Avainsana-arkisto: magneetto

6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – valosähköt, virtalukko


6V -> 12 V muutoksen artikkelisarjan aikaisemmat artikkelit järjestyksessä:

  1. Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto
  2. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – esivalmistelut
  3. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – osat
  4. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – peruskytkennät: jännitteensäädin/tasasuuntaaja, akku
  5. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – mittaukset
  6. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – johtosarjan muutokset
  7. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – kytkentäkotelo

Seuraavassa on toteutettu 12V tasavirralla toimivat valot ja virtalukko pääkytkimeksi, Osa kytkennöistä tehtiin johtosarjaan, osa esivalmisteltuun kytkentäkoteloon.

Sähkökaavio, jota mukaillen muutokset tehtiin on vuosimallin 2000 12V kaavio. Aikanaan tehty sähkökaavioversio ”PeeVeli” muutettiin, uusi versio ”PeeVeli 12V” ilmestyy sivuille myöhemmin.

Aikanaan projektiin hankkimamme 12V johtosarja (Mopo Sport 36610-17270-1) tuli muuttaa siten, että valopuola syöttää vaihtovirtaa vain jännitteensäädin/tasasuuntaajalle sekä äänimerkille. Tutkimme johtosarjan tarvitsemat muutokset artikkelissa.

On muistettava, että PeeVelissä olevaa johtosarjaa modifioitiin jo käyttöentisöinnin yhteydessä hieman 6V järjestelmäämme varten, ks. artikkelit ”Sähköjärjestelmän kunnostus ja uusiminen” ja ”Sähköjärjestelmän muutokset, kytkentä ja testaus”. Reititys on selitetty artikkelissa ”Sähköjärjestelmän suojaus ja reititys”.

Valosähköjärjestelmä 12 VDC

Seuraavassa on esitetty johtosarjan muutokset ja testaus.

Tankin alta paljastuivat aikaisemmat johtojen niputukset. Siistinä ovat pysyneet.

Tankin alta paljastuivat aikaisemmat johtojen niputukset. Siistinä ovat pysyneet.

6V 12V muutos_32

Myös aikaisemmin tehdyt peruskytkennät ovat toimineet (ks. erillinen artikkeli!)

Johtojen nippusidekiinnitykset purettiin ja alettiin purkamaan itse johtosarjaa aikaisemman artikkelin oppien mukaan, huolellisesti, tehden niin vähän vahinkoa suojauksille kuin mahdollista. Aluksi kaivettiin johtosarjan jännitejakokohdat esiin leveän suojasukan alta. HUOM: mitään sarjan johtoja ei tarvitse katkaista, kuten erillisessä artikkelissa todettiin!

Leveä kutistesukka liu'utettiin sivuun

Leveä kutistesukka liu’utettiin sivuun

Leveä kutistesukka liu'utettiin sivuun

Leveän suojasukan päissä olevat teipit poistettiin ja sukka liu’utettiin sivuun.

6V 12V muutos_35

Suojatut jakopisteet esillä

Suojatut jakopisteet esillä. Y/B ei ollut suojattu tässä valmissarjassa.

Teipit pois jakopisteistä. Molemmat jakopisteet purettiin.

Teipit pois jakopisteistä. Molemmat jakopisteet purettiin.

Molemmista jakopisteistä irroitettiin Y/W -johtolenkit. Etummaiseen kiinnitettiin irroituksen jälkeen oranssi takaisin. Molemmat suojattiin teipillä (tässä sininen teippi). Tämä johtolinja on 12 VDC tasasähkölinja.

Molemmista jakopisteistä irroitettiin Y/W -lenkit. Etummaiseen kiinnitettiin irroituksen jälkeen oranssi takaisin. Molemmat suojattiin teipillä (tässä sininen teippi). Tämä johtolinja on 12 VDC tasasähkölinja.

12 VDC linjan kohtien suojaus purkamisen jälkeen. Oranssi liitettiin takaisin.

Seuraavaksi yhdistettiin Y/W-johtolenkit keskenään. Väliin oli laitettava pieni jatkojohto.  Tämä johtolinja on 12 VAC vaihtosähkölinja.

Y/W lenkit yhdistettiin. Väliin tarvittiin pieni jatkopätkä.

Y/W lenkit yhdistettiin. Väliin tarvittiin pieni jatkopätkä. Tämä johtolinja on 12 VAC vaihtosähkölinja.

Johdot merkattiin.

Johdot merkattiin.

Kutistesukkaa laitettiin aina kun voitiin.

Kutistesukkaa käytettiin aina kun voitiin.

12 VAC (edessä) ja 12 VDC (takana) linjat valmiit.

12 VAC (edessä) ja 12 VDC (takana) linjat valmiit.

Paksu suojasukka liu'utettiin takaisin tehtyjen kytkentämuutosten päälle.

Paksu suojasukka liu’utettiin takaisin tehtyjen kytkentämuutosten päälle.

Suojasukan päät suojattiin uudelleen teipillä.

Suojasukan päät suojattiin uudelleen teipillä.

6V 12V muutos_46

Testausta varten akku kiinni. 12 VDC ja 12 VAC johdot eivät saa mennä sekaisin ja ne on syytä merkata.

Testausta varten akku kiinni. 12 VDC ja 12 VAC johdot eivät saa mennä sekaisin ja ne on todellakin syytä merkata ja irralliset päät suojata!

Valot paloivat kirkkaasti ja tasaisesti akun syöttämänä. Mopo ei valojen testauksissa vielä ollut käynnissä.

Valojen testaus

Valojen testaus

6V 12V muutos_48

6V 12V muutos_49 6V 12V muutos_50

 

Virtalukon kytkentä johtosarjaan

Virtalukon OFF-asento (johtimet G ja B/W) kytkettiin maadoittamaan sytytysjohdin runkoon. Mitään johtosarjan johtimia ei katkaistu, vaan liitos tehtiin yksinkertaisesti ryöstöliittämällä (kierreliitos+juotos).

Virtalukon "ryöstökytkentä" ja valosähkökytkentä.

Virtalukon ”ryöstökytkentä” ja valosähkökytkentä.

Virtalukon johdoista musta (B) ja punainen (R) kierrättävät virtalukon kautta valosähköt. Näille tehtiin jatkojohdot, jotka vietiin kytkentäkotelolle.

Kutistesukkasuojaus. Punainen ja musta menevät kytkentäkotelolle; valosähköt kiertävät siis lukon kautta.

Kutistesukkasuojaus. Punainen ja musta menevät kytkentäkotelolle; valosähköt kiertävät siis lukon kautta.

Virtalukko tullaan asentamaan polttoainehanan viereen. Taustalevyn teosta myöhemmin.

Virtalukko tullaan asentamaan polttoainehanan viereen. Taustalevyn teosta myöhemmin.

Punainen ja musta tulevat virtalukolta, Y/W -johdot ovat 12 VDC ja 12 VAC.

Punainen ja musta tulevat virtalukolta, Y/W -johdot ovat 12 VDC ja 12 VAC (merkattu sinisellä teipillä).

Kytkentäkotelon kytkentä

Kytkentäkotelo oli tehty etukäteen valmiiksi (katso erillinen artikkeli!)

Kytkentäkotelo oli esivalmisteltu etukäteen (katso erillinen artikkeli!)

Johdot tuodaan koteloon läpivienneistä, joissa on vedonpoisto.

Johdot tuodaan koteloon vesitiiviiksi kiristyvistä läpivienneistä, joissa on samalla myös vedonpoisto.

Kytkentäkotelo valmiina

Kytkentäkotelo valmiina

Liitynnät akulle

Seuraavaksi tehtiin akun ja kytkentäkotelon välinen kytkentä, joka syöttää kytkentäkotelon kautta 12 VDC laitteille tasasähköä. Jännitteen säädin/tasasuuntaajan kytkentöjä (ks. artikkeli ”6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – peruskytkennät: jännitteensäädin/tasasuuntaaja, akku”) ei tarvinnut muuttaa muuten kuin että akun positiiviseen napaan tuli nyt kaksi johtoa: toinen jännitteen säätimeltä, toinen lähtö kytkentäkotelolle.

Akulle menevien johtojen rakentelu

Akulle menevien johtojen rakentelu

Akulle tulee latausjohto jännitteensäädin/tasasuuntaajalta ja myös lähtee valosähköjä syöttävä johdin kytkentäkotelolle.

Akulle tulee latausjohto jännitteensäädin/tasasuuntaajalta ja myös lähtee valosähköjä syöttävä johdin kytkentäkotelolle.

Kaikki johdot kannattaa suojata tarkasti päähän asti.

Kaikki johdot kannattaa suojata tarkasti päähän asti.

Kytkentäkotelo paikoillaan työkalukotelon kyljessä.

Kytkentäkotelo paikoillaan työkalukotelon kyljessä.

Testaus

12 V hehkulankapolttimot vievät kohtuullisen paljon tehoa (etuvalo 25W, takavalo 5W ja jarruvalo 10W). Kun mopo ei ole käynnissä, uudenkin täyteen ladatun 2,3 Ah kapasiteetin akun jännite akun yli putoaa jonkin verran. Alkaakin syntyä ajatus ledivaloista, joista myöhemmin lisää erillisessä artikkelissa.

Virrat päällä, mutta valot ei.

Virrat päällä, mutta valot ei.

Valojen päälläolo pudottaa akun jännitettä vajaan voltin, kun mopo ei ole käynnissä ja siis lataa akkua.

Valojen päälläolo pudottaa akun jännitettä vajaan voltin, kun mopo ei ole käynnissä ja siis lataa akkua.

USB-pistokekin toimii, ladaten tässä puhelinta.

USB-pistokekin toimii, ladaten tässä puhelinta.

Virtalukon testaus, ON-asento

Virtalukon testaus, ON-asento

Virtalukon testaus, OFF-asento

Virtalukon testaus, OFF-asento

Myös käynnistyminen luonnollisesti testattiin. Virtalukon OFF-asennossa mopo ei käynnistynyt. Latauksen testaus jännitti ehkä eniten, sillä vastaavaa valoja syöttävää kytkentää ei vuosimallin 2000 sähkökaaviossa ollut. Magneeton syöttämän jännitteensäädin/tasasuuntaajan akulle antamasta lataustehosta ei ole etukäteen tietoa. Käytännössä akun varauksen kestävyys käytössä selviää vasta käytössä.

Latauksen testaus, mopo ei käynnissä

Latauksen testaus, mopo ei käynnissä

Mopon ollessa käynnissä akun yli oleva jännite nousee jo tyhjäkäynnillä.

Mopon ollessa käynnissä akun yli oleva jännite nousee jo tyhjäkäynnillä.

Sähköistys valmis

Sähköistys valmis

PeeVelin 6V - 12 V sähköistysmuutos ei päälle päin juuri näy.

PeeVelin 6V – 12 V sähköistysmuutos ei päälle päin juuri näy.

