Avainsana-arkisto: turvallisuus

Etujousien uusiminen ja iskunvaimennuksen kiristäminen


Etuhaarukkaan ei vieläkään oltu täysin tyytyväisiä perusteellisen kunnostuksen jälkeen (ks. artikkelit ”Etuhaarukan purkaminen” ja ”Etuhaarukan kokoaminen”. Tällä mopolla ajavat henkilöt ovat sen verran painavia, että halusimme lisää jousituksen jäykkyyttä ja tiukempaa iskunvaimennusta. Tässä yksilössä takapäässäkin on tiukemmat jouset ja iskunvaimennus.

Etuhaarukan toiminnan teoriasta on lisää sivulla ”Etuhaarukan toiminta ja huolto ”.

Haarukkaan ostettiin uudet jouset (Mopo Sport 51171-17200).

Suzukin alkuperäisvaraosan tunnelmaa

Suzukin alkuperäisvaraosan tunnelmaa

uuden jousen mittaus

Uuden jousen mittaus

Etupään purkaminen alkaa olla jo rutiinia. keula ylös, vaijerit irti, pyörä irti, T-palan sivupultit pois, vaimentimien tulpat irti löystyttäen molempia pikkuhiljaa estäen koko pakettia putomasta ja pujottaen lopulta putket pois T-kappaleesta – varoen öljyn poistuloa. Tällä kertaa ei tarvitse purkaa ihan kaikkea, lokasuojan ja halutessaan pyöränkin voi jättää kiinni ja ottaa etupään vain iskunvaimentimistaan irti. Tosin ilman pyörää kokonaisuutta on hieman helpompi käsitellä ja se pysyy pystyssä alustalla.

Etupään purkaminen alkaa olla rutiinia

Etupään purkaminen alkaa olla rutiinia

Iskunvaimentajat irti. Tulppia kannattaa pitää paikoillaan aina kun mahdollista öljyvahingon estämiseksi.

Iskunvaimentajat lokareineen irti. Lokaria ei tarvitse tällä kertaa irroittaa. Tulppia kannattaa pitää paikoillaan aina kun mahdollista öljyvahingon estämiseksi.

Vanhoissa jousissa oli pintaruostetta ja ne olivat uusia hieman lyhemmät ja käsituntumalla löysemmät.

Uusissa ja vanhoissa jousissa on pieni pituusero

Uusissa ja vanhoissa jousissa on pieni pituusero

Haarukkaöljyä tulee huolto-ohjeen mukaan olla 55 millilitraa. Saman ohjeen mukaan öljyn taso pitäisi vielä mitata erikoistyökalulla (Oil level gauge) ja sen tulisi olla 40 mm. Öljyn pinnat mitattiin kotitekoisella mittatikulla olivat edelleen kohdillaan molemmassa putkessa. Myöskään vuotoja ei havaittu.

Vaimennusta tiukennettiin pienentämällä ilmatilavuutta putkessa (ts. lisäämällä öljyä). Öljyä lisättiin pieni määrä kerrallaan molempaan vaimentimeen sisäputkien ollessa yläasennoissaan, minkä jälkeen laitettiin tulppa tiiviisti kiinni  ja testaamalla tuntumaa käsin. Tätä toistettiin, kunnes käsituntuma molemmassa iskunvaimentimessa oli selkeästi tiukempi kuin lähtötilanne. Samalla varmistettiin se tärkeä seikka, että tuntuma on sama molemmissa vaimentimissa ja asia varmistettiin myös mittaamalla molemmista öljyn pinnan korkeus kotitekoisella mittatikulla.

Toki tämä öljyn lisäys voidaan tehdä myös etupään ollessa kasattuna avaamalla vain tulpat. Mutta tässä vaihtoehdossa öljyä pystyi kätevästi myös kaatamaan pois tarvittaessa ja putket ovat täysin yläasennossaan (ilmatilavuus suurimmillaan), sillä niihin ei kohdistu puristusta mopon painosta.

Öljyä lisättiin "viiva" kerrallaan

Öljyä lisättiin ”viiva” kerrallaan molempiin putkiin yhtä aikaa.

Vaimennusta kokeiltiin käsivoimin. Pienikin öljymäärä muutti heti tuntumaa.

Vaimennusta kokeiltiin käsivoimin. Pienikin öljymäärä muutti heti tuntumaa tiukemmaksi.

Sopivan vaimennuksen löydyttyä haarukka pujotettiin T-palaan varovasti takaisin ja kiinnitettiin tulpilla ja sivupulteilla. Lopuksi paikkailtiin paikkamaalilla avauksista muttereihin tulleet kolhut. Ennen kasausta vahailtiin lokari ja putket.

Putkien ja lokarin vahaus

Putkien ja lokarin vahaus

Etuhaarukan kokoaminen_38

Kyllä kiiltää

Etupää kasattuna uudelleen ja paikkamaalaukset tehty

Etupää kasattuna uudelleen ja paikkamaalaukset tehty

Koepumppaus paikallaan ja koeajo pienen töyssyn yli useita kertoja eri nopeuksilla osoittivat sekä jousien jäykkyyden kasvaneen että iskunvaimennuksen kiristyneen sopivasti.

 

 

Etuhaarukan kokoaminen


Etuhaarukan purkaminen ja sen uudelleen käytettävien osien kunnostus on esitetty omassa artikkelissaan.

Purkamisen tapaan tärkein ohjeistus kokoonpanossa on räjätytyskuva ja Suzuki PV Service Manual sivut 6-10…6-14.

Kuluvat edulliset osat, kuten tiivisteet, kannattaa aina vaihtaa. Hankimme seuraavat varaosat ja aineet:

Suzuki PV etuhaarukan räjäytyskuva

Suzuki PV etuhaarukan räjäytyskuva

Uudet osat, alkuperäistä Suzukia.

Uudet osat, alkuperäistä Suzukia.

Kokoaminen tapahtuu käänteisessä järjestyksessä purkamiseen nähden. Ensin kuitenkin asennetaan uudet pikkuosat paikoilleen. Asennuksen helpottamiseksi ja tiivisteiden rikkoutumisen ehkäisemiseksi on hyvä käyttää voitelua.

Vanhan sisäputken tiivisterenkaan poisto.

Vanhan sisäputken tiivisterenkaan poisto.

Sisäputken tiivisterengas on kovaa materiaalia ja siinä on terävät reunat, joihin ei saa tulla lovia.

Tiivisterenkaan asennus varoen murtamasta tai leikkaamasta reunoja.

Tiivisterenkaan asennus varoen murtamasta tai leikkaamasta reunoja.

Vanhan ylätulpan O-renkaan poisto

Vanhan ylätulpan O-renkaan poisto

O-renkaat leikkautuvat helposti teräviin kierteisiin ja tätä tulee varoa. Renkaiden ja poteron öljyäminen auttaa asiaa.

Ylätulpan O-rengaspoteron öljyäminen.

Ylätulpan O-rengaspoteron öljyäminen.

Kokoonpanoa helpottaa osien laitteminen asennusjärjestykseen puhtaalle liinalle. Haluat varmasti huomata virheet, osien puuttumisen, mahdolliset vuodot jne. tässä etkä ajaessasi täyttä vauhtia liikenteessä.

Siisteys ja järjestys helpottaa kokoonpanoa ja estää virheitä.

Siisteys ja järjestys helpottaa kokoonpanoa ja estää virheitä.

Tiivisterenkaan voitelu asennusta varten.

Tiivisterenkaan voitelu asennusta varten.

Pölysuojan voitelu asentamista varten.

Pölysuojan voitelu asentamista varten.

Sisäputki asennetaan tiivisterengas kokoon puristaen ja samalla varoen leikkaamasta teräviä reunoja. Putki liu’utetaan alas asti, jolloin samalla sujuva liike tulee testattua.

Sisäputken asennus puristamalla tiivisterengasta.

Sisäputken asennus puristamalla tiivisterengasta.

Etuhaarukan kokoaminen_10

Sitten siirrytään ulkoputkeen. Öljytiiviste tulee asentaa siten, että sen huuli on alaspäin. Suzukilla on tähän erikoistyökalunsa (Oil seal installer), mutta onnistuu asennus kotikonsteinkin esim. sopivan kokoisen hylsyn avulla painamalla tiivisteen ulkokehältä. Tämän yksilön tiivistepoteroa oli kohdeltu väkivalloin, joten sitä korjattiin kemiallisella metallilla ja varmuuden vuoksi seinät siveltiin tiivistemassalla.

Öljytiivisteen toiminnan varmistelua tiivistemassalla.

Öljytiivisteen toiminnan varmistelua tiivistemassalla.

Öljytiivisteen painaminen poteroon tasaisesti hylsyllä.

Öljytiivisteen painaminen poteroon tasaisesti hylsyllä.

Lukitusklipsin asennus uraan.

Uuden lukitusklipsin asennus uraan.

Öljytiiviste poterossaan lukittuna lukitusklipsillä.

Öljytiiviste poterossaan lukittuna lukitusklipsillä.

Pölysuojan toiminnan varmistelua tiivistemassalla.

Pölysuojan toiminnan varmistelua tiivistemassalla.

Putken asennus ulkoputkeen

Putken asennus ulkoputkeen

Sisäputken pulttiin on käytettävä kierrelukitetta. Pultti kiristetään 35-55 Nm momenttiin. Sisäputkea täytyy pitää kiristettäessä kiinni, mihin löytyy huolto-ohjeen mukaan erikoistyökalu (T-handle + attachment D + 6 mm T-type hexagon wrench). Kamasan työkalusarjan ruuvarirungosta, jatkovarresta ja kärjenpidinholkista sai rakenneltua tarpeeksi ohuen ja pitkän varren.

Alapultti joutuu koville ja tarvitsee lukitteen.

Alapultti joutuu koville ja tarvitsee lukitteen.

Alapultti tulee kiristää momenttiin momenttiavaimella.

Alapultti tulee kiristää momenttiin momenttiavaimella.

Kamasan työkalusarjasta tehtiin eräänlainen apuväline.

Kamasan työkalusarjasta tehtiin eräänlainen apuväline.

”Itse tehdyn” työkalun sovittelua

Sisäputken kiristys momenttiin.

Sisäputken kiristys momenttiin.

Öljyn laadussa ei kannata säästää eikä öljyn tyyppiä tai sen määrää arvata. Täytä siis ohjeen mukaan. Haarukkaöljyä tulee huolto-ohjeen mukaan olla 55 millilitraa. Öljyn viskositeetti on samassa ohjeessa merkinnällä #10, mikä vastaa viskositeettia SAE 10W. Mittaamiseen on hyvä käyttää mitta-astiaa. Ohjeen mukaan öljyn taso pitäisi vielä mitata erikoistyökalulla (Oil level gauge) ja sen tulisi olla 40 mm. Tämän voi todeta myös kotitekoisella mittatikulla. Mitatessa tasoa putken tulee olla puristettu pohjaan. Varo putkea alas puristaessa purskauttamasta öljyä ulos.

Öljyn määrän mittaus.

Öljyn määrän mittaus.

Öljyn täyttö ja määrän visuaalinen tarkistus putken ylä- ja ala-asennoissa.

Öljyn täyttö ja määrän visuaalinen tarkistus putken ylä- ja ala-asennoissa.

Lopuksi asennetaan jousi ja jousen ohjain. Jousi asennetaan tiheä kierteen osa ylöspäin. Ellei putkia kiinnitetä heti mopon etuhaarukkaan, luonnollisesti ylätulppa on laitettava kiinni, että öljyt eivät tule ulos. Tässä vaiheessa toisallta onkin hyvä katsoa, että öljyt pysyvät sisällä ja putkia alas painelle kokeilla toimintaa. Putket eivät saa jäädä vapautettaessa jumiin ja niiden tulee toimia symmetrisesti toisiinsa nähden.

Lopuksi paikkamaalattiin asennuksessa tulleet pikkukolhut ja asennettiin takaisin PeeVelin etuhaarukkaan.

Kolhujen paikkamaalaus ja valmista on!

Kolhujen paikkamaalaus ja valmista on!

Keulan ja sen iskunvaimennuksen toimivuutta on syytä testata ennen ajoa. Testausta voi tehdä mopon ollessa paikallaan etupäätä ”hyppyyttäen” tai matalissa nopeuksissa ajaen vaikka sopivan reunuksen yli. Rengas ei saa ”pompottaa” eli irrota tiestä töyssyn jälkeen alaspäin iskiessään ja putkien tulee puolittain toimia symmetrisesti.

Etuhaarukan purkaminen


Projektissa käytännössä ainoaksi purkamattomaksi kokonaisuudeksi jäi aikanaan etuhaarukka, sillä se toimi hyvin. Haarukka vain irroitettiin puhdistettiin ja ruostesuojattiin ohjausputken osalta, maalattiin alaputkien osalta ja kokoonpantiin runkoon uudelleen (ks. artikkelit ”Rungon purkaminen”, ”Etuhaarukan maalaus” ja ”Rungon kokoaminen 1 – takaswingi, etuhaarukka, tanko”). Tämä osoittautui virheeksi, sillä etujousitus meni ajoissa lopulta vaarallisen veteläksi. Jarrut, ohjaus, jousitus ja iskunvaimennus ovat mopon tärkeimmät turvallisuuteen vaikuttavat osatekijät, joten haarukka otettiin uudelleen työlle.

Purkamisessa tärkein ohjeistus on räjätytyskuva. Erittäin hyödyllinen on myös kuvineen Suzuki PV Service Manual sivut 6-10…6-14. Jos englannin kieli ei taivu, kannattaa kysyä käännösapua tai katsoa ainakin kuvat läpi.

Suzuki PV etuhaarukan räjäytyskuva

Suzuki PV etuhaarukan räjäytyskuva

Ensin irroitetaan vaijerit ja eturengas sekä etulokasuoja.

Jarru- ja nopeusvaijerin irroitus

Jarru- ja nopeusvaijerin irroitus

Pyörä irti

Pyörä irti

Etulokarin kiveniskusuojaus on todella suomessa tarpeen ja se on toiminut hyvin.

Etulokarin kiveniskusuojaus on todella suomessa tarpeen ja se on toiminut hyvin.

Putket irroitetaan ottamalla sivupultit ja ylätulpat irti. Tässä vaiheessa putket kannattaa pitää pystyssä, ettei tule öljyvahinkoa.

Putket irroitetaan ottamalla sivupultit sekä ylätulpat irti. Varö läikyttämästä öljyä!

Sivupultit sekä ylätulpat irti. Varo läikyttämästä öljyä!

Tulpat kannattaa laittaa takaisin kiinni, vaikka tyhjentäisikin isommat öljyt, sillä öljyä jää joka tapauksessa putkiin. Viat alkoivat paljastua: toinen putkista oli lyhemmällä kuin toinen.

Tulpat uudelleen sisäputkiin kiinni, jotta öljyt pysyvät toistaiseksi sisällä. Toinen sisäputki on lyhyemmällä kuin toinen, ts. viat alkavat tulla esiin.

Tulpat uudelleen sisäputkiin kiinni. Putkien pituusero lepoasennossaan on selvä.

Tulpat ja jouset irti

Tulpat ja jouset irti

Ölyä kannattaa valutella pois putkia hitaasti liikutellen edes takaisin, ettei pääse öljysuihkuun myöhemmin.

Huonoksi päässyttä (vetistä) öljyä tuli vähänlaisesti.

Huonoksi päässyttä (vetistä) öljyä tuli vähänlaisesti.

Seuraavaksi irroitettiin pölysuojat. Ne ovat tärkeät osat, jotka käytännössä varmistavat osaltaan stefojen toimintaa ja pidentävät niiden ikää. Tämän yksilön suojat olivat todella tiukassa ja niitä lioteltiin irroitusaineella ja sauma kierrettiin mattoveitsellä kun havaittiin, että siinä oli jonkinlaista liimaa.

Pölysuojien irroitteluun tarvittiin mattoveistä.

Pölysuojien irroitteluun tarvittiin mattoveistä.

Pölysuoja irtoaa naputtelemalla varovasti.

Pölysuoja irtoaa naputtelemalla varovasti tasaisesti eri puolilta.

Pölysuojan alla on käytetty jonkinlaista tiivisteliimaa. Metallinen alapinta on ruosteessa.

Pölysuojan alla on käytetty jonkinlaista tiivisteliimaa. Metallinen alapinta on ruosteessa.

Öljytiiviste pysyy paikoillaan pidätinrenkaan avulla. Stefa otetaan huolto-ohjeen mukaan pois erikoistyökalulla (Oil seal remover), mutta kotikonsteinkin se onnistuu, kunhan vain muistaa suojata alumiinisen poteronreunan.

Stefan pidätinrenkaan irroitus

Stefan pidätinrenkaan irroitus

Stefa oli tiukassa. Irroitus nostelemalla tasaisesti suojaten poteron reunoja vanhalla sisäkumilla.

Stefa oli tiukassa. Irroitus nostelemalla tasaisesti suojaten poteron reunoja vanhalla sisäkumilla.

Stefa oli heikossa kunnossa

Stefa oli heikossa kunnossa

Putken irroituksen voi aloittaa irroittamalla pohjaruuvin. Pohjaruuvin tiivisteenä on kuparialuslevy. Tässä yksilössä oli käytetty myös tiivisteliimaa.

Alapulttien irroitus

Alapulttien irroitus

Alapultissa on kuparialuslevy tiivisteenä. Myös tiivistemassaa oli käytetty kierteissä.

Alapultissa on kuparialuslevy tiivisteenä. Myös tiivisteliimaa oli käytetty kierteissä.

Jokin ja joku oli iskenyt toisen tiivisteprikan niin lujaa sisään, että se oli purrut alumiiniin ja jäänyt jumiin.

Toinen tiivistystä hoitavista kupariprikoista oli juntattu huolella syvälle.

Toinen tiivistystä hoitavista kupariprikoista oli juntattu huolella syvälle.

Myös putken irroitus vaatii huolto-ohjeen mukaan erikoistyökalun (T-handle + attachment D + 6 mm T-type hexagon wrench). Kamasan työkalusarjan ruuvarirungosta, jatkovarresta ja kärjenpidinholkista sai rakenneltua tarpeeksi ohuen ja pitkän varren.

Sisäputken itse tehty pitkä irroitustyökalu

Sisäputken itse työkalusarjasta viritelty pitkä irroitustyökalu. Teipit varmistavat että osat eivät putoa.

Sisäputken ruuvin avaus

Sisäputken ruuvin avaus

Putken poisto

Putken poisto

Nyt päästiin näkemään sisäputki osineen.

Sisäputken ja jousen poisto

Sisäputken ja jousen poisto

Sama purkutyöjärjestys toistettiin toisellekin putkelle ja lopulta kaikki osat olivat levällään…tai oikeastaan järjestyksessä.

Osat järjestyksessä

Osat järjestyksessä

Seuraavana oli vuorossa osien pesu biologisesti hajoavalla liuotinpesulla ja osien huolellinen tarkastus, jotta tiedetään, mitä varaosia tarvitaan.

Osat pestiin liuotinpesuaineella pariin kertaan

Osat pestiin liuotinpesuaineella pariin kertaan. Apuna vanha sivellin.

Jousien huolto-ohjeen mukainen vaihtopituus on 169 mm. Sisäputken jousille ei ole pituusohjearvoa, mutta nekin on hyvä tarkistaa.

Jousien pituuden tarkastus

Jousien pituuden tarkastus

Myös sisäputken jouset on hyvä mitata

Myös sisäputken jouset on hyvä mitata

Sekä sisä- että ulkoputkien tulee olla suorat ja ainakaan pahoja hankaumia ei saa olla.

Toinen putkista on ottanut päästään hieman kiinni.

Toinen putkista on ottanut päästään hieman kiinni.

Pölysuojien metallikohdat olivat ruostuneet.

Pölysuojien metallikohdat olivat ruostuneet. Nämä hiotaan ja ruostesuojataan.

Tulpat olivat hyvässä kunnossa mutta O-renkaat olivat kovettuneet.

Tulpat olivat hyvässä kunnossa mutta O-renkaat olivat kovettuneet ja ne vaihdetaan.

Sisäputken renkaat olivat kuluneet; reunat olivat pyöristyneet ja lohkeilleet.

Sisäputken renkaat olivat kuluneet; reunat olivat pyöristyneet ja lohkeilleet, joten ne vaihdetaan.

Ikävin löydös oli tuhottu tiivistepotero. Öljytiiviste oli otettu pois ilmeisesti hakkaamalla se ruuvimeisselillä tms. palasiksi. Öljy pääsee kuitenkin vuotamaan urista pois tiivisteen ohi ja potero on siksi korjattava.

Ikävin löydös oli tuhottu oljytiivistepotero

Ikävin löydös oli tuhottu oljytiivistepotero

Nämä on hiottava

Vioitettu tiivistepotero on yritettävä korjata ja poistaa vanhat tiivisteliimat.

Lokarinkierteitä on lienee korjailtu mutta ne toimivat.

Lokarinkierteitä on lienee korjailtu mutta ne toimivat.

Pienet fiksailut tehtiin saman tien ja osat laitettiin tilaukseen. Toki olisi voinut ostaa n. 14 € hintaiset pölysuojat mutta toisaalta fiksailuun meni muutama minuutti.

Ruosteet poistettu. Joitain syöpymiä jäi.

Ruosteet poistettu. Joitain syöpymiä jäi. Tähän vielä ruostesuojaus ennen kokoonpanoa.

Poteron reunojen siivous

Poteron reunojen siivous

Kaikki vanha tiivisteliima ja lika sekä purseet pois.

Kaikki vanha tiivisteliima ja lika sekä purseet pois.

Pölysuojaa kokeiltiin välillä paikoilleen. Sen on istuttava hyvin ja suorassa.

Pölysuojaa kokeiltiin välillä paikoilleen. Sen on istuttava hyvin ja suorassa.

Suojaus ennen ruostesuojakäsittelyä

Suojaus ennen ruostesuojakäsittelyä

Tiivistepoteron lovet peittoon

Kovia kokeneen tiivistepoteron lovet peittoon

Ruostesuojamaalikertona suihkauteltiin pari kertaa

Ruostesuojamaalikertona suihkauteltiin pari kertaa

Valmista on. Tiivistepoteroa pitää vielä hioa ja sovitella siihen stefaa.

Valmista on. Tiivistepoteroa pitää vielä hioa ja sovitella siihen stefaa.

Dremel-porakoneella ja tynnyrilaikalla tiivistepoteron hionta onnistuu kätevästi

Dremel-porakoneella ja tynnyrilaikalla tiivistepoteron hionta onnistuu kätevästi

Mopoilijan ajovarusteista


Tärkein turvavaruste on asenteen ja ajo- ja liikennesääntötaitojen lisäksi kypärä. On huomioitava, että kypärä tosiaan ei ole päähine, vaan turvavaruste. Kypärän pitää olla sopiva tarkoitukseensa sekä myös kooltaan. Tyypillisesti valitaan mukavalta tuntuva yleensä liian suuri kypärä. Valintaan löytyy ohjeita mm. Motot.net sivustolta tai verkkokauppojen sivuilta, esim. Storm Motor. Hankimme EPS-kuorisen MT Helmets Crossbones -kypärän (Mopo Sport cross-mupu-L) mikä on ECE 22-05 hyväksytty. Kypärässä on hyvä ilmastointi ja tästä huolimatta kuitenkin kohtuullinen melutaso, tarkasti säädettävä kaulahihna sekä irroitettava/säädettävä lippa. Painoa on n. 1350 g. Alla on kypäräkokotaulukko, josta selviää koon ja päänympäryksen yhteys.

Kypäräkoko   Päänympärys (cm)
XXS                    51 / 52
XS                      53 / 54
S                        55 / 56
M                       57 / 58
L                        59 / 60
XL                      61 / 62
XXL                    63 / 64

Ajolasit pitävät turhan ilmavirtakyynelehtimisen poissa. Samalla ne suojaavat silmiä ötököiltä, sateelta ja pölyltä. Hyvä linssivalinta suojaa myös häikäisyltä. Laseissa tärkeää on näkyvyys joka suuntaan, mukavuus ja ilmanvaihto. Ajolaseiksi hankimme Fox Main Pro Vortex -lasit (Motonet 38-25885).

Hyvät hanskat jämäköittävät otetta ja suojaavat tärinältä ja tietysti lasien tapaan kaikelta lentävältä pikkutöhnältä, lämmönhukalta ja pikkukolhuilta. Mopoilussa yleisesti käytetyistä kevyistä hanskoista ei tosin kovin suurta suojaa kaatumistilanteessa saa. Hankimme Thor Deflector -ajohanskat (Motonet 38-30148).

Pään, silmien ja käsien suojaus ovat mopoilun perusasioita

Pään, silmien ja käsien suojaus ovat mopoilun perusasioita

Ajotakki on hyvä varuste, jota voisi mopoilijoilla olla käytössä enemmänkin. Nykyaikaisissa ajotakeissa on oleellisia turvallisuuteen vaikuttavia ominaisuuksia. Koska suurin osa ajosta tapahtuu kesällä ja välikausina, hankimme ajotakiksi Richa Summer Breeze -takin. (Motonet 38-32730). CE-merkityssä takista löytyvät irrotettavat olka-ja kyynärsuojat. Selässä on pehmuste ja tila erilliselle selkäsuojalle. Muita ominaisuuksia ovat säätö vyötäröllä ja hihoissa sekä heijastimet. Takki ei pidä täysin vettä, joten talvella ja hyvin märkiin keleihin on syytä pukea päälle välikerrosta ja myös kuori. Kerrospukeutumista varten takissa on syytä olla hieman tilaa.

Hyvin tuulettuva Richa Summer Breeze -takki lämpimille keleille

Hyvin tuulettuva Richa Summer Breeze -takki lämpimille keleille

 

Viimeistelyt rekisteröintikatsastukseen


Vakiopakoputken kanssa oli monia sovitusongelmia, joten ensiajot ajeltiin kunnostamallamme tehopakoputkella. Kuitenkin katsastukseen vaihdettiin tehopakoputken tilalle uusi, hieman modifioitu (ks. artikkeli ”Vakiopakoputken uudelleenmuotoilu”) tarvikevakioputki sekä asennettiin myös uusi lämpösuoja paikoilleen. Uusi lämpösuoja perusvahattiin molemmin puolin muiten osien tapaan ennen kiinnitystä. Putken asennus ei mennyt vieläkään kovin helposti ja pientä sivistynyttä voimankäyttöä tarvittiin. Putki laitettiin kiinni toisesta päästään ja taivutettiin hieman lihasvoimalla. Vaikka kiinnityksen ajaksi teipattiin vaahtomuovisuojia uuden maalin kolhiintumisen estämiseksi, tuli runkoon pieniä kolhuja, jotka jouduttiin paikkamaalaamaan.

Vakiopakoputki paikoillaan

Vakiopakoputki paikoillaan

Pakoputken asennus_15

Uudelleenmuotoilu sopii jykevämmän iskarin taakse mainiosti.

Uudelleenmuotoilu sopii jykevämmän iskarin taakse mainiosti.

Lämpösuoja kiinnitettiin viidellä kuusiokoloruuvilla aluslevyineen.

Lämpösuoja paikoillaan.

Lämpösuoja paikoillaan.

Satulan kiinnitysvipu laitettiin paikoilleen. Sekä saranasta että raudasta hitsatun satulan pohjalevyn mitoitus oli vieläkin sen verran pielessä, että hieman kumivasaraa satulan kiinnitysrautaan käyttäen kiinnitysvipu löysi kiinnitysraudan reiän.

Satulan lukitus paikoillaan

Satulan lukitus paikoillaan

Peiliä ei tähän yksilöön vielä ole. Sen laittamista harkitaan kuitenkin vakavasti, sillä siitä kyllä olisi hyötyä taajama-ajossa. Pakollista se ei tähän 1994 käyttöön otettuun yksilöön ole. Wikipedian ajoneuvoluokkakuvauksen mukaan vasta vuodesta 2004 eteenpäin valmistetuissa mopoissa tulee olla tieliikennekäytössä vilkut, sivuheijastimet ja kuljettajan vasemmanpuoleinen peili. Peilin pakollinen käyttö on taas taas ollut 1995-vuodesta lähtien.

Ensimmäisten koeajojen jälkeen pyörät kiristettiin vielä uudelleen ja mutterit lukittiin sokilla. Muutenkin mopo käytiin pikaisesti läpi kaikkien turvallisuuteen oleellisten kiristyksien osalta mahdollisten löystymisien varalta (mm. vaijerit, takajarruvivusto, jne.).

Lopuksi PeeVeli vielä siistittiin edustuskuntoon.

Lokasuojien sisäpuolien suojaus


Uusien lokasuojien ollessa jo kasattuna saimme PV foorumilta hyvän vinkin niiden suojaamisesta. Uudelleen tekeminen on hukkaa, mutta tässä tapauksessa se varmasti pidemmällä tähtäimellä kannatti tehdä Suomen hiekoitussepeliteitä vastaan. Ja tulipahan nähtyä PeeVelin look ilman lokasuojia.

PeeVelin alaston look ilman lokasuojia

