Sähköjärjestelmän suojaus ja reititys

Sähkötöiden lopuksi tehtiin johtojen niputus ja suojaus sekä reititys ja kiinnitys rungossa service manualin kuvien avulla (ks. sivu ”Räjäytyskuvat, taulukot ja manuaalit”).

PeeVelimme liitosten karmean kunnon takia tämä projekti päätti, että vesi ja lika ei pääse enää liittimiin, joten käytännössä kaikki johdot ja liittimet pyrittiin sukittamaan kutistesukalla ja sähkömiehen teipillä. Toki tästäkin on omat haittansa, mm. suojaaminen jäykisti johtonippuja ja teki johtopaketeista muhkeammat. Samalla menetettiin säköjärjestelmän visuaalisuus, kun värit eivät enää näkyneet. Tosin tätä paikattiin kirjoittamalla värikoodeja liittimiin ja dokumentoimalla kytkennät hyvin tämän mopoyksilön omaan sähkökaavioon. Liittimien sukittaminen tietysti hankaloittaa johtojen irroittelua, mutta sitähän ei kovin usein pitäisi tarvita tehdä – ja ainahan voi sukat leikata auki ja sukittaa uusiksi.

Takajarruvalon anturin johtojen sukitus.

Pätkä leveämpää sukkaa peittää myös liittimet ja niiden suojat.

Lämmitys kuumailmapuhaltimella

Leveää sukkaa kaasukahvalle meneviin johtoihin.

Myös kytkinkahvan johtoliitin suojattiin.

Suojattu jännitteensäätimen liitin.

Nämä vielä lämmitellään nipuiksi. Äänimerkin johdot sukitettiin myös.

Valmista metrilakua

Tätä täydennetään vielä teippauksella

Ohjauslukon vaihto

Heti alkuun disclaimer: emme ota vastuuta mopovarkauksista, joita jotkut onnettomat tekevät lukkoja ja mopojakin särkemällä mitä ihmeellisimmin keinoin. Lukot ovat tunnetusti pääasiassa hidasteita suunnitelmallisesti toimiville varkaille, mutta ohjauslukko on kuitenkin ihan hyödyllinen kapistus estämään omalta osaltaan päähänpistovarkauksia, joten uusimme sen.

Pieni kömmähdys oli, että uusiminen jäi aika loppuvaiheeseen. Kätevintä olisi ollut ottaa lukko irti saman tien rungon purkamisen yhteydessä, jolloin putken puolelta pääsee työntämään lukkoa ulos.

Vanha ohjauslukko oli täysin jumissa, eikä kyllä avaimistakaan tietoa.

Tästä liikkeelle.

Ohjauslukko. Huomaa jousen oikea asennussuunta.

Ohjauslukon asennuksen ja toiminnan kannalta kannattaa olla tarkkana. Jos se on asennettu jotenkin väärin ja/tai runkoa on vaurioitettu, voivat seuraukset olla vakavat. Lukon luiskahtaminen etuhaarukan putken lukkouraan vauhdissa voi olla kohtalokasta. Poraamisen kanssa saa siksi olla hyvin varovainen. Vanha konsti välttää liian pitkälle poraaminen on käyttää poran syvyysrajoitinta tai vaikkapa merkkiteippiä.

Mitta otettiin uudesta lukosta.

Teippimerkki poran terään, hieman alle lukkopesän mitta.

Sitten porataan mahdollisimman suoraan (ja suojalaseja käyttäen) lukon haittalevyt rikki, jotta pesä saadaan pyörimään ja lukko ulos.

Haittalevyjen poraus. Muista suojalasit!

Reikä valmis.

Suojalevy toimii omalta osaltaan myös lukon pitimenä rungossa ja se pitää poistaa. Tämän voi toki tehdä ennen poraustakin.

Suojaläpän niitti lähtee ruuvimeisselillä naputellen.

Irroitettu suojaläppä niitteineen.

Lukon pitäisi lähteä porauksen jälkeen pois, kun haittalevyt ovat rikki ja sitä pyörittelee. Tämän yksilön lukko oli kuitenkin niin syöpynyt ja jumissa, että lukko jouduttiin tuli lopulta iskemään karkaistulla meisselillä rikki rungossa ja ottamaan aivan palasina ulos.

Lukko meni lopulta täysin palasiksi.

Lukko poistettu.

Tankoa kääntämällä putken ura tulee näkyviin. Tähän uraan lukon tulee avainta kääntäessä upota.

Uuden lukon sovittelua paikoilleen.

Uuden lukon jousi tulla oikein päin asennettu, muuten se ei lukitu. Uusi lukko pysyy paikallaan rakenteensa (tappi) ansiosta sisä- ja ulossuuntaan (kun lukko on auki, se ei pääse painumaan ohjausputken uraan ja tappi pitää sen ulossuuntaan) sekä lopulta viimeistään suojaläpän ansiosta ulospäin (kun suojaläppä on niitattu, lukko ei pääse tipahtamaan ulos).

Lukon sujuva toiminta tulee testata lopuksi ja öljytä se lukkoöljyllä. Myös suojaläppä on syytä laittaa paikoilleen, sillä se suojaa lukkoa lialta.

Suojaläppä paikoillaan.

Positiivista oli, että kovin hyviä mopovarkaita meistä ei tule, sen verran tämä operaatio otti aikaa.

Edit #1: Myöhemmin huomasimme ohjauslukon toimivuuden olevan todella epävarmaa. Rungossa olevaa lukon poteroa oli aikaisempien omistajien toimesta vaurioitettu niin paljon, että lukko ei pysynyt oikeassa asemassaan (auki tai kiinni), joten luovuimme sen käytöstä turvallisuussyistä. On erittäin vaarallista, jos lukko luiskahtaa kiinni ajaessa.

Edit #2: Poraus on ns. viimeinen keino irroittaa täsin jumissa oleva lukko ja keinona aika raju. Myöhemmin saadun kommentin vinkin mukaan vähemmän jumissa oleva lukko voidaan irroittaa haarukan ollessa irti lyömällä lukko tuurnalla sisään jotta lukon kiinnitystappi menee poikkija töyntämällä rungon putken sisäpuolelta lukko kokonaan pois sen jälkeen kun tappi on katkennut. Vanha jousi tulee ottaa myös poterosta pois.

Sähköjärjestelmän muutokset, kytkentä ja testaus

Kytkennässä käytimme apuna sähkökaaviota 6V vaihtovirtasähköjärjestelmästä, jossa on kolmijohtiminen jännitteensäädin, kärjetön sytytys (CDI) ja sähköinen äänimerkki. Kaavio piti melko hyvin paikkansa väreineen hankkimaamme 12V johtosarjaan (Mopo Sport 36610-17270-1) nähden.

Suzuki PV sähkökaavio 6V

12V johtosarjan (Mopo Sport 36610-17270-1) johtojen karkea ryhmittely

Muutokset johtosarjaan

Takavalon johtoja pidennettiin, ks. artikkeli ”Sähköjärjestelmän kunnostus ja uusiminen” .

12V johtosarjan Jännitteensäätimen liittimeksi vaihdettiin vanha liitin ja kytkentä tehtiin sen mukaisesti.

Uuden johtosarjan jännitteensäätimen liitin

Vanhan johtosarjan jännitteensäätimen liitin (maajohto poikki)

Vanhan liittimen vaihto uuden tilalle

Vanha liitin kytketty ja paikoillaan, maajohto kiinni

Lopuksi liittimen ja sille tulevien johtojen suojaus kutistesukalla

Kytkinkahvalta tuleva johto väreineen noudatteli yllä olevaa kaaviota, mutta liittimestä eteenpäin oli eroja. Jäi epäselväksi, oliko kyseessä johtosarjan laatuongelma, vai olivatko johdot tarkoituksella ristissä.

Y/W ja Y/B värit väärinpäin johtosarjan puoleisessa liittimessä (valkoinen liitin)

Johdot on helppo vaihtaa. Lattaliitintä liitinrungossa pitelevä kieleke pitää painaa esim. paperiliittimellä sivuun ja työntää liitin ulos. Irroituksen jälkeen liitin painetaan oikeaan paikkaansa kunnes kieleke lukitsee sen.

Johtojen irroitus liittimestä

Muutokset yhteenvetona on esitetty päivitetyssä sähkökaaviossa versio ”PeeVeli”. Kuvassa näkyy myös nopeusmittarin valon johtojen jatkaminen ja siitä johtuva värimuutos, joka on esitetty nopeusmittarin asennuksesta kertovassa artikkelissa.

Suzuki PV sähkökaavio 6V versio ”PeeVeli” (modifioitu johtosarjasta Mopo Sport 36610-17270-1)

Kytkennät

Hankitussa etuvalossa oli lattaliittimet ja johtosarjassa pyöreät 4 mm liittimet, joten ne piti vaihtaa.

Etuvalon liittimet vaihdettu ja sukitettu

Myös etuvalon johto sukitettiin ja värit merkattiin liittimiin

Etuvalon reititys

Etuvalon johtojen lopullinen kutistesukitus.

Etuvalon polttimo on 6V 25/25W BA.

Hankittu takavalo tarvitsi kapeat lattaliittimet. Jostain syystä lyhdyn suunnittelija oli laittanut pyörivät kontaktipinnit samalle puolelle ja ahtaasti, mistä tuli oikosulkuvaaraa, joten liittimet sukitettiin varmuuden vuoksi. Maadoitus laitettiin pohjaruuvin alle.

Takavalon liittimet asennettu

Takavalon liittimet sukitettu ja kytketty ja polttimet paikoillaan. Polttimot ovat: takavalo 6V 3W, jarruvalo 6V 10W, lasiputkipolttimot.

Kytkinkahvapiuhojen (vihreä äänimerkin kytkimen johto ja keltainen valojen yhteisliitin) kytkentä on helppoa

Äänimerkin ja sytytysohjaimen (CDI) kytkentä

Edit: äänimerkin tyypin valinta huomattiin myöhemmin vääräksi, ks. artikkelit ”Toimintakokeet, osa 1” ja ”Toimintakokeiden vikojen korjaus – imuvuodot, äänimerkki”.

Vielä takajarruvalon anturi kytkettiin. Siinä anturivalmistajan ja tämän johtosarjan värikoodit menivät ristiin, sillä uros/naarasliittimet olivat sopivasti ristiin. Tällä kuitenkaan ei ole toiminnallista väliä, joten niitä ei lähdetty vaihtamaan.

Sähköjärjestelmän testaus

Kun em. muutokset oli tehty, kytkennät tarkistettiin yleismittarin ohmimittarilla kytkentäkaavion kanssa. Tarkastuksen jälkeen sähköjärjestelmää kokeiltiin simuloimalla jännitteensäädintä teholähteellä. Tässä yksilössä ei ollut akkua. Kotinurkista löytyy harvoin niin hyvää ja laadukasta teholädettä, että homma onnistuisi. Syöttämiseen olisikin akku paras tapa. Akussa on suuri energiatiheys ja pieni sisäinen vastus ja se pystyy siksi luovuttamaan tarpeeksi virtaa. Lisäksi akku on edullinen.

Huom: tarkasta tosiaankin kytkennät yleismittarin ohmimittarilla kytkentäkaavion kanssa ennen kytkemistä mihinkään teholähteeseen! Tutustu sähköteoriaan. Mopon sähköjärjestelmä kuluttaa jo sen verran tehoa, että se vaatii reiluja virtamääriä ja se vaatii syöttävältä teholähteeltä jo jotain. Perinteinen kotiverkkolaite kyykähtää varmasti ja voi hajota. Joku halpamalli ilman kunnollista suojausta voi aiheuttaa vaaratilanteen tai tulipalon.

Säädettävä (sekä jännite että virta) teholähde kiinnitetty jännitteensäädintä simuloimaan

Takavalon testaus

Jarruvalon testaus / jarrupolkimen anturi

Jarruvalon testaus / jarrukahvan anturi

Äänimerkin testaus, n. 6V tulee äänimerkin johtimiin painiketta painaessa.

Moottorin sammutuksen testaus…

Painikkeen painaminen kytkee sytytysmodulille tulevan johtimen maihin n. 45 ohmin vastuksella (ei siis täysi oikosulku)

Takajarruanturin säätö säätömutterilla siten, että…

…poljinta n. puoli senttiä painaessa anturi sulkee piirin