 

6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – kytkentäkotelo


6V -> 12 V muutoksen artikkelisarjan aikaisemmat artikkelit järjestyksessä:

  1. Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto
  2. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – esivalmistelut
  3. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – osat
  4. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – peruskytkennät: jännitteensäädin/tasasuuntaaja, akku
  5. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – mittaukset
  6. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – johtosarjan muutokset

Seuraavassa on esivalmisteltu varsinaista kytkemistä mopoon kytkentäkotelo, johon asennettiin USB latauspistoke ja sulakesuojaukset sekä akun jännitteen mittari.

Kytkentäkoteloon rakennettiin seuraavat toiminnot:

  • Valosähköjen +12 VDC syötön sulake (=akun sulake)
  • +12 VDC jako ja samalla mittauspiste (virtalukon takana)
  • USB pistoke
  • Akun ja samalla sen latauksen jännitemittari
  • 12 VAC jako (lähinnä mittauspisteen takia)
  • Maa, -12 VDC

Akullinen 12 VDC järjestelmä mahdollistaa monta asiaa. Nykypäivänä USB latauspistoke on  tarpeellinen lisä mopoonkin. Latauspistoke mahtui yhteen läpivientireikään nätisti, kunhan purettiin pistoke-elektroniikka kotelostaan.

Akun yli olevasta jännitteestä tietoa antava minikokoinen mittari asennettiin myös läpinäkyvään kytkentäkoteloon. Mittari toimitettiin johtimet irroitettuna ja ne juotettiin ensin kiinni. Mittari suunniteltiin aktivoitumaan, kun virtalukko käännetään ON -asentoon ja mittaa tässä asennossa jatkuvasti, siis mopon ollessa käynnissä. Näin saadaan tietoa myös latauksen toimivuudesta.

USB-pistokkeen elektroniikka otettiin pois kotelostaan.

Kotelon takakansi aukeaa kun nipsut painaa sisään

Kotelon takakansi aukeaa kun nipsut painaa sisään

6V 12V muutos_kytkentäkotelo_2

Elektroniikka irroitettu kotelostaan

Elektroniikka irroitettu kotelostaan

Jännitemittarin hyvä paikka on "etupaneelissa"

Jännitemittarin hyvä paikka on ”etupaneelissa” USB-pistokkeen vieressä. Pistoke on hyvä olla keskipaikassa ja johdot mopon sähköjärjestelmästä tuodaan kahdesta läpiviennistä vastakkaiselta sivulta.

Sijoittelun hahmottelua

Sijoittelun hahmottelua, myös sokeripalojen ja sulakepitimien osalta.

Jännitemittari tuli johtimet irtonaisena ja ne juotettiin kiinni

Jännitemittari tuli johtimet irtonaisena ja ne juotettiin kiinni

Ohut holkkisukka pitää johdot nipussa.

Ohut holkkisukka pitää johdot nipussa.

Turhat ripustuspaikat napsaistiin pois, muuten kotelon kansi ei mene kiinni kun mittari laitetaan pystyyn

Turhat ripustuspaikat napsaistiin pois, muuten kotelon kansi ei mene kiinni kun mittari laitetaan pystyyn

Lopuksi irroitetaan jännitemittarin suojakalvo

Lopuksi irroitetaan jännitemittarin suojakalvo

USB-pistokkeiden johtojen juottaminen. Muista napaisuus!

USB-pistokkeiden johtojen juottaminen. Muista napaisuus!

USB pistokkeen syöttöjohdot juotettu.

USB pistokkeen syöttöjohdot juotettu.

Mittarin johdot juotettiin USB-pistokkeen johdojen rinnalle. Näin vähennettiin kytkentäpaikkojen tarvetta.

Mittarin johdot juotettiin USB-pistokkeen johdojen rinnalle. Näin vähennettiin kytkentäpaikkojen tarvetta.

Jännitemittarin paikka tulee pystyyn USB-pistokkeen viereen

Jännitemittarin paikka tulee pystyyn USB-pistokkeen viereen

Kaikki mahdolliset kytkennät kannattaa tehdä valmiiksi ennen mopoon asennusta. Myös sulakepidin valmisteltiin.

Johdon asentaminen sulakepitimeen

Johdon asentaminen sulakepitimeen

USB-pistokkeen etupaneelin irrotus Dremelin katkaisulaikalla

USB-pistokkeen etupaneelin irrotus Dremelin katkaisulaikalla. Irroituksen jälkeen paneelin pohja hiottiin tarkasti kytkentäkotelon läpivientiin sopivaksi.

Paneelin lisäksi suoja uusiokäytetään

Paneelin lisäksi suoja myös pistokkeen suoja uusiokäytetään

Kytkentäripojen paikkojen hahmottelua

Kytkentäripojen paikkojen hahmottelua

USB-pistoke sekä sen paneeli liimattiin kirkkaalla Bisonin liimalla.

Bison läpinäkyvä ja luja muoviliima

Bison läpinäkyvä ja luja muoviliima

Lopullinen kotelosijoittelu. Tästä lähdettiin kytkemään mopon sähköjärjestelmään.

Lopullinen kotelosijoittelu. Jännitemittari, USB-pistoke ja sulakekotelo liimattu paikoilleen.

Tästä lähdettiin kytkemään mopon sähköjärjestelmään.

6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – johtosarjan muutokset


6V -> 12 V muutoksen artikkelisarjan aikaisemmat artikkelit järjestyksessä:

  1. Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto
  2. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – esivalmistelut
  3. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – osat
  4. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – peruskytkennät: jännitteensäädin/tasasuuntaaja, akku
  5. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – mittaukset

Aikanaan hankkimamme 12V tarvikejohtosarja (Mopo Sport 36610-17270-1) tuli muuttaa siten, että valopuola syöttää vaihtovirtaa vain jännitteensäädin/tasasuuntaajalle ja äänimerkille ja valot ja muut käyttökohteet ovat tasasähköjärjestelmässä. Haasteena oli tietenkin se, että sähkökaavionkin mukaan johtosarjassa kaikki käyttösähköt (valosähköt, Y/W -johdot) oli kytketty yhteen ja tämä tietenkin piti muuttaa.

Johtosarjasta ei löydy mitään rakenteellista dokumentaatiota mutta onneksi saimme sellaisen käsiimme tutkittavaksi. Seuraavassa tutkitaan perusteellisemmin, miten johtosarja on rakennettu.

Ensiksi tarkastelimme johtosarjaa kaaviota vasten ja merkitsimme osat teipillä.

Johtosarja selitteineen

Johtosarja selitteineen

Johtosarjan käyttösähkötoteutuksen tutkiminen

HUOM: älä turhaan katkaise mitään johtoja tai leikkaa muovisukkaa auki, se ei ole tarpeen!

  1. Avataan teipit paksumman kiiltävän muovisukan päistä. Jätetään muut teippaukset ennalleen.
  2. Liu’utetaan muovisukka sivuun. Alta paljastuvat seuraavat johtojen niputukset ja jaot:
    1. Jarrukatkaisimilta tulevat johdot (W/B, 2 kpl) kytketty yhteen johtoon (W/B) kohti takajarruvaloa. Näillä ei ole merkitystä aikomamme 6V->12V muutoksen kanssa.
    2. Käyttösähköjen (valosähköt) jako on toteutettu kahdessa pisteessä:
      • Magneetolta tuleva johto (Y/W)
      • Valokatkaisijalle lähtevä johto (Y/W)
      • Äänimerkille lähtevä johto (Y/W)
      • Jarruvalokatkaisimille lähtevät johdot (O, 2 kpl)
      • Jännitteensäätimelle lähtevät johdot (Y/W, 3 kpl)
  3. Poistetaan jakoliitoksista teipit
  4. Avataan ensimmäinen käyttösähköjako kiertämällä parittaiset liitokset auki. Ei katkaista johtimia!
  5. Paikannetaan yleismittarin vastusmittauksella valokatkaisijalle menevä Y/W johto. Tässä sarjassa se oli se ”pääjohto”, joka jatkoi toiseen käyttösähköjakoon (kohti jännitteensäädintä).
  6. Jäljelle jakoon jäivät oranssit johdot, joilla 6V->12V muutoksessa ei ole merkitystä sekä äänimerkin ja magneeton Y/W johto. Todetaan jälkimmäinen myös varmuuden vuoksi yleismittarilla.
  7. Avataan toinen käyttösähköjakoniputus vastaavasti.
  8. Paikannetaan yleismittarilla erillinen pyöreäliittiminen jännitteensäätimelle menevä johto. Tässä johtosarjassa se oli jakokohtien välillä kulkenut ”pääjohto”.
  9. Jäljelle tähän jakokohtaan jäivät jännitteensäätimen liittimelle menevät johdot (Y/W, 2 kpl).

Edellä mainitty prosessi pääpiirteissään kuvina seuraavassa.

Johtosarjan tutkimisessa käteviä ovat sähkökaavio, terävä

Johtosarjan tutkimisessa käteviä ovat sähkökaavio, terävä ”kirurginveitsi”, pehmeä alusta ja nuppineulat.

Muovisukan päissä olevien teippien aukaisu ja poisto.

Muovisukan päissä olevien teippien aukaisu ja poisto.

Muovisukka sivuun ja alka paljastuvat jakokohdat.

Muovisukka sivuun ja alka paljastuvat jakokohdat.

Yksi jakokohta oli paljas, kaksi suojattuja teipillä.

Yksi jakokohta oli paljas, kaksi suojattuja teipillä.

Käyttösähkön (valosähkö) jako oli tehty kahdesta pisteestä.

Käyttösähkön (valosähkö) jako oli tehty kahdesta pisteestä. Keskellä nuppineuloilla tuettuna menee ”pääjohto” valokatkaisijaille vasemmalle ja jännitteensäätimen nippuun pyöreään liittimeen oikealle. Siitä on jaettu oranssilla johdolla jarruvalokatkaisimille ja Y/W johdoilla jännitteensäätimen liittimeen.

Yksi käyttösähkön jako purettuna. Yhtään johtoa ei ole katkaistu pääksi, vaan ne on kuorittu ja kierretty yhteen.

Yksi käyttösähkön jako purettuna. Yhtään johtoa ei ole katkaistu pääksi, vaan ne on kuorittu keskeltä ja kierretty yhteen (ns. ”ryöstöliitos”).

Toinenkin käyttösähkön jako purettuna.

Toinenkin käyttösähkön jako purettuna.

Yleismittarin resistanssimittauksella tutkimalla selvisi, että

Varmistetaan vielä yleismittarin resistanssimittauksella, että ”pääjohto” menee valokatkaisijan liittimeen toisesta päästään.

Varmistetaan myös, että ”pääjohto” menee jännitteensäätimen johtonipun pyöreään liittimeen toisesta päästään. Pääjohto ja tämä liitin on tärkeä johtosarjan muutoksessa.

Lopuksi varmistetaan, että ”pääjohdosta” jaetut muut Y/W johdot menevät jännitteensäätimen liittimiin.

Yhteenveto johtosarjan käyttösähkötoteutuksesta

  • Y/W ”pääjohtona” kulkee johto valokatkaisijan liittimestä jännitteensäätimen pyöreäpäiseen erilliseen liittimeen
  • Em. pääjohto on kuorittu kahdesta kohtaa kahta ryöstöliitostyyppistä jakopistettä varten. Kaikki jakopisteet ovat leveän muovisukan sisällä.
  • Mitään johtimia ei ole liittämistä varten katkaistu, vaan ne on kuorittu n. 5 mm matkalta.
  • Ensimmäisessä jakopisteessä magneetolta lukien on toiselta jarrukatkaisimelta toiselle jarrukatkaisimelle menevä yhtenäinen oranssi johto sekä magneeton ja äänimerkin välillä oleva yhtenäinen Y/W johto.
  • Toisessa jakopisteessä on jännitteensäätimen liittimille menevä yhtenäinen johto.

Muutokset johtosarjaan

  1. Pura edellä esitetyllä tavalla esiin jakopisteet muovisukan alta ja kierrä liitokset auki.
  2. Suojaa huolellisesti valokatkaisija-jännitteensäätimen pyöreäliittimisen johdon magneeton suunnasta laskien toinen kuorittu jakokohta. Tämä johto on 12VDC valosähköjärjestelmän (tasasähköjärjestelmä) pääjohdin. Merkkaa se esim. tarrakirjoittimella ”12VDC”.
  3. Uudelleenyhdistä oranssi jarruvalokatkaisimille menevä johto ensimmäiseen jatokohtaan. Suojaa kohta teipillä.
  4. Yhdistä jäljelle jäävät Y/W johtoparit magneetto/äänimerkki ja jännitteensäätimen liitin keskenään ja suojaa liitos kutistesukalla. Tämä johto on 12VAC vaihtosähköjärjestelmän pääjohto.
  5. Suojaa W/B jako, jos ei ole suojattu.
  6. Liu’uta johdinsarjan muovisukka takaisin paikoilleen ja suojaa huolellisesti sen päät teipillä.
  7. Jännitteensäätimen pää johtosarjasta: merkkaa tarrakirjoittimella molemmat jännitteensäädinjohdoista vaihtosähköjohdoiksi ”12VAC”. Kytke toinen 12V jännitteensäädin/tasasuuntaajaan. Toisen voi jättää suojattuna kytkemättä tai kytkeä kytkentärasiaan testauspisteeksi.

Johtosarjan toteutuksesta

Johtosarja on mitä ilmeisemmin toteutettu kustannustehokkuus etusijalla. Sarja oli suojattu ja niputettu teipillä sekä leveimmällä kohdalla olevalla mustalla kiiltävällä muovisukalla. Niputus ja suojaus tällä tasolla on tehty hyvin. Johtimien jakoliitokset oli tehty kiertämällä n. 5 mm matkalta katkaisematta kuoritut johtimet yhteen (johtoja ei oltu katkottu päiksi, oli käytetty ns. ”ryöstöliitosta”). Käyttösähkön (valosähköt) jakopisteitä oli kaksi, ilmeisesti käytännön syistä. Kaikkia johtoja kun on vaikea saada kierreliitettyä yhteen kytkentäpisteeseen. Jaot oli suojattu teipein, jota oli yleensä vain yhden kierroksen verran. Sopivasti osuva jatkuva hankaus voisi kuluttaa teipin puhki ja tuottaa oikosulun.

Miten tästä eteenpäin? Seuraavaksi on luonnollisesti muutettava kytkennät mopossa em. kuvausta vastaavaksi. Tästä erillisessä artikkelissa myöhemmin.

6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – mittaukset


6V -> 12 V muutoksen artikkelisarjan aikaisemmat artikkelit järjestyksessä:

  1. Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto
  2. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – esivalmistelut
  3. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – osat
  4. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – peruskytkennät: jännitteensäädin/tasasuuntaaja, akku

Seuraavassa on toteutettu sähkömittauksia PeeVelistä liittyen 6V -> 12V muutokseen mutta mittaukset ovat toki käyttökelpoista tietoa muuhunkin, mm. mopon sähköjärjestelmän toiminnan ymmärtämiseen.

Mittailu kannattaa, sillä se on kehittävää. Erästä henkilöä lainaten: ”mittailu on kehittävää puuhaa, varsinkin jos haluaa oikeita mittaustuloksia”.

Sähkötekniikan perusteita löytyy sivulta ”Sähköoppia mopoilijalle”. Magneeton ja sytyksen teoriaa teoriaa taas sivulta ”Sähköoppia mopoilijalle –  magneeton ja sytytyksen teoriaa”. Sähkömittauksista ja vioista löytyy tietoa artikkelista ”Sähkömittauksia ja -vikoja”. Yleismittarin käytöstä löytyy tietoa Opetushallituksen linkistä ”Yleismittarit ja niiden käyttö”. Hyvät oskilloskooppiartikkelit suomeksi ovat harvassa. Hyvä artikkelit englanniksi ovat ”How To Use an Oscilloscope” ja ”Oscilloscope How-To”.

Kesäinen mittauslaboratorio

Kesäinen mittauslaboratorio

1) Välineet

Näissä mittauksissa käytettiin perinteistä yleismittaria sekä digitaalista oskilloskooppia.

  • TRMS yleismittari Fluke 179
  • Oskilloskooppi Tektronix TDS1002B,  tallentava kaksikanavainen 60 MHz 1 GS/s digitaalioskilloskooppi USB tallennusominaisuudella
  • Oskilloskoopin passiivinen 10x/1x mittapää P2220 (taajuus: 200 MHz/6M Hz, resistanssi: 10 Mohm/1Mohm, kapasitanssi: 16 pF/95 pF)

2) Vaihtosähköpiirin magneeton valopuola – jännitteensäädin mittaus

Valopuolan yleismittarimittaukset tehtiin puolien vaihdon yhteydessä. Jännite valopuolalta oli n. 1/4 kaasulla reilut 13 VAC ilman 6V jännitteensäädintä ja reilut 7 VAC sen kanssa. Kovilla kierroksilla jännite nousi ilman säädintä vielä useita voltteja, joten 12V järjestelmä oli mahdollinen toteuttaa.

Oskilloskoopilla tutkittiin uuden valopuolan tuottamaa aaltomuotoa sen molemmista johtimista.

Valopuolan mittaus oskilloskoopilla maan (runko) ja itse tehdyn puolan johdon (väri B) välistä

Valopuolan mittaus oskilloskoopilla maan (runko) ja itse tehdyn puolan johdon (väri B) välistä

Oli epäilys, että tehollinen osuus aaltomuodosta on hyvin lyhyt ja laadukaskaan yleismittari ei ehdi sitä näkemään. Ohessa on kuva mittauksesta kuormittamattomalta valopuolalta ilman jännitteensäädintä, tyhjäkäynnillä. Yhden Y-akselin suuntaisen ruudun ollessa 10V, huipusta huippuun (peak-to-peak, pp) jännite on reilut 40 Vpp. Yhden X-akselin suuntaisen ruudun ollessa 5 ms, täysi aallon jaksonaika (T, yksikkö sekuntia) on n. 10 ms ja siten taajuus f = 1/T = 1/0,01s = 100 Hz. Taajuus vaihtelee luonnollisesti paljon kierrosluvun koko ajan muuttuessa. Oskilloskooppi laskee ja näyttää taajuuden myös itse ja kuvan tallennushetkellä taajuus oli n. 92 Hz.

Aaltomuoto on kaukana täydellisestä siniaallosta ja etenkin halvat, ei True RMS -yleismittarit ovatkin vaikeuksissa tällaisen muodon kanssa. Yksittäisen piikin pituus on n. 2,5…3 ms ja siksi tehollinen osuus on hyvin lyhyt yleismittarin mitatattavaksi.

Oskilloskooppimittaus valopuolalta ilman jännitteen säädintä, tyhjäkäynnillä.

Oskilloskooppimittaus valopuolalta, ilman jännitteensäädintä, kuormittamattomana, tyhjäkäynnillä.

Mopon kierroksia nostamalla taajuus luonnollisesti kasvaa, kun magneeton vauhtipyörä pyörii nopeammin ja magneettikenttä siksi ”leikkaa” puolan johtimia useammin aikayksikössä.

Valopuolan mittaus kuormittamattomana, puolikaasu

Oskilloskooppimittaus valopuolalta ilman jännitteensäädintä, kuormittamattomana, puolikaasu

Laitoimme mittauksen ollessa päällä valot päälle ja painoimme myös jarrupoljinta. Kuorman kanssa huipusta huippuun arvo putoaa radikaalisti. Samalla tosin aaltomuotokin järkevöityy.

Oskilloskooppimittaus valopuolalta, ilman jännitteen säädintä, valot ja jarruvalo päällä

Oskilloskooppimittaus valopuolalta ilman jännitteen säädintä, valot ja jarruvalo päällä

Energiaa ei synny tyhjästä (ks. sivu ”Sähköoppia mopoilijalle”). Kuorman kasvaessa valot imevät energiaa magneetosta ja magneettikentän ylläpitoon tarvittava lisäenergia jarruttaa magneettoa. Kierrokset laskevat ja bensiiniä kuluu.

3) Tasasähköpiiri säätimen jälkeen: akun latausjännitteen mittaus ilman akkua

Disclaimer: säädintä ja sähköjärjestelmää ei välttämättä ole tehty kestämään käyttöä ilman akkua. Säätimen toiminta saattaa vaatia sen, että akku on tasaamassa nopeita jännitteen muutoksia. Muut sähköjärjestelmän osat saattavat vioittua akuttoman käytön takia.

Otimme tietoisen riskin ja tutkimme akun latausjännitettä jännitteensäädin/tasasuuntaaja jälkeen suoraan latausjohdosta ilman akkua sekä yleismittarilla että oskilloskoopilla.

Yleismittarimittaus latausjohdosta ilman akkua tyhjäkäynnillä

Yleismittarimittaus latausjohdosta ilman akkua tyhjäkäynnillä

Yleismittarin DC-mittauksella saatiin tulos n. 4-5 V, mikä herätti ensin huolta siitä, onko jotain pielessä säätimessä ja/tai kytkennöissä. Kyseisellä jännitteellä kun akkua ei speksien mukaan ladata. Syyksi  arveltiin edellä mainittua yleismittarin hitautta ja siksi tehtiin oskilloskooppimittaus. Jos yleismittarissa on peak-to-peak tai peak-hold toiminnolla, sillä saa ehkä paremmin huippuarvoja esille. Huiput ovat ne, jotka lataavat akkua. Pitää muistaa että sellaisen siniaallonkin, jonka huiput  ovat 14 V, mittarin näyttämä tehollisarvo on vain noin 10 V.

Oskilloskooppimittaus DC-moodissa (DC coupling) samoista pisteistä paljasti erikoisen aaltomuodon. Yleismittari ei pysy tällaisen perässä. Saadusta käyrästä pitäisi laskea pinta-ala ja sitä kautta tehollisarvo. Tämä on hieman haastavampaa matematiikkaa. Tehollisarvo saattaa hyvinkin olla 4-5 V luokkaa, kun aaltomuoto käy jopa negatiivisen puolella.

Oskilloskooppimittaus latausjohdosta ilman akkua tyhjäkäynnillä

Oskilloskooppimittaus latausjohdosta ilman akkua tyhjäkäynnillä

Pitää myös muistaa, että akun ollessa irroitettuna mittausta häiritsee todennäköisesti moni asia. Tasasuuntauksen (tai mikä siellä säätimessä sitten onkaan; tyristori, zener-diodi, tms.) ’eristettynä’ olevaan  kelluvaan johtoon indusoituu varmasti häiriöitä mopon muista sähkösysteemeistä, valopuolan syöttämistä johdoista jne. Oskilloskoopin mittapää (probe) on niin suuri-impedanssinen että se ei ota virtaa ja siis kuormita käytännössä yhtään säädintä. Toisin sanoen, säädin ei näe mitään kuormaa.

Jotta mittaukseen saataisiin jotain tolkkua, akun tilalle pitää kytkeä kuormaa, joka tasoittaa haamujännitteet pois ja johdossa näkyy vain mitä säädin oikeasti antaa ulos. Esim. 150-200 ohmin vastus on sopiva. Laatikostamme löytyi 269 ohmin vastus ja kytkimme sen akun tilalle. Varo oikosulkemasta akun johtoja!

269 ohm vastus akun tilalla oskilloskooppimittauksessa.

269 ohm vastus akun tilalla oskilloskooppimittauksessa. Varo oikosulkemasta akun johtoja!

Nyt haamujännitteet katosivat ja alettiin saamaan järkevämpää aaltomuotoa, joka oli mm. kokonaisuudessaan positiivisella puolella Y-akselia. Kuvassa olevien piikkien huiput ovat nyt ne aaltomuodon osat, jotka oikeasti lataavat akkua. Akun sisäinen vastus on kuitenkin pienempi kuin 269 ohm testivastuksemme, joten latausjännite ei normaalikäytössä ole näin suuri.

Oskilloskooppimittaus 269 ohm vastuksen yli sen ollessa akun tilalla, tyhjäkäynti

Oskilloskooppimittaus 269 ohm vastuksen yli sen ollessa akun tilalla, tyhjäkäynti

Oskilloskooppimittaus 269 ohm vastuksen yli sen ollessa akun tilalla, puolikaasu

Oskilloskooppimittaus 269 ohm vastuksen yli sen ollessa akun tilalla, puolikaasu. Huomaa skoopin automaattinen alueen muutos jännitteen noustessa; nyt yksi pystyruutu Y-akselilla on 10V.

3) Akun jännitteen (latausjännite) mittaus akun ollessa kytkettynä

Mittasimme seuraavaksi akun yli olevan jännitteen (latausjännitteen) tyhjäkäynnillä ja puolikaasulla akun ollessa normaalisti kytkettynä sähköjärjestelmään. Edelleenkään, akku ei syöttänyt mitään laitetta, ts. se oli ilman kuormaa.

Tyhjäkäynnillä akku ei liiemmin lataudu, sillä jännite jää alle akun latausspeksin. Tämä tietenkin riippuu siitä, mihin tyhjäkäyntikierrokset on säädetty.

Yleismittarimittaus akun yli, tyhjäkäynti, ei kuormaa

Yleismittarimittaus akun yli, tyhjäkäynti, ei kuormaa

Oskilloskooppimittaus akun yli, tyhjäkäynti, ei kuormaa

Oskilloskooppimittaus akun yli, tyhjäkäynti, ei kuormaa

Jo neljänneskaasulla jännite nousee selvästi. Latausta tapahtuu varmasti viimeistään puolikaasulla.

Yleismittarimittaus akun yli, puolikaasu, ei kuormaa

Yleismittarimittaus akun yli, puolikaasu, ei kuormaa

Oskilloskooppimittaus akun yli, puolikaasu, ei kuormaa

Oskilloskooppimittaus akun yli, puolikaasu, ei kuormaa

Tutkimme myöhemmin akun latausvirtaa eri kuormilla ja päivitämme tulokset tähän artikkeliin.

Seuraavaksi on vuorossa mopon käyttöä tällä sähköjärjestelmällä ja lopulta valosähköjärjestelmän muutos, mikä tarkoittaa myös muutoksia tarvikejohtosarjaamme. Näistä artikkeli myöhemmin.

6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – peruskytkennät: jännitteensäädin/tasasuuntaaja, akku


6V -> 12 V muutoksen artikkelisarjan aikaisemmat artikkelit järjestyksessä:

  1. Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto
  2. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – esivalmistelut
  3. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – osat

Tässä artikkelissa käydään läpi 6V -> 12V muutoksen tärkeimmät peruskytkennät: jännitteen säädin/tasasuuntaaja ja akku. Nämä kytkennät kannattaa tehdä ja mitata kattavasti ja kokeilla ennen kuin kannattaa alkaa isompia muutoksia tekemään, esim. johtosarjaan. Samalla rakentuu ymmärrys, miten järjestelmä toimii. Alla olevat kytkennät ovat siis tavallaan koekytkentöjä, tosin tarkoitus oli saada mopo näilläkin ajettavaan kuntoon. Hyvällä esivalmistelulla kytkennät oli todella helppo ja nopea tehdä, aikaa meni vain n. puoli tuntia.

Kaikki kytkennät perustuvat siis vuosimallin 2000 sähkökaavioon, jota sovellamme. Täysin kaaviota PeeVelin sähköjärjestelmä ei siis identtisesti tule noudattamaan. Kannattaa myös huomioida, että akku ei vielä alla olevalla kytkennällä syötä mitään mopon sähkölaitetta.

Akku, jännitteen säädin/tasasuuntaaja sekä polttimot

Akku, jännitteen säädin/tasasuuntaaja sekä 12V polttimot

6V polttimoita on turha tuhota, joten ensiksi vaihdettiin etu- ja takavalon sekä jarru- ja mittarivalon polttimot 12V versioihin. Etuvaloksi laitettiin BA20d 12V 25/25W (Motonet 43-0982) ja takavaloksi SV8,5 12V 5W (Motonet 43-2844), jarruvaloksi SV8,5 12V 10W (Motonet 43-2854), mittarivaloksi T10 12V 3W (Biltema 35-15256).

Tulevaisuudessa, kun saatiin 12 VDC valosähköt laitettua, tutkittiin ledivalomahdollisuuksia. (ks. sivu ”Sähköoppia mopolijalle – leditekniikkaa” ja artikkeli ”LED valot mopoon”).

Etuvalon polttimon vaihto

Etuvalon polttimon vaihto

Taka- ja jarruvalopolttimoiden vaihto

Taka- ja jarruvalopolttimoiden vaihto

Seuraavaksi otettiin vanha 6V jännitteensäädin irti ja irroitettiin johtimet sen liittimestä. Johtoja ei todellakaan tarvitse katkaista. Pienellä talttapäämeisselillä kielekettä painamalla ne lähtevät nätisti liittimestä samalla johtimia vetäen ulos. Liittimet olivat sattumalta myös sopivat suoraan uuden jännitteensäätimen/tasasuuntaajan pinneihin, vain sukitus piti tehdä.

Vanha 6V jännitteensäädin irti

Vanha 6V jännitteensäädin irti

Johtojen pinnien irroitus vanhan jännitteensäätimen liittimestä

Johtojen pinnien irroitus vanhan jännitteensäätimen liittimestä

Valopuolaltamme tulee kaksi johtoa värikoodeiltaan johtosarjan Y/W sekä itse tekemämme B, ks. artikkeli ”Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto”. Johtosarjassamme on pari ylimääräistäkin Y/W -johtoa ja nämä jätettiin nyt kytkemättä ja vain päät suojattiin oikosulkujen varalta.

Teimme akulle latausjohdon valmiista sulakepidinjohdosta (Motonet 48-1767) väriä R ja akun miinusnavan ja rungon välisen maajohdon väriä B. Käytettävissä ei ollut suoraan uuteen säätimeen sopivaa liitintä, joten kytkennät tehtiin pinnitasolla.

Projektin käytäntöjen mukaan kytkennät tehtiin huolella ja kaikki sukitettiin sekä johdintasolla että myös liittiminä. Roiskuuhan se vesi koekytkentöihinkin. Tässä esikytkentävaiheessa johtimiin jätettiin pituusvaroja myöhempää modifiointia varten.

Johtojen teko ja sukitus

Johtojen teko ja sukitus

Kutistesukkien kutistus kuumailmapuhaltimella

Kutistesukkien kutistus kuumailmapuhaltimella

6V 12V muutos_9

Johtimet kaavion mukaisesti kytkettynä

Akulle tulevat johdot päätettiin tuoda akku/työkalukotelon alapuolelta.

Myös säätimen liitin sukitettiin ja nippusiteellä tehtiin vedonpoistaja.

Myös säätimen liitin sukitettiin ja nippusiteellä tehtiin vedonpoistaja. Ylimääräiset Y/W-johtimet vain suojattiin tässä vaiheessa.

Ennen akun kiinnittämistä kaikki säätimen kytkennät tarkistettiin vuosimallin 2000 kaaviota vasten ja mitattiin yleismittarin resistanssimittauksella kytkentöjen laadun varmistamiseksi. Akku oli etukäteen ladattu täyteen ja se kiinnitettiin lopuksi paikalleen ja mitattiin johdot kiinnitettynä ja jännitetaso oli normaali. Myös virtamittaus tehtiin akun miinusnavan ja rungon välistä mopo sammutettuna ja vuotovirtaa runkoon ei havaittu.

6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – esivalmistelut


6V -> 12 V muutoksen artikkelisarjan aikaisemmat artikkelit järjestyksessä:

  1. Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto

Puolien vaihdon yhteydessä päätettiin muuttaa vaihtosähköinen (AC) 6V sähköjärjestelmä 12V järjestelmäksi. 12V järjestelmä on tehon lisäyksen lisäksi nykymaailmassa kätevämpi mahdollistaen moninaisemmat lisävarusteet.

Suunnitteluun ja teoriaan kannattaa hieman käyttää aikaa. Aiheesta on paljon mopofoorumeilla mutta tieto on usein hajallaan, kirjoitettu vaikeaselkoisesti ja mukana on jopa asiavirheitä. Varsinkin käsitteitä sekoitetaan. ”Mulla ainakin toimii” -sanonta ei aina tarkoita, että sähköjärjestelmä toimii täysin oikein tai ainakaan optimaalisesti ja on pitkäikäinen. Aiheeseen liittyvää sähköteoriaa löytyy sivuilta ”Sähköoppia mopoilijalle”, ”Sähköoppia mopoilijalle – magneeton ja sytytyksen teoriaa” ja artikkelista ”Sähkömittauksia ja -vikoja”.

Muutoksen 6V -> 12V voi toteuttaa monella tapaa. Artikkelisarja varmasti poikiikin kommentteja. Emme kiistele mielipideasioista. Tässä artikkelisarjassa esitetään yksi tapa, jonka pohjalla on tavoittelemamme toiminnallisuus:

  • 12 V sähköjärjestelmä valoille ja muille sähkölaitteille (sytytyksen ja äänimerkin sähköjärjestelmä ennallaan)
  • Sähkölaitteet magneettoa ja sytytystä sekä äänimerkkiä lukuunottamatta ovat tasasähköpiirissä
  • Akku energiavarastona ja sille luonnollisesti latauksen säätö. Akku on hyvä olla tasaamassa syöttöä eteenpäin sähkölaitteille ja vaikkapa pitkävalmiusaikaisen varashälyttimen tai USB-latauspistokkeen mahdollistaja.
  • Pääkytkimeksi virtalukko, joka sytytyksen lisäksi katkaisee valosähköjärjestelmän
  • Vesitiivis kytkentäkotelo, mihin tulee kytkentätilaa ja -paikat lisälaitteille edelleenkehitystä ja järjestelmän helppoa mittausta varten
  • USB latauspistoke
  • GPS/GPRS jäljitin, pienikokoinen ja vesitiivis, 12VDC syötöllä ja akkuvarmistuksella
  • Vesitiiviit ja oikein mitoitetut sulakesuojaukset oleellisiin paikkoihin

Sähkökaavio, jota mukaillen muutokset tehtiin on vuosimallin 2000 12V kaavio, mikä tuli ensin ymmärtää. Siitä seuraavassa. Tarkoitus on myös mitata sähköjärjestelmästä kaikki mahdollinen ja lisätä näin ymmärrystä siitä, miten se oikeasti toimii – ei vain teoriassa.

Suzuki PV sähkökaavio 2000

Suzuki PV sähkökaavio 2000, 12V, virtalukko, akku, käynnistyksen esto

Suzuki PV sähkökaavion 2000 virtapiirit ja niiden toiminta

Tasavirta

Vuosimallin 2000 sähkökaavion mukaan tasavirtapiirin toiminnalliset komponentit ovat tasasuuntaaja (tarkemmin sen diodisillan toisiopuoli), akku, virtalukko, vapaa-asennon  merkkivalo, vapaa-asennon kytkin, käynnistyksenestojärjestelmän ohjausyksikkö, etu- ja takajarruvalokytkimet, jarruvalo, äänimerkin kytkin, äänimerkki. Tasavirtapiirien energia tuotetaan valopuolalla, joka tuottaa tasasuuntaajan diodisillan ensiöpuolelle vaihtovirran.

Tasasuuntaaja syöttää akulle tasasuunnattua latausjännitettä ja vapaan merkkivalolle, jarruvalolle, äänimerkille sekä käynnistyksenestojärjestelmän ohjausyksikölle tasasuunnattua käyttöjännitettä. Syöttöjohtimessa akulle on johdon ylikuormitussuojana sulake. Virtalukko toimii tasasähköpiirin pääkatkaisimena, jonka takana ovat vapaa-asennon merkkivalo ja sen kytkin, jarruvalo ja sen molemmat kytkimet, äänimerkki ja sen kytkin sekä ohjausyksikkö.

Vapaan merkkivaloa ohjataan päälle/pois vapaa-asennon katkaisimella ja jarruvaloa etu- ja takajarrun kytkimillä, kun virtalukko on joko ”ON” tai ”LIGHT” -asennossa, eli kun virta on päällä sähköjärjestelmässä.

Ohjausyksikköön menee aina oranssilla johtimella jännite, kun kun virtalukko on joko ”ON” tai ”LIGHT” -asennossa ja sinisellä johtimella, kun vaihde ei ole vapaalla. Kun vaihde on vapaalla, vapaa-asennon katkaisin maadoittaa ohjausyksikön johdon, jolloin taas ohjausyksiköltä sinisestä johdosta putoaa jännite.

Akku toimii energiavarastona ja mahdollistaa käynnistyksenestojärjestelmän toiminnan ja äänimerkin ja jarruvalon myös silloin, kun mopo ei ole käynnissä ja siis magneetto ei tuota sähköä.

Vaihtovirta

Valojen vaihtovirtapiirin toiminnalliset komponentit ovat valopuola, virtalukko, valokatkaisin, etuvalo ja takavalo sekä nopeusmittarin valo. Valopuolalta tuodaan tasasuuntaajan lisäksi vaihtovirtaa myös virtalukolle, mikä toimii pääkytkimenä ja sen takana on valokatkaisin sekä etu- ja takavalot.

Kun virtalukko on ”LIGHT” -asennossa ja mopo on käynnissä ja magneetto siis tuottaa energiaa, mittarin valolle ja takavalolle syötetään koko ajan jännitettä ja valokatkaisimen ohjaamana samoin myös joko lyhyille tai pitkille valoille.

Vuosimallin 2000 sähkökaavion toinen vaihtovirtapiiri on sytytysvirtapiiri. Sen toiminnalliset komponentit ovat primääripuola, virtalukko, CDI-yksikkö, ja käynnistyksenestojärjestelmän ohjausyksikkö. Virtalukko toimii tässäkin piirissä pääkytkimenä ja maadoittaa sytytyspuolan jännitejohdon ”OFF” -asennossa. Myös käynnistyksenestojärjestelmän ohjausyksikkö maadoittaa saman johdon, jos käynnistymisen muut ehdot eivät toteudu. Virtalukon ”ON” ja ”LIGHT” -asennoissa primääripuolan tuottama vaihtojännite pääsee CDI-yksikölle, jos käynnistyksen esto ei sitä siis estä.

Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto


Tästä artikkelista alkaa artikkelisarja, joka käsittelee 6V sähköjärjestelmän muutosta 12V järjestelmäksi.

Kokosimme aikanaan magneeton vanhoin osin, ks. artikkeli ”Moottorin kokoaminen 3- magneeton puoli”. Muutamaan kertaan projektin aikana tuli ilmi, että sähköenergian tuotto oli hieman riittämätöntä. Tämä on 6V sähköjärjestelmän PV:ssä yleinen ominaisuus mutta havaitsimme erilaisia vikoja, esim valojen himmeys ja normaalia suurempi ”vilkkuminen” oli aika selvä ongelma. Sytytyksen täydellisestä toimivuudesta ei kipinän voimakkuuksineen myöskään ollut täyttä varmuutta; oli epäilys, että kipinä on heikko. Siksi jälkeenpäin päätettiin vaihtaa sytystyspuola (primääripuola) ja valopuola.

Onnistuimme löytämään vielä Suzukin alkuperäiset puolat, vaikka niiden valmistus on tiettävästi lopetettu.

Suzukin alkuperäisosat herättävät aina tiettyä luottamusta.

Suzukin alkuperäisosat herättävät aina tiettyä luottamusta.

Mittasimme uudet puolat. Sähkömittauksista kannattaa katsoa artikkeli ”Sähkömittauksia ja -vikoja”, missä mm. oikeat mittaustavat ja -arvot.

Sytytyspuolan mittaus.

Sytytyspuolan mittaus.

Valopuolan mittaus valkoisesta johdosta.

Valopuolan mittaus valkoisesta johdosta.

Valopuolan mittaus vihreästä johdosta.

Valopuolan mittaus vihreästä johdosta.

Osat ja tarvikkeet:

Työkalut:

  • Perustyökalut: kuusiokoloavaimet, hylsyt ja vääntimet
  • Magneeton vauhtipyörän ulosvetäjä
  • Juotoskolvi
  • Yleismittari ja mittapäät

Purkaminen

Ensiksi irroitettiin vaihdepoljin ja magneeton koppa varoen rikkomasta tiivistettä. Koppa oli normaalin likainen vetoakselin puolelta mutta magneeton puoli oli siisti. Koneremontissa uuteen vaihdetussa vaihdeakselissa oli pintaruostetta, mikä ei tarvikeakselin kyseessä ollessa ihmetyttänyt. Vaihdeakselin stefa oli toiminut moitteetta, öljyvuotoja ei näkynyt.

Magneeton kopan alta paljastuu siisti magneeton puoli ja normaalin likainen vetoakselin puoli.

Magneeton kopan alta paljastuu siisti magneeton puoli ja normaalin likainen vetoakselin puoli.

Vauhtipyörä pyörii vastapäivään ja sen mutterin kierre on normaali, oikeakätinen. Vauhtipyörää täytyy pitää lujasti paikallaan, jotta mutterin saa auki. Suzukilla on tähän erikoistyökalu (09930-40113 Rotor holder, työkalu nro 30). Jos tällaista ei ole saatavilla, vältä työntämästä mitään vauhtipyörän aukkoihin siten, että pohjalevy tai puolat rikkoontuvat. Iso vaihde päälle ja kaveri istumaan mopon päälle jarruja painamaan voi auttaa, samoin napautus kumivasaralla tms. vääntimen päähän.

Suzukin erikoistyökalu vauhtipyörän kiinni pitämiseen.

Suzukin erikoistyökalu 09930-40113 vauhtipyörän kiinni pitämiseen mutteria avattaessa.

Vauhtipyörän mutteri pois.

Vauhtipyörän mutterin poisto. Kierre on oikeakätinen.

Vauhtipyörä on mutterivarmistuksen lisäksi tiukalla sovitteella ja kiinni kampiakselissa ja sitä pitää paikallaan kiertosuunnassa kiila. Vauhtipyörässä olevan ulosvetäjän kierre on vasenkätinen, eli ulosvetäjä kiristyy vauhtipyörään pyörittämällä ulosvetäjän runkoa vastapäivään. Vauhtipyörä tulee ulos kiristämällä ulosvetäjän pulttia myötäpäivään ja pitämällä vauhtipyörää samalla vastaan.

Ulosvetäjä vauhtipyörän vasenkätiseen kierteeseen.

Ulosvetäjä vauhtipyörän vasenkätiseen kierteeseen.

Puolien vaihto_4

Vedä irronnut vauhtipyörä varovasti ulos.

Kyseisessä yksilössä oli aikanaan pahoja moottorilohkovikoja, joita korjailtiin mm. kemiallisella metallilla. Jännitti nähdä, ovatko korjaukset toimineet ja pitäneet lian ja veden poissa.

Magneeton tiivistys on toiminut.

Magneeton tiivistys on toiminut.

Vauhtipyörä on puhdas kuten pitää olla.

Vauhtipyörä on puhdas kuten pitää olla. Ei löytynyt myöskään raapimisjälkiä.

Kierrelukitteesta huolimatta valopuolan ruuvit olivat löystyneet ja se pääsi hieman liikkumaan. Tämä on voinut aiheuttaa havaittua valojen ”vilkkumista”. Katastrofi on ollut lähellä; valopuolan irtoaminen hajottaa paljon paikkoja, sillä pyörimisnopeus ja liike-energia on suuri.

Yksi vika löytyi, valopuolan ruuvit olivat löystyneet.

Yksi vika löytyi, valopuolan ruuvit olivat löystyneet.

Pohjalevy irti.

Pohjalevy irti.

Siistiä täälläkin, sähköjohdot yhä napakasti kiinni.

Siistiä täälläkin, sähköjohdot yhä tarkoin suojattu ja vedonpoistaja pitää ne napakasti paikallaan.

Seuraavaksi otettiin juotokset esiin ja sulatettiin ne auki. Kutistesukan saa leikattua kätevästi teräväkärkisellä ”kirurginveitsellä”. Tässä vaiheessa on syytä valokuvata tai kirjoitella värit ylös.

Kutistesukat saa nätisti auki

Kutistesukat saa nätisti auki ”kirurginveitsellä”.

Juotokset näkyvillä.

Juotokset näkyvillä.

Tässä vaiheessa kannattaa katsoa värit ja merkata ne ylös.

Tässä vaiheessa kannattaa katsoa värit ja merkata ne ylös.

Pohjalevy ja vanhat puolat. Huomaa eripituiset kiinnitysruuvit ja sytytyspuolan tärkeä maadoitusjohto.

Pohjalevy ja vanhat puolat. Huomaa eripituiset kiinnitysruuvit ja sytytyspuolan tärkeät maadoitusjohto sekä vedonpoistajaklipsi.

Kokoaminen ja kytkennät

Seuraavaksi kiinnitetään puolat pohjalevyyn ja reititetään johdot. Kierrelukite ja oikea kiristysmomentti on kokoonpanijan välttämättömät ohjenuorat. Huomioi, että johtimet eivät saa jäädä puristuksiin tai hankaukseen.

Kierrelukite on välttämättömyys.

Kierrelukite on välttämättömyys.

Johdot taitetaan nätisti pohjalevyn aukoista sisään.

Johdot taitetaan nätisti pohjalevyn aukoista sisään.

Sytytyspuolan molemmat johtimet on juotettava kiinni. Opettele oikea juotostekniikka harjoittelemalla johonkin muuhun kohteeseen. Ns. kylmäjuotoksia ei saa syntyä, sillä ne saattavat aiheuttaa ylimääräistä vastusta (resistanssia) ja tuottaa siten jännitehäviöitä. Kaikki juotosliitoksen osat on lämmitettävä kunnolla kolvin kärjellä. Onnistuneen juotoksen tuntomerkki on juotoksen kiiltävyys.

Sytytyspuolan johtimet on juotettava kiinni.

Sytytyspuolan johtimet on juotettava kiinni.

Käytettävissämme ei ollut ihan Suzukin väristandardien ja tarvikejohtosarjamme värien mukaisia johtimia. Oleellista kuitenkin on dokumentoida värit mopoyksilön omaan sähkökaavioon.

Kytkennät on esitetty seuraavassa. Alleviivattu on itse tarvittaessa tehty välijohto ja sen väri. Värikoodit sähkökaaviosta. Valopuolan toinen käämipiiri (vihreä johdin) kytkettiin ja vedettiin akkukotelolle asti pitkällä mustalla johtimella myöhempää käyttöä (6V -> 12V muutos) varten.

  • Sytytyspuola (primääripuola), 2 johdinta
    • Maadoitus: B/W -> B/W
    • Sytytys/CDI: R -> B/Y
  • Valopuola, 3 johdinta
    • Valot: W -> Y -> Y/W
    • G -> B

Käytimme yhden neliömillimetrin johtimia. Älä käytä liian ohuita johtimia jännitehäviöiden ja johdon ylikuormituksen välttämiseksi ja käytä aina kutistesukkaa suojaamaan liitoksia (juotokset ja abikoliitokset). Sähkömiehen teippi on se huonompi vaihtoehto, sillä ajan myötä se voi purkautua auki. Tehokas kuumailmapuhallin voi sulattaa puolien käämien eristeitä, joten käyttele sitä kohdennetusti ja varoen. Säädettävän lämpötilan puhallin oikeaan kutistesukkalämpötilaan säädettynä (vaihtelee sukkatyypeittäin, 120 astetta Celsiusta on hyvä aloituslämpötila) on tässä erityisen hyvä apu.

Ohuet kutistesukat johtimiin

Ohuet kutistesukat johtimiin

Kutistus kuumailmapuhaltimella. Varo sulattamasta puolien käämien eristeitä!

Kutistus kuumailmapuhaltimella. Varo sulattamasta puolien käämien eristeitä!

Tässä vaiheessa ennen pohjalevyn asennusta puhdistimme magneeton puolen liuotinpesulla, kuivasimme ja tarkistimme kampiakselin ja vaihdepolkimen stefat ja kokeilimme molempien akselien välykset. Kaikki oli ok, kuin vasta tehdyn koneremontin jäljiltä.

Liuotinpesty magneeton puoli.

Liuotinpesty magneeton puoli.

Kampiakselin välyksen testausta.

Kampiakselin välyksen testausta.

Kierrelukitetta laitettiin myös pohjalevyn ruuveihin.

Kierrelukitetta laitettiin myös pohjalevyn ruuveihin.

Leveää kutistesukkaa johtonipulle.

Jälleen kutistesukkaa johtimille ja nyt leveämpää kutistesukkaa johtonipulle.

Puhjalevy paikoillaan. Musta johto tulee valopuolalta ja on tulevaisuuden 6V - 12V muutosta varten.

Puhjalevy paikoillaan ja kutistesukat kutistettu. Musta pitkä johto tulee valopuolan toisesta käämistä ja on tulevaisuuden 6V – 12V muutosta varten. Kuvassa ei näy magneeton läpiviennin suojakumi, joka toki tulee laittaa paikoilleen.

Vauhtipyörä kiinnitetään huolellisesti puhdistettuun akseliin kohdistamalla vauhtipyörän kiilaura tarkasti kiilaan ja yksinkertaisesti painamalla tasaisesti niin pitkälle kuin se menee ja kiristämällä loppuun mutterin avulla. Jos sovite on erityisen tiukka, voi käyttää hiukan korkean viskositeetin vaseliinia akselilla ja lämmittää vauhtipyörää. Ulosvetäjän voi kiertää paikoilleen sen pultti irroitettuna ja lyödä kumivasaralla tai metallivasaralla puupalikka välissä vauhtipyörä sovitteeseen, ks. artikkeli ”Moottorin kokoaminen 3- magneeton puoli”.

Kiinnityksen jälkeen on muistettava kokeilla, että vauhtipyörä on paikoillaan aksiaali- ja radiaalisuuntaan ja pyörii hankaamatta puolien metalliosiin.

Vauhtipyörä paikoilleen ja paikallaolon kokeilu.

Vauhtipyörä paikoilleen ja paikallaolon kokeilu.

Kone kannattaa käynnistää ilman magneeton koppaa ja katsoa pyöriikö vauhtipyörä vemppumatta ja täristämättä. PeeVeli Lähti käyntiin ensipolkaisulla.

Pyörityskoe ilman magneeton koppaa.

Pyörityskoe ilman magneeton koppaa.

Saimme käyttöömme mainion Fluke 175 TRMS -mittarin, jolla säröytyneitä vaihtojännitteitä voi mitata luotettavasti. Mittasimme mopon käynnissä ollessa ulostulojännitteet valopuolasta ilman jännitteensäädintä kuormittamattomana (ilman valoja tms.) sekä sen kanssa. HUOM: ilman jännitteensäädintä ei kannata laittaa valoja päälle, etteivät polttimot kärähdä.

Jännite puolalta oli n. 1/4 kaasulla reilut 13VAC ilman säädintä ja reilut 7VAC sen kanssa. Kovilla kierroksilla jännite nousi ilman säädintä vielä useita voltteja, joten puolassa on kyllä potkua – ja jännitteen säädin on todella tarpeen. Testasimme lopuksi alkuperäisen 6V jännitteensäätimen kanssa myös valot, jotka paloivat nyt kirkkaammin ja vilkkumatta.

Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä kuormittamattomana

Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä kuormittamattomana ilman jännitteensäädintä. HUOM: älä laita valoja päälle ilman jännitteensäädintä, sillä ne voivat kärähtää!

Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä jännitteensäätimen leikkaamana

Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä jännitteensäätimen leikkaamana

Lopuksi laskettiin kuminen läpiveintisuoja paikoilleen, laitettiin magneeton koppa kiinni magneeton tiivistys huolellisesti varmistaen sekä rasvattiin vaihdepolkimen akseli vaseliinilla ruostumisen estämiseksi ja kiinnitettiin poljin.

Suzuki PV pultit


Suzuki PV kokoamisessa usein joudutaan uusimaan pultteja ja ruuveja sekä muttereita ja aluslevyjä. Seuraavassa on yleisesti vaihdettuja osia linkattuina räjäytyskuviin ja niissä oleviin tunnisteisiin. Listassa on puutteita ja sitä täydennellään pikkuhiljaa. Ehdotuksia ja tietoja (lähdetieto mainittava) saa lähettää osoitteeseen tasu_(at)hotmail.com.

Näiden osien koneoppiin kannattaa tutustua, ks. sivu ”Mopoilijan koneoppia – pultit ja mutterit ja aluslevyt” sekä pulttien merkinnät ja ohjeelliset kiristysmomentit. Lisäksi on tärkeää selvitää ajoneuvon vuosimalli ja sitä vastaava räjäytyskuva ja varaosa.

Disclaimer: Tiedot on kerätty lukuisista lähteistä. Lähteiden tai tämän sivuston mahdollista virheistä tai puutteista ei oteta vastuuta. Asiallisia, tarkkaan speksattuja korjauspyyntöjä perusteluineen (lähdetieto) saa lähettää osoitteeseen tasu_(at)hotmail.com

Lähteet: räjäytyskuvat, varaosaluettelot ja manuaalit

Kohde Tyyppi Lisäkuvaus Räjäytyskuva Räjäytyskuvan tunniste
Sylinterin pinnapultti M6x114, M6x117 Sylinteri, kansi 7
Sylinterin pinnapultti M6x32 Sylinteri, kansi 8
Laippamutteri M6 Sylinteri, kansi 3,9
Läppäyksikön pultti M6x16 Sylinteri, kansi 16
Lohkojen holkki 11×18 Keskilohkot 2
Lohkoruuvi M6x45 Keskilohkot 3
Lohkoruuvi M6x34 Ristikanta, pieni pallokanta Keskilohkot 4
Lohkoruuvi M6x25 Ristikanta, pieni pallokanta Keskilohkot 5
Lohkopultti M8x110 Kauluspultti Keskilohkot 6
Lohkopultti M8x100 Kauluspultti Keskilohkot 7
Lohkopultti M8x75 Kauluspultti Keskilohkot 8
Lohkomutteri M8 14mm lukkomutteri Keskilohkot 8
Moottorin sivukotelon holkki 9×12 Moottorin sivukotelot 3
Sivukotelon ruuvi M6x25 Ristikanta, pieni pallokanta Moottorin sivukotelot 4
Sivukotelon ruuvi M6x30 Ristikanta, pieni pallokanta Moottorin sivukotelot 5
Sivukotelon ruuvi M6x34 Ristikanta, pieni pallokanta Moottorin sivukotelot 6
Sivukotelon ruuvi M6x40 Ristikanta, iso pallokanta Moottorin sivukotelot 7
Sivukotelon ruuvi M6x25 Ristikanta, pieni pallokanta Moottorin sivukotelot 13
Pakoputken laipan pultti M6x20 Kuusiokanta Pakoputki 2
Pakoputken laipan aluslevy 6mm Jousialuslevy Pakoputki
Pakoputken äänenvaimentajan pultti M8x25 11mm Pakoputki 7
Pakoputken lämpösuojan ruuvi M6x8 Ristikanta, pieni pallokanta Pakoputki 11
Käynnistyspolkimen pultti VZR1800/K6 Käynnistyspoljin 12
Etulokasuojan pultti M6x12 Kuoppa Lokasuojat 2
Takalokasuojan pultti M6x12 Kuoppa Lokasuojat 2
Takalokasuojan pultti VZR1800/K6 Lokasuojat 7
Kuraläpän pultti VZR1800/K6 Lokasuojat 9
Polttoainehanan ruuvi M5x20 Ristikanta, pallokanta Polttoainehana 8
Sivuposken ruuvi 6×55 Ristikanta, pallokanta Runko 4
Etuhaarukan yläpultti M10x58 Kierre 20mm, kauluspultti Etuhaarukka 20
Kytkimen pultti M5x16 Kytkin 14
Ohjaintangon ruuvi M8x1.25×35 Kuusiokanta Ohjaintanko 5
Etupyörän vanteen pultti JB420W Etupyörä 34
Etupyörän navan pultti M8x25 11mm avain Etupyörä 35
Takapyörän vanteen pultti xxxx Takapyörä 37
Takapyörän navan pultti M8x25 11mm avain Takapyörä 38
Seisontatuen pultti M10x26 14mm avain Jalkatapit 3
Jalkatappien pultti JB420W Jalkatapit 25
Ketjusuojan ruuvi M6x8 Ristikanta, pieni pallokanta Takakiikku 9
Ketjusuojan ruuvi M6X12 Ristikanta, pieni pallokanta Takakiikku 11
Takaiskunvaimentajan mutteri M10 Pallomutteri, kromi Takakiikku 15
Etulyhdyn ruuvi M8x20 Etulyhty 13
Nopeusmittarin asennuslevyn ruuvi M5x10 Ristikanta, leveä kanta Nopeusmittari 10

Sähkömittauksia ja -vikoja


Seuraavassa on esitelty sähkömittauksia ja niihin liittyviä mahdollisia ongelmia. Värikoodit ovat Suzuki PV:n sähkökaaviosta. Huomaa, että johdotuksesi ja johtosarjasi värit voivat hyvinkin olla erilaiset. Etsi oikea sähkökaavio, jota moposi sähköistys noudattaa tai selvitä johdotus itse.

Yleismittarin käyttöön kannattaa perehtyä katsomalla esim. Opetushallituksen artikkeli ”Yleismittarit ja niiden käyttö”.

1) SYTYTYS

Sytytyksen perusongelmia mopoissa

Mopoilijoiden peruspäänsärkyjä ovat sytytyksen puuttuminen kokonaan tai sen epämääräinen toiminta. Ensimmäisessä tapauksessa vianetsintä on huomattavasti helpompaa kuin jälkimmäisessä.

Vastusmittarilla mitattaessa puola sattaa nayttää (lähes) oikeita arvoja ja on silti rikki. Hyvin pieniresistanssisten (alle 1 ohm) puolien mittaus halvoilla yleismittareilla on haastavaa. Mittarista ja sen johdoista voi tulla virhettä, joka antaa väärän kuvan puolan tilasta. Eristysresistanssimittarilla saa luotettavimmat tulokset, sillä voi myös havaita ns. läpilyöntivaurion.

Jos mopossa on ollut sytytysvikoja ja jännite ei ole päässyt kunnolla purkautumaan, puolassa on saattanut olla rajuja jännitteiden nousuja (jopa kaksin- tai kolminkertaisia). Tämä voi aiheuttaa eristyksen pettämisen puolan käämissä ja sen seurauksena yksi tai useampi käämikierros on oikosulussa. Tämä hidastaa puolan toimintaa ja sytytys toimii heikosti tai oudosti. Oikosulun johdosta puola myös lämpiää.

Sytytysjohtimen (tulpanjohto) tyypit ja ominaisuudet

Sytytysjohtimia – eli tulpanjohtoja – myydään monenlaisia ja monin argumentein.

Yleisesti on käytössä kolmea eri tyyppiä:

  • Tarviketyyppinen (OEM) on hiiliytiminen, on yleensä silikonieristetty korkearesistanssinen johdin (carbon core suppression), tyypillinen resistanssi 10000-15000 Ohmia/metri
  • Spiraalijohtimet ovat matalaresistanssisia ja kuparia tai terästä (low resistance spiral core), tyypillinen resistanssi 1000-1500 Ohmia/metri. Joitain johtimia kaupataan ”tehojohtoina” (very low resistance) ja niiden resistanssi on 100-150 Ohmia/metri.
  • Kupariytiminen kumi- tai muovieristetty matalaresistanssinen johdin (solid/copper core), tyypillinen resistanssi on kuten normaalilla sähköjohdolla eli näyttää yleismittarilla oikosulkua

Tarvike (OEM) -tyyppiset johdot ovat edullisia, mutta samalla ne myöskin ovat kulutustavaraa. Toimivat kyllä kaikissa järjestelmissä. Kuntoa on syytä tarkkailla aika ajoin.

Spiraalijohtimet ovat osavalmistajien temmellyskenttä niitä kaupataan erilaisilla lupauksilla (tehonlisäys, kipinän voimakkuus). Näihin lupauksiin kannattaa suhtautua varauksella.

Tarvikejohtojen vaihto hyvälaatuisiin spiraalijohtoihin kasvattaa sytytystulpalle tulevan kipinän energiaa noin 10%. Moottoritehon nousu on kiinni monista muistakin tekijöistä, sitä ei välttämättä tule lisää.

Pieniresistanssisten (alle 100 Ohmia/metri) johtojen tai kupari/metalli -ytimisten johtimien käyttäminen elektronisissa järjestelmissä on riskialtista muun järjestelmän kannalta. Tulpan tai johtimen vaurioituessa koko sytytysjärjestelmä voi kärähtää ylijännitepiikistä; useimpia järjestelmiä ei ole vain tarkoitettu tällaisille johtimille.

Kupari/metalli ytimiset johtimet ovat tarkoitettu kärjellisiin järjestelmiin sekä magneettosytytyksellä varustettuihin laitteisiin. Nämä johdot aiheuttavat sähkömagnettista sekä radiotaajuista häiriöitä (tutummin naapuria kiusaava radiorätinä).

Sytytyspuolan (CDI:n sisällä) mittaus

Suzuki PV sytytysjärjestelmä

Suzuki PV sytytysjärjestelmä

Ensiökäämi mitataan puolalle tulevien napojen välistä. Toisiokäämi mitataan sytytystulpan johtojen kontakteista. Suzuki PV:n CDI-yksikön sisällä olevan puolan toisiokäämin resistanssi mitataan tulpanjohdon hatussa olevan kontaktin ja maan välistä ja se on välillä 15-18 kOhm.

CDI-yksikön testaus yleismittarilla

CDI-yksikön testaus yleismittarilla

Kattavan testin voi tehdä yleismittarin vastusmittauksella mittaamalla kolme mittausta oheisen taulukon sarakkeiden mukaan, huomioiden mittarin +/- johtimien suunta. Esim. kun laittaa mittarin miinusjohtimen CDI-boksiin tulevaan B/Y -johtimeen ja tulpan hatun napaan mittarin plusjohtimen, vastusarvon tulee olla 50-200 Ohm. Vastusarvo mittarien johtimien ollessa toisin päin on aivan eri, 38-58 Ohm. Tämä ero juontuu yleismittarin generoiman mittausvirran suunnan muutoksesta.

CDI-yksikön testaus yleismittarilla, arvot eri mittausväleistä

CDI-yksikön testaus yleismittarilla, arvot eri mittausväleistä ja eri mittarin mittausjohtojen suunnilla

Jos ohmimäärät eivät vastaa taulukkoa, vaihda CDI-yksikkö.

Magneeton sytytyspuolan (primääripuolan) mittaus

Magneeton sytytyspuolan (primääripuolan) resistanssi mitataan johtimien B/R – B/W välistä ja sen tulee olla välillä 90-140 Ohm.

Sytytystulpan mittaus

Sytytystulpan ilmaväli mitataan rakotulkilla ja sen tulee olla 0,6 – 0,7 mm. Sytytyssuorituskyky on 8 mm (1 atm = 1 ilmakehän paineessa).

Sytytystulpan kärkiväli

Sytytystulpan kärkiväli

Kipinän voi testata irroittamalla tulppa ja laittamalla se tulpanhattuun kiinnitettynä rungostaan vaikka sylinterin kanteen kiinni ja polkaisemalla ja havainnoimalla kipinä.

Sytytystulpan hattu kiinni ja tulpan rungon maadoitus kanteen. Kevyt polkaisu ja kipinän pitäisi näkyä päivänvalossakin.

Sytytystulpan hattu kiinni ja tulpan rungon maadoitus kanteen. Kevyt polkaisu (moottori pyörähtää vain hieman) ja kipinän pitäisi näkyä päivänvalossakin. Muista, että virran pitää olla päällä ja/tai sammutusnappi RUN-asennossa!

Kondensaattori

Tyypillisesti kärjellisten sytytysten kondensaattorin kapasitanssiarvo on 0,2…0,5 uF (mikrofaradia) ja jännitekesto 1000 V. Kondensaattori saattaa rikkoutua sytytysvirran ensiöpiirin virtapiikeistä. Kondensaattori saattaa näyttää oikeaa kapasiteettia, mutta vastus on salakavalasti kasvanut ja virta ei kuljekaan entiseen tapaan.

Mallissa ”Saudi Arabia” kondensaattorin kapasitanssiarvo on 0,18 +/- 0,02 uF.

2) VALOT

Suzuki PV valojen sähköjärjestelmä

Suzuki PV valojen sähköjärjestelmä

Valopuolan ja valopiirin mittaukset

Magneeton valopuolan resistanssi mitataan johtimien Y/W – B/W välistä ja sen tulee olla välillä 0-1 Ohm. Huomioi mittarisi ominaisuudet mitatessasi näin pieniä vastusmääriä.

Valopuolan antama vaihtojännite (AC) mitataan yleismittarilla johtimien Y/W ja B/W välistä. Valopuola antaa jännitettä kuormattomana seuraavasti: 6 V (2500 kierrosta/min) ja 9 V (4000 kierrosta/min).

Valopiirin vaihtojännite (AC) mitataan yleismittarilla moottorin ollessa käynnissä n. 5000 kierrosta/min, etuvalolle tulevasta johtimen, joko HI (väri Y) tai LO (väri W) ja maan välistä. Huomaa, että valokatkaisimen tulee tietysti olla siinä asennossa (HI tai LO), minkä asennon johtoa mitataan. Jännitteensäätimellä säädetty (reguloitu) valopiirin jännite on 6,6 – 7,2 V (koneen käydessä n. 5000 kierrosta/min).

Suzuki PV ”Saudi Arabia” -malleissa valopuolan piirin vaihtojännite (AC) mitataan johtimien Y ja B/W välistä ja on 2500 kierroksella 6V ja 8000 kierroksella 8,5V. Mallissa on 6V 4 Ah akku (tyyppi 6N4B 2A) tasasuuntaajan takana, mutta valosähköpiiri toimii siis vaihtojännitteellä.

Huomaa myös, että edellä oleva pätee vaihtosähköisille valoille. Joissain malleissa on sekä jännitteen säädin (12V:iin rajoitettu jännite) että tasasuuntaaja muuttamassa vaihtojännite tasajännitteeksi sekä akku ja valoja syötetään tasajännitteellä. Tällöin jännite tulee luonnollisesti mitata tasajännite (DC) mittauksella, eikä edellä olevat arvot päde.

Kytkinten mittaus

Kytkinten (valokatkaisijan kaikki asennot, jarruvalokatkaisijat, sammutusnappi, äänimerkki) kunto mitataan yleismittarin ohmimittarilla tai johtavuusilmaisimella (”piippari”) alla olevan kuvan mukaan. Ohmilukemien täytyy olla hyvin pienet (käytännössä mittarin johtimien resistanssi, alle 1 Ohm), isompi lukema kertoo kontaktien hapettumista. Valo toki saattaa palaa, mutta himmeämmin, jos kytkimen kontakteissa on jännitehäviötä aiheuttavaa resistanssia.

Suzuki PV kytkinten testaus

Suzuki PV kytkinten testaus

3) SÄHKÖJÄRJESTELMÄN HUOLTO

Suositeltavaa sähköjärjestelmän kunnossapitoa käyttäjän toimesta

Ei kannata odottaa, että mopo alkaa oireilla tai lopettaa kokonaan toimintansa, sillä seuraavien toimenpiteiden teko on helppoa ja suhteellisen nopeaakin. Pieni vaiva säästää monelta harmilta.

  • Sytytystulpan kunnostus
  • Liittimien hapettumisen seuranta ja puhdistus tarvittaessa (mm. akun kengät ja navat)
  • Johtojen kunnon seuraaminen (liitokset, johtojen eristykset)
  • Katkaisijoiden liittimien puhtaana pitäminen
  • Sähköjärjestelmän suojauksien kunnon seuraaminen (kutistesukat, liitinsuojat, kumit)
  • Katkojan kärkien kunnostus (kärjelliset sytytykset)
  • Kondensaattorin kunnon tarkastus (kärjelliset sytytykset)
  • Sytytys- ja valopuolien käämien kunnon toteaminen (mittaus, silmämääräinen eristystarkistus)
  • Magneeton magneettien tarkistus (halkeamat, liimauksien pettäminen)

HUOM: kärjettömien järjestelmien moduuleita (CDI) ei yleensä korjata niiden rikkoutuessa, vaan ne vaihdetaan.

4) YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA

Hyvä mittaaja on huolellinen ja kriittinen; pitää miettiä, onko kalusto ja saatu tulos järkevä. Ota selville käyttöohjeesta yleismittarisi ominaisuudet ja huomioi ne.  On hyvä tietää, että perinteiset halvat yleismittarit eivät välttämättä mittaa luotettavasti magneeton usein säröytyneitä (aaltomuoto ei ole kauniin symmetrinen) jännitteitä. Näissä mittareissa ns. RMS (Root Mean Square) mitataan tasasuuntaamalla vaihtovirta, määrittelemällä sen keskiarvo ja kertomalla tulos luvulla 1,1 (kerroin kuvaa täydellisen siniaallon keskiarvon ja RMS-arvon välistä suhdetta).

Kun säröytyneitä virta-aaltoja halutaan mitata varman päälle, tarvitaan True-RMS (TRMS)-ominaisuuksilla varustettu yleismittari. Nämä sitältävät monimutkaisempaa elektronista mittaustekniikkaa vaihtovirran todellisen tehollisen arvon näyttämiseksi riippumatta siitä minkälainen aaltomuoto virralla on. Niin kauan kuin aaltomuoto on mittarin muotokertoimen ja kaistanleveyden sisällä, saadaan oikea tulos.

On suositeltavaa käyttää oikean arvon antavaa TRMS -mittaria magneeton vaihtojännitemittauksissa. Toki monimutkaisempi rakenne tekee TRMS -mittareista perinteiseen keskiarvomittaukseen perustuvia yleismittareita kalliimpia. Kaikkein halvimmat yleismittarit maksavat muutamista Euroista muutamaan kymmeneen euroon ja ne käyttävät tyypillisesti keskiarvomittausta. TRMS -ominaisuuksilla varustettu laadukas yleismittari maksaa helposti 100 euroa tai enemmän.

– – –

Lähteitä: edu.fi, motopedia, motot.net, sfnet.harrastus.elektroniikka, Suzuki PV Service Manual

Ketjujen asennus ja säätö, magneeton kopan ja ketjusuojan asennus, takajarrun säätö


Ketjujen asentamisesta on Motot.net -sivustolla hyvä artikkeli ”Ketjujen ja rattaiden vaihto”. Ketjuja ja rattaita suositellaan vaihdettavaksi uusiin yhtä aikaa ja näin päätettiin tehdä tässäkin projektissa.

Ketjut aukaistiin ja pujotettiin paikoilleen. Ketjut avautuvat jatkoskohdastaan avaamalla varoen lukituslaatta ja vetämällä päitä sivulle. Ne sulkeutuvat vastakkaisessa järjestyksessä. Lukituslaatta tulee laittaa huolellisesti paikoilleen takaisin ja oikein päin (kita aukeaa ketjun vetosuuntaan). Älä taivuta laattaa, se voi heikentää materiaalia, taipunut tai muuten vioittunut tulee vaihtaa uuteen.

Lukituslaatan irroitus. Varo vahingoittamasta laattaa!

Lukituslaatan irroitus. Varo vahingoittamasta laattaa!

Ketjun avaus

Ketjun avaus

Ketjun kiinnitys.

Ketjun kiinnitys.

Lukituslaatan kidan suunta on ketjun vetosuunta.

Lukituslaatan kidan suunta on ketjun vetosuunta.

Ketjujen asennus ja säätö_5

Säätämätön ketju paikoillaan

Säätämätön ketju paikoillaan

Ketjua kiristetään siirtämällä takapyörää taaksepäin. Karkeasäätö voidaan tehdä pyörää taakesepäin vetämällä tai naputtelemalla akselin päistä vuorotellen molemmilta puolelta tasaisesti kumivasaralla sitä taaksepäin. Hienosäätö tehdään ketjunkiristimillä tasaisesti molemmin puolin kiristäen. Tarkista välillä, että pyörä ja ketju on suorassa silmämääräisesti ja ripustuksiin stanssattuja asteikkoja hyväksikäyttäen.

Säätö ketjunkiristimillä vuorotellen molemmin puolin

Ketjua kiristetään siirtämällä takapyörää taaksepäin

Pyörän akselin tulee olla suorassa. Asteikko helpottaa kohdistusta

Pyörän akselin tulee olla suorassa. Asteikko helpottaa kohdistusta

Pyörän suoruuden tarkistus

Pyörän suoruuden tarkistus

Ketjun tulee olla suora

Ketjun tulee olla suora

Sopiva ketjun liikevara on huolto-ohjeen mukaan 20-30 mm. Tämän voi todeta helposti viivottimella tai rullamitalla.

Ketju lepoasennossaan

Ketju lepoasennossaan

Ketjun joustovaran kokeilu ja liikkeen mittaus rullamitan avulla

Ketjun joustovaran kokeilu ja liikkeen mittaus rullamitan avulla

Ketjunkiristimien lukitus lopuksi lukitusmutterilla

Ketjunkiristimien lukitus lukitusmutterilla

Magneettoon oli päässyt likaa (ks. artikkeli ”Viat ja viritykset”), mikä johtui lohkon sekä kopan huonosta kunnosta. Lohkot ja koppa korjattiin, ks artikkelit ”Moottorilohkovikojen korjaaminen” ja ”Moottorin sivukoteloiden kunnostus ja maalaus”.

Magneeton kopan tiiviste luonnollisesti uusittiin

Magneeton kopan tiiviste luonnollisesti uusittiin

Tiiviste istuu nyt koppaan

Tiiviste istuu nyt koppaan

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Magneeton koppa, kuten kytkinkoppakin, on kätevä kiinnittää kuusiokoloruuveilla aluslevyä käyttäen maalausvaurioiden välttämiseksi. Ruuveihin on hyvä laittaa hieman lukitetta ja kiristää ne ruuvinmukaiseen momenttiin.

Ketjusuojaa tässä yksilössä ei ollut ollenkaan, mikä näkyi mm. rasvaantuneina housunpuntteina, joten tämä hyödyllinen pikku muoviosa ostettiin uutena.

Ketjusuojan kiinnitys

Ketjusuojan kiinnitys

Ketjusuojan asennus_2

Ketjusuoja on varsin tarpeellinen kapistus

Tässä vaiheessa myös suoritettiin takajarrun vivuston asennus ja säätö. Tämä on oleellinen turvallisuusasia, joten kannattaa tehdä huolella. Jarrutanko kiinnitetään huolellisesti sopivalla sokalla (tangon päässä olevaan reikään sopii haarasokka 1,5×30 DIN94). Muista laittaa sokan alle aluslevy ja taivuttaa sokka oikeaoppisesti tangon ympäri.

Takajarrutangon sokan kiinnitys.

Takajarrutangon sokan kiinnitys.

Taipunut jarrutanko uusittiin jousineen ja ruuveineen tähän yksilöön. Säätö tehdään tangon ruuvilla käyttäen jarrukilven asteikkoa ja huolto-ohjetta apuna. Koska jarrukengät olivat uudet, säätö meini asteikon alkupäähän. Pyörän pyöriminen vapaasti tulee tarkistaa välillä. Jarrupolkimessa on hyvä olla pieni välys ennen kuin kengät ottavat rumpuun kiinni, mutta ei liiaksi jarrutusviiveen minimoimiseksi.

Takajarrun säätö säätöruuvilla.

Takajarrun säätö säätöruuvilla.