikiin sopivaksi ja kiinnitettiin paikoilleen.

Modifioitu kiinnitysrauta ja kiinnitysosat. Aluslevyt laitettiin molemmin puolin.

Modifioitu kiinnitysrauta ja kiinnitysosat. Aluslevyt laitettiin molemmin puolin.

Rauta pysyy kulmistaan loveuksien ansiosta.

Rauta pysyy kulmistaan loveuksien ansiosta.

Läppä paikoillaan tuomassa retrotunnelmaa.

Läppä paikoillaan tuomassa retrotunnelmaa.

Runkoa viimeisteltiin ”stoppareilla”, jotka estävät metallivipujen kolahtelua toisiin osiin, esim. runkoon. Päätimme kokeilla huomaamattomia kumisia pisaramallisia itseliimautuvia stoppareita (Tesa 57898-00000 8mm).

Vaimenninkumit asennettiin tukijalan kolahtelua estämään. Huomaa vanha lommo.

Vaimenninkumit asennettiin tukijalan kolahtelua estämään. Huomaa vanha lommo.

Pari stopparia riittää estämään kolahduksen.

Pari stopparia riittää estämään kolahduksen.

Vaimenninkumien asennus_4

Sama takajarrupolkimen puolelle.

Sama takajarrupolkimen puolelle.

Vaimenninkumien asennus_6

Edit: em. vaimenninkumit lähtivät ajan kanssa irti. Päätimme kokeilla seuraavaksi Tesa Anti Scrath -suojakalvoa,  joka on tarkoitettu esim. auton kynnyskoteloita ja takaluukun ja -puskurin reunoja suojaamaan. Kalvo on huomaamaton ja pitäisi kestää kovia olosuhteita ja kemikaaleja. Isosta rullasta on helppo leikata sopivia paloja. Liimauskohta on puhdistettava huolellisesti esim. rasvanpoistoaineella ja kalvo on lämmitettävä kiinnityksen jälkeen kuumailmapuhaltimella.

Kalvonpalan pyöräytys takakiikun maalia suojaamaan seisontatuen kolhuilta.

Kalvonpalan pyöräytys takakiikun maalia suojaamaan seisontatuen kolhuilta.

Suojaus_3

Kalvo on todella huomaamaton, jopa kameralla on vaikeuksia napata se näkyviin.

Kalvo laitettiin kaksinkertaisena myös jarrupolkimeen.

Kalvo laitettiin kaksinkertaisena myös jarrupolkimeen.

 

 

Nopeusmittarin asennus, sähköistys ja testaus


Tässä yksilössä ei ollut nopeusmittaria ja sen lisäosia ollenkaan. Etupyörän purku on esitelty artikkelissa ”Pyörien purkaminen”. Nopeusmittaukseen liittyvät etupyörän löydökset olivat karmeita ja niitä korjailtiin artikkelissa ”Pyörien napojen kokoaminen (ml. nopeusmittari)”.

Edes jotenkin toimiva käytetty alkuperäinen nopeusmittari oli etsinnässä pitkään, mutta osoittautui vaikeasti löydettäväksi. Lopulta päädyttiin hankkimaan Wandamotorilta uusi mittari ja aluslevy. Myös vaijeri ostettiin uutena, ks. artikkeli ”Kahvojen ja vaijereiden asennus”.

Uusi nopeusmittari ja aluslevy

Uusi nopeusmittari ja aluslevy

Suzuki PV nopeusmittarin räjäytyskuva

Suzuki PV nopeusmittarin räjäytyskuva

Nopeusmittariin haluttiin valo toimimaan. 6V sähköjärjestelmässä ja tarvikejohtosarjassa oli yhdelle polttimolle tätä varten johdotus.  Valoksi ostettiin 6V 3W T10 lasikantapolttimo Mopo Sportista ja polttimon pidin (Motonet 43-2032). Polttimo on kokoa 26,9 x 10,3 mm, joten se mahtuu työntymään mittarissa olevaan reikään. Jalalle merkattiin ja porattiin reikä aluslevyyn. Reikä tehtiin 12mm kantaa varten 11mm terällä ja viimeisteltiin pyöröviilalla siten, että  kanta istui tiukasti. Lopuksi jalka liimattiin sitkeällä ja joustavalla neopreeniliimalla paikalleen. Mittari elää tärinässä kiinnityskumien varassa, joten on hyvä valita joustava liima.

Paikan merkkaus lyijykynällä.

Paikan merkkaus lyijykynällä.

Sovittelua porattuun ja viilalla viimeisteltyyn reikään.

Sovittelua porattuun ja viilalla viimeisteltyyn reikään.

Nopeusmittarin asennus_4

Lasikantapolttimon koko tyyppiä T10 W2,1x9,5d

Lasikantapolttimon koko tyyppiä T10 W2,1×9,5d

Mittarin sovittelua polttimon kannan kanssa.

Mittarin sovittelua polttimon kannan kanssa.

Johtosarjan johtoja jouduttiin jatkamaan ja uudet johdot sekä liittimet kutistesukitettiin ja merkattiin ”versio PeeVeli” -sähkökaavioon (ks. artikkeli ”Sähköjärjestelmän muutokset, kytkentä ja testaus”).

Nopeusmittarin valon johtojen jatkaminen

Nopeusmittarin valon johtojen jatkaminen

Jatkoksen kutistesukitus

Jatkoksen kutistesukitus

Johtojen lopullinen niputus onnistuu kätevimmin leveillä, uudelleen avattavilla/suljettavilla siteillä (Mopo Sport 09407-14403).

Johtojen niputus. Tiivis paketti menee nätisti tankin alle.

Johtojen niputus. Tiivis paketti menee nätisti tankin alle.

Nopeusmittarin asennus_19

Johtojen pidennys, liittinten asennus ja sukitus. Värit päivitettiin sähkökuvaan.

Johtojen pidennys, liittinten asennus ja sukitus. Värit päivitettiin sähkökuvaan.

Kutistesukkien kutistus kuumailmapuhaltimella.

Kutistesukkien kutistus kuumailmapuhaltimella.

Valmis sukitus

Valmis sukitus

Vaijeri reititettiin huolto-ohjeen kuvan mukaan. Vaijerin alapään hahlo työnnetään vastakappaleeseensa ja kiristetään holkilla. Vaijerin yläpäästä kannattaa kokeilla, onko hahlo kohdallaan.

Nopeusmittarin vaijerin reititys.

Nopeusmittarin vaijerin reititys.

Seuraavaksi asennettiin mittari aluslevyineen. Kiinnityskumit ovat tärkeät, sillä ne ottavat tärinää vastaan ja siten pidentävät mittarin ikää ja parantavat lukeman luotettavuutta.

Tähän mittaria sovittamaan. Maalarinteippi pitää vaijerin holkkia paikoillaan.

Tähän mittaria sovittamaan. Maalarinteippi pitää vaijerin holkkia paikoillaan asennuksen aikana.

Kiinnityskumit, aluslevyt ja mutterit sekä ohdot kiinni.

Kiinnityskumit, aluslevyt ja mutterit sekä johdot kiinni.

Vaijerin yläpää kiinni.

Vaijerin yläpää kiinni.

Kojelauta alkaa hahmottua.

Kojelauta alkaa hahmottua.

Hieno Suzuki-teksti jää etulyhdyn taakse.

Hieno Suzuki-teksti jää etulyhdyn taakse.

Pieni mopo ei pelota pientä koiraa.

Pieni mopo ei pelota pientä koiraa.

Mittarin toiminta testataan luonnollisesti nostamalla keulaa ja pyörittämällä pyörää. Samalla kannattaa kuunnella mahdollisia ääniä, jotka kielivät siitä, että vaijeri ei ole kunnolla paikoillaan.

Ketjujen asennus ja säätö, magneeton kopan ja ketjusuojan asennus, takajarrun säätö


Ketjujen asentamisesta on Motot.net -sivustolla hyvä artikkeli ”Ketjujen ja rattaiden vaihto”. Ketjuja ja rattaita suositellaan vaihdettavaksi uusiin yhtä aikaa ja näin päätettiin tehdä tässäkin projektissa.

Ketjut aukaistiin ja pujotettiin paikoilleen. Ketjut avautuvat jatkoskohdastaan avaamalla varoen lukituslaatta ja vetämällä päitä sivulle. Ne sulkeutuvat vastakkaisessa järjestyksessä. Lukituslaatta tulee laittaa huolellisesti paikoilleen takaisin ja oikein päin (kita aukeaa ketjun vetosuuntaan). Älä taivuta laattaa, se voi heikentää materiaalia, taipunut tai muuten vioittunut tulee vaihtaa uuteen.

Lukituslaatan irroitus. Varo vahingoittamasta laattaa!

Lukituslaatan irroitus. Varo vahingoittamasta laattaa!

Ketjun avaus

Ketjun avaus

Ketjun kiinnitys.

Ketjun kiinnitys.

Lukituslaatan kidan suunta on ketjun vetosuunta.

Lukituslaatan kidan suunta on ketjun vetosuunta.

Ketjujen asennus ja säätö_5

Säätämätön ketju paikoillaan

Säätämätön ketju paikoillaan

Ketjua kiristetään siirtämällä takapyörää taaksepäin. Karkeasäätö voidaan tehdä pyörää taakesepäin vetämällä tai naputtelemalla akselin päistä vuorotellen molemmilta puolelta tasaisesti kumivasaralla sitä taaksepäin. Hienosäätö tehdään ketjunkiristimillä tasaisesti molemmin puolin kiristäen. Tarkista välillä, että pyörä ja ketju on suorassa silmämääräisesti ja ripustuksiin stanssattuja asteikkoja hyväksikäyttäen.

Säätö ketjunkiristimillä vuorotellen molemmin puolin

Ketjua kiristetään siirtämällä takapyörää taaksepäin

Pyörän akselin tulee olla suorassa. Asteikko helpottaa kohdistusta

Pyörän akselin tulee olla suorassa. Asteikko helpottaa kohdistusta

Pyörän suoruuden tarkistus

Pyörän suoruuden tarkistus

Ketjun tulee olla suora

Ketjun tulee olla suora

Sopiva ketjun liikevara on huolto-ohjeen mukaan 20-30 mm. Tämän voi todeta helposti viivottimella tai rullamitalla.

Ketju lepoasennossaan

Ketju lepoasennossaan

Ketjun joustovaran kokeilu ja liikkeen mittaus rullamitan avulla

Ketjun joustovaran kokeilu ja liikkeen mittaus rullamitan avulla

Ketjunkiristimien lukitus lopuksi lukitusmutterilla

Ketjunkiristimien lukitus lukitusmutterilla

Magneettoon oli päässyt likaa (ks. artikkeli ”Viat ja viritykset”), mikä johtui lohkon sekä kopan huonosta kunnosta. Lohkot ja koppa korjattiin, ks artikkelit ”Moottorilohkovikojen korjaaminen” ja ”Moottorin sivukoteloiden kunnostus ja maalaus”.

Magneeton kopan tiiviste luonnollisesti uusittiin

Magneeton kopan tiiviste luonnollisesti uusittiin

Tiiviste istuu nyt koppaan

Tiiviste istuu nyt koppaan

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Magneeton koppa, kuten kytkinkoppakin, on kätevä kiinnittää kuusiokoloruuveilla aluslevyä käyttäen maalausvaurioiden välttämiseksi. Ruuveihin on hyvä laittaa hieman lukitetta ja kiristää ne ruuvinmukaiseen momenttiin.

Ketjusuojaa tässä yksilössä ei ollut ollenkaan, mikä näkyi mm. rasvaantuneina housunpuntteina, joten tämä hyödyllinen pikku muoviosa ostettiin uutena.

Ketjusuojan kiinnitys

Ketjusuojan kiinnitys

Ketjusuojan asennus_2

Ketjusuoja on varsin tarpeellinen kapistus

Tässä vaiheessa myös suoritettiin takajarrun vivuston asennus ja säätö. Tämä on oleellinen turvallisuusasia, joten kannattaa tehdä huolella. Jarrutanko kiinnitetään huolellisesti sopivalla sokalla (tangon päässä olevaan reikään sopii haarasokka 1,5×30 DIN94). Muista laittaa sokan alle aluslevy ja taivuttaa sokka oikeaoppisesti tangon ympäri.

Takajarrutangon sokan kiinnitys.

Takajarrutangon sokan kiinnitys.

Taipunut jarrutanko uusittiin jousineen ja ruuveineen tähän yksilöön. Säätö tehdään tangon ruuvilla käyttäen jarrukilven asteikkoa ja huolto-ohjetta apuna. Koska jarrukengät olivat uudet, säätö meini asteikon alkupäähän. Pyörän pyöriminen vapaasti tulee tarkistaa välillä. Jarrupolkimessa on hyvä olla pieni välys ennen kuin kengät ottavat rumpuun kiinni, mutta ei liiaksi jarrutusviiveen minimoimiseksi.

Takajarrun säätö säätöruuvilla.

Takajarrun säätö säätöruuvilla.

 

Ohjauslukon vaihto


Heti alkuun disclaimer: emme ota vastuuta mopovarkauksista, joita jotkut onnettomat tekevät lukkoja ja mopojakin särkemällä mitä ihmeellisimmin keinoin. Lukot ovat tunnetusti pääasiassa hidasteita suunnitelmallisesti toimiville varkaille, mutta ohjauslukko on kuitenkin ihan hyödyllinen kapistus estämään omalta osaltaan päähänpistovarkauksia, joten uusimme sen.

Pieni kömmähdys oli, että uusiminen jäi aika loppuvaiheeseen. Kätevintä olisi ollut ottaa lukko irti saman tien rungon purkamisen yhteydessä, jolloin putken puolelta pääsee työntämään lukkoa ulos.

Vanha ohjauslukko oli täysin jumissa, eikä kyllä avaimistakaan tietoa.

Vanha ohjauslukko oli täysin jumissa, eikä kyllä avaimistakaan tietoa.

Tästä liikkeelle.

Tästä liikkeelle.

Ohjauslukko. Huomaa jousen oikea asennussuunta.

Ohjauslukko. Huomaa jousen oikea asennussuunta.

Ohjauslukon asennuksen ja toiminnan kannalta kannattaa olla tarkkana. Jos se on asennettu jotenkin väärin ja/tai runkoa on vaurioitettu, voivat seuraukset olla vakavat. Lukon luiskahtaminen etuhaarukan putken lukkouraan vauhdissa voi olla kohtalokasta. Poraamisen kanssa saa siksi olla hyvin varovainen. Vanha konsti välttää liian pitkälle poraaminen on käyttää poran syvyysrajoitinta tai vaikkapa merkkiteippiä.

Mitta otettiin uudesta lukosta.

Mitta otettiin uudesta lukosta.

Teippimerkki poran terään, hieman alle lukkopesän mitta.

Teippimerkki poran terään, hieman alle lukkopesän mitta.

Sitten porataan mahdollisimman suoraan (ja suojalaseja käyttäen) lukon haittalevyt rikki, jotta pesä saadaan pyörimään ja lukko ulos.

Haittalevyjen poraus. Muista suojalasit!

Haittalevyjen poraus. Muista suojalasit!

Reikä valmis.

Reikä valmis.

Suojalevy toimii omalta osaltaan myös lukon pitimenä rungossa ja se pitää poistaa. Tämän voi toki tehdä ennen poraustakin.

Suojaläpän niitti lähtee ruuvimeisselillä naputellen.

Suojaläpän niitti lähtee ruuvimeisselillä naputellen.

Irroitettu suojaläppä niitteineen.

Irroitettu suojaläppä niitteineen.

Lukon pitäisi lähteä porauksen jälkeen pois, kun haittalevyt ovat rikki ja sitä pyörittelee. Tämän yksilön lukko oli kuitenkin niin syöpynyt ja jumissa, että lukko jouduttiin tuli lopulta iskemään karkaistulla meisselillä rikki rungossa ja ottamaan aivan palasina ulos.

Lukko meni lopulta täysin palasiksi.

Lukko meni lopulta täysin palasiksi.

Lukko poistettu.

Lukko poistettu.

Tankoa kääntämällä putken ura tulee näkyviin. Tähän lukon tulee upota.

Tankoa kääntämällä putken ura tulee näkyviin. Tähän uraan lukon tulee avainta kääntäessä upota.

Uuden lukon sovittelua paikoilleen.

Uuden lukon sovittelua paikoilleen.

Uuden lukon jousi tulla oikein päin asennettu, muuten se ei lukitu. Uusi lukko pysyy paikallaan rakenteensa (tappi) ansiosta sisä- ja ulossuuntaan (kun lukko on auki, se ei pääse painumaan ohjausputken uraan ja tappi pitää sen ulossuuntaan) sekä lopulta viimeistään suojaläpän ansiosta ulospäin (kun suojaläppä on niitattu, lukko ei pääse tipahtamaan ulos).

Lukon sujuva toiminta tulee testata lopuksi ja öljytä se lukkoöljyllä. Myös suojaläppä on syytä laittaa paikoilleen, sillä se suojaa lukkoa lialta.

Suojaläppä paikoillaan.

Suojaläppä paikoillaan.

Positiivista oli, että kovin hyviä mopovarkaita meistä ei tule, sen verran tämä operaatio otti aikaa.

Edit #1: Myöhemmin huomasimme ohjauslukon toimivuuden olevan todella epävarmaa. Rungossa olevaa lukon poteroa oli aikaisempien omistajien toimesta vaurioitettu niin paljon, että lukko ei pysynyt oikeassa asemassaan (auki tai kiinni), joten luovuimme sen käytöstä turvallisuussyistä. On erittäin vaarallista, jos lukko luiskahtaa kiinni ajaessa.

Edit #2: Poraus on ns. viimeinen keino irroittaa täsin jumissa oleva lukko ja keinona aika raju. Myöhemmin saadun kommentin vinkin mukaan vähemmän jumissa oleva lukko voidaan irroittaa haarukan ollessa irti lyömällä lukko tuurnalla sisään jotta lukon kiinnitystappi menee poikkija töyntämällä rungon putken sisäpuolelta lukko kokonaan pois sen jälkeen kun tappi on katkennut. Vanha jousi tulee ottaa myös poterosta pois.

Sähköjärjestelmän muutokset, kytkentä ja testaus


Kytkennässä käytimme apuna sähkökaaviota 6V vaihtovirtasähköjärjestelmästä, jossa on kolmijohtiminen jännitteensäädin, kärjetön sytytys (CDI) ja sähköinen äänimerkki. Kaavio piti melko hyvin paikkansa väreineen hankkimaamme 12V johtosarjaan (Mopo Sport 36610-17270-1) nähden.

Suzuki PV sähkökaavio 6V

Suzuki PV sähkökaavio 6V

12V tarvikejohtosarjan johtojen karkea ryhmittely

12V johtosarjan (Mopo Sport 36610-17270-1) johtojen karkea ryhmittely

Muutokset johtosarjaan

Takavalon johtoja pidennettiin, ks. artikkeli ”Sähköjärjestelmän kunnostus ja uusiminen” .

12V johtosarjan Jännitteensäätimen liittimeksi vaihdettiin vanha liitin ja kytkentä tehtiin sen mukaisesti.

Uuden johtosarjan jännitteensäätimen liitin

Uuden johtosarjan jännitteensäätimen liitin

Vanhan johtosarjan jännitteensäätimen liitin (maajohto poikki)

Vanhan johtosarjan jännitteensäätimen liitin (maajohto poikki)

Vanhan liittimen vaihto uuden tilalle

Vanhan liittimen vaihto uuden tilalle

Vanha liitin kytketty ja paikoillaan, maajohto kiinni

Vanha liitin kytketty ja paikoillaan, maajohto kiinni

Sähköistys_40

Liittimen suojaus kutistesukalla

Lopuksi liittimen ja sille tulevien johtojen suojaus kutistesukalla

Kytkinkahvalta tuleva johto väreineen noudatteli yllä olevaa kaaviota, mutta liittimestä eteenpäin oli eroja. Jäi epäselväksi, oliko kyseessä johtosarjan laatuongelma, vai olivatko johdot tarkoituksella ristissä.

Y/W ja Y/B värit väärinpäin johtosarjassa.

Y/W ja Y/B värit väärinpäin johtosarjan puoleisessa liittimessä (valkoinen liitin)

Johdot on helppo vaihtaa. Lattaliitintä liitinrungossa pitelevä kieleke pitää painaa esim. paperiliittimellä sivuun ja työntää liitin ulos. Irroituksen jälkeen liitin painetaan oikeaan paikkaansa kunnes kieleke lukitsee sen.

Johtojen paikkojen vaihto

Johtojen irroitus liittimestä

Muutokset yhteenvetona on esitetty päivitetyssä sähkökaaviossa versio ”PeeVeli”. Kuvassa näkyy myös nopeusmittarin valon johtojen jatkaminen ja siitä johtuva värimuutos, joka on esitetty nopeusmittarin asennuksesta kertovassa artikkelissa.

Suzuki PV sähkökaavio 6V versio "PeeVeli" (modifioitu johtosarjasta Moposport 36610-17270-1)

Suzuki PV sähkökaavio 6V versio ”PeeVeli” (modifioitu johtosarjasta Mopo Sport 36610-17270-1)

Kytkennät

Hankitussa etuvalossa oli lattaliittimet ja johtosarjassa pyöreät 4 mm liittimet, joten ne piti vaihtaa.

Etuvalon liittimet vaihdettu ja sukitettu

Myös etuvalon johto sukitettiin ja värit merkattiin liittimiin

Myös etuvalon johto sukitettiin ja värit merkattiin liittimiin

Etuvalon reititys

Etuvalon reititys

Etuvalon johtojen lopullinen kutistesukitus.

Etuvalon johtojen lopullinen kutistesukitus.

Etuvalon polttimo on 6V 25/25W BA.

Hankittu takavalo tarvitsi kapeat lattaliittimet. Jostain syystä lyhdyn suunnittelija oli laittanut pyörivät kontaktipinnit samalle puolelle ja ahtaasti, mistä tuli oikosulkuvaaraa, joten liittimet sukitettiin varmuuden vuoksi. Maadoitus laitettiin pohjaruuvin alle.

Takavalon liittimet asennettu

Takavalon liittimet asennettu

Takavalon liittimet sukitettu ja kytketty ja polttimet paikoillaan

Takavalon liittimet sukitettu ja kytketty ja polttimet paikoillaan. Polttimot ovat: takavalo 6V 3W, jarruvalo 6V 10W, lasiputkipolttimot.

Kytkinkahvapiuhojen (vihreä äänimerkin johto ja keltainen liitin) kytkentä on helppoa

Kytkinkahvapiuhojen (vihreä äänimerkin kytkimen johto ja keltainen valojen yhteisliitin) kytkentä on helppoa

Äänimerkin ja sytytysohjaimen (CDI) kytkentä

Äänimerkin ja sytytysohjaimen (CDI) kytkentä

Edit: äänimerkin tyypin valinta huomattiin myöhemmin vääräksi, ks. artikkelit ”Toimintakokeet, osa 1” ja ”Toimintakokeiden vikojen korjaus – imuvuodot, äänimerkki”.

Vielä takajarruvalon anturi kytkettiin. Siinä anturivalmistajan ja tämän johtosarjan värikoodit menivät ristiin, sillä uros/naarasliittimet olivat sopivasti ristiin. Tällä kuitenkaan ei ole toiminnallista väliä, joten niitä ei lähdetty vaihtamaan.

Sähköjärjestelmän testaus

Kun em. muutokset oli tehty, kytkennät tarkistettiin yleismittarin ohmimittarilla kytkentäkaavion kanssa. Tarkastuksen jälkeen sähköjärjestelmää kokeiltiin simuloimalla jännitteensäädintä teholähteellä. Tässä yksilössä ei ollut akkua. Kotinurkista löytyy harvoin niin hyvää ja laadukasta teholädettä, että homma onnistuisi. Syöttämiseen olisikin akku paras tapa. Akussa on suuri energiatiheys ja pieni sisäinen vastus ja se pystyy siksi luovuttamaan tarpeeksi virtaa. Lisäksi akku on edullinen.

Huom: tarkasta tosiaankin kytkennät yleismittarin ohmimittarilla kytkentäkaavion kanssa ennen kytkemistä mihinkään teholähteeseen! Tutustu sähköteoriaan. Mopon sähköjärjestelmä kuluttaa jo sen verran tehoa, että se vaatii reiluja virtamääriä ja se vaatii syöttävältä teholähteeltä jo jotain. Perinteinen kotiverkkolaite kyykähtää varmasti ja voi hajota. Joku halpamalli ilman kunnollista suojausta voi aiheuttaa vaaratilanteen tai tulipalon.

Säädettävä (sekä jännite, että virta) teholähde kiinnitetty jännitteensäädintä simuloimaan

Säädettävä (sekä jännite että virta) teholähde kiinnitetty jännitteensäädintä simuloimaan

Takavalon testaus

Takavalon testaus

Jarruvalon testaus / jarrupolkimen anturi

Jarruvalon testaus / jarrupolkimen anturi

Jarruvalon testaus / jarrukahvan anturi

Jarruvalon testaus / jarrukahvan anturi

Äänimerkin testaus, n. 6V tulee äänimerkin johtimiin painiketta painaessa.

Äänimerkin testaus, n. 6V tulee äänimerkin johtimiin painiketta painaessa.

Moottorin sammutuksen testaus

Moottorin sammutuksen testaus…

Sähköistys_31

Painikkeen painaminen kytkee sytytysmodulille tulevan johtimen maihin n. 45 ohmin vastuksella (ei siis täysi oikosulku)

Takajarruanturin säätö siten, että...

Takajarruanturin säätö säätömutterilla siten, että…

...poljinta n. puoli senttiä painaessa anturi sulkee piirin

…poljinta n. puoli senttiä painaessa anturi sulkee piirin

Kahvojen ja vaijereiden asennus


Tässä PV-mallissa oli neljä  vaijeria. Kaikki vaijerit uusittiin. Projektilla ei ollut vielä käytössään nopeusmittaria, joten sen asennusta ei tässä esitetä, vaikka sekin hankittiin odottamaan mittaria.

Uudet vaijerit (nopeusmittarin vaijeri ei kuvassa)

Uudet vaijerit (nopeusmittarin vaijeri ei kuvassa)

Tankojen räjäytyskuvasta ja vaijereiden reitityskuvista on apua vaijereiden asennuksessa. Kaasutinkohtaiset ohjeet on etsittävä niiden manuaaleista.

Suzuki PV tangon räjäytyskuva

Suzuki PV tangon räjäytyskuva

Suzuki PV vaijereiden reititys rungossa

Suzuki PV vaijereiden reititys rungossa

Projekti päätti uusia sekä kaasukapulan että tupit. Tupeiksi valittiin Progripin mustat tupit metallivahvikkein (Motonet 38-25875). Todella tiukat tupit asennettiin korkeaviskositeetin suihkutettavan vaseliinin (CRC HD Vaseline) avulla, mikä on kosteuden poispitämisen kannalta parempi vaihtoehto kuin saippuavesi. Tupit istuivat todella jämäkästi tämän aineen kanssakin.

Kuskin komentosilta alkaa hahmottua

Kuskin komentosilta alkaa hahmottua

Kaasuvaijeri

Kaasuvaijerin yläpää kiinnitetään kaasukapulaan, joka asennetaan vaijereineen kahvarungon sisään. Muista varmistaa, että kaasukapula tuppeineen on varmasti pohjassa ennen kahvarungon kiristystä.

Kaasukapula ja tuppi asennettuna, vaijerin asennus

Kaasukapula ja tuppi asennettuna, vaijerin asennus

Seuraavassa on esitetty Dellorton PHBG kaasuttimen luistin asennus vaijeriin. Luistipaketti koostuu neulasta, luistista, muovilaipasta, palautusjousesta ja hatusta. Vaijeri työnnetään hatun ja jousen läpi ja viedään muovilaipan ja jousen välistä. Vaijerin pää viedään vielä luistin läpi ja lukitaan siihen. Koko valmis paketti asennetaan kaasuttimeen urakohdistuksen avulla. Luistin pitää solahtaa kammion pohjaan helposti, ilman väkivaltaa ja sen tulee liikkua herkästi, nykimättä. Muista testata toimintaa, ”hirttävä” kaasu voi olla vaarallinen.

Muovilaipan asennus

Muovilaipan asennus

Vaijerin pään vienti muovilaipan läpi

Vaijerin pään vienti muovilaipan läpi

Kokoonpuristus, jotta luistin neuloineen saa asennettua

Kokoonpuristus, jotta luistin neuloineen saa asennettua

Vaijerin pään vienti luistin läpi

Vaijerin pään vienti luistin läpi

Valmis vaijeri/luistipaketti

Valmis vaijeri/luistipaketti

Luistin vienti kaasuttimeen. Muista urakohdistus!

Luistin vienti kaasuttimeen. Muista urakohdistus!

Valmis vaijeriasennus

Valmis vaijeriasennus

Vaijereiden asennus ja säätö_14

Vaijerin toimivuutta kannattaa testata kahvasta. Liikkeen tulee olla sujuvaa ja palautus tulee olla täysimittainen (samankokoinen palautusliike kuin kaasutusliikekin).

Jarruvaijeri

Etujarruvaijerin asennus on melko suoraviivaista. Yläpää laitettiin ensiksi kiinni jarrukahvaan ja jarrukahva kiinnitettiin lepoasentoonsa teipillä säädön helpottamiseksi. Jarrukengät ovat uudet, joten Jarruvipu asetettiin levittäjän akselille siten, että se on kilvessä olevan kuluma-asteikon alkupäässä. Sitten vaijerin holkki pujotettiin pidikkeeseensä siten, että vaijerista on ”löysät” pois ja tehtiin hienosäätö säätömutterilla. Lopuksi lukittiin säätömutteri ylemmällä lukitusmutterilla tiukasti.

Etujarruvaijerin säätö ja lukitus

Etujarruvaijerin säätö ja lukitus

Kytkinvaijeri

Kytkinkahvan voi asentaa kokonaan etukäteen. Yksinkertaisesti pujotetaan kahvarunko ja tuppi pohjaan asti tankoon ja lukitaan kytkinkahvarunko ruuveillaan välittömästi tupin päättymisen kohdalle. Kuten jarruvaijerikin, kytkinvaijerin yläpää laitettiin ensiksi kiinni kytkinkahvaan ja kahva kiinnitettiin lepoasentoonsa teipillä säädön helpottamiseksi.

Kytkinkahva ja tuppi asennettuna

Kytkinkahva ja tuppi asennettuna

Sitten kokoonpantiin alapään vipu. Vapauttajan akselista kannattaa otta löysät ensin pois ja asentaa vipu akselille siten, että liikevara riittää irroitukseen ja momenttia saadaan toimintaan. Vähän reilu 90 asteen kulma kytkinvivulle vaijeriin nähden on sopiva. Kiristä vipu booreihinsa kunnolla ennen kokeiluja, ettet tuhoa niitä! Asenna vivun tappi vaijerin hahloon ja lukitse sokalla. Taita sokan ”viikset” oikeaoppisesti molemmin puolin tapin ympäri ja leikkaa ylimääräiset pätkät pois.

Kytkinkorvake on kierteellinen. Kierrä vaijerin holkkia kunnes löysät on vaijerista pois ja lukitse mutterilla. Lopuksi laitetaan kumisuojat paikalleen.

Kytkinvipu kiinnitetty vapauttajan akseliin ja vaijeriin. Huomaa sokka!

Kytkinvipu kiinnitetty vapauttajan akseliin ja vaijeriin. Vivun tappi lukitaan sokalla. Muista oikeaoppinen sokan taivutus tapin ympäri!

Löysät pois ja lukitus

Löysät pois ja lukitus. Lopuksi vaijerin kumisuojat paikoilleen.

Vaijeriohjaimia ei tässä vaiheessa löytynyt. Saimme vinkin tehdä sellaiset itse pyörän pinnoista mutta päätimme vielä etsiskellä alkuperäisiä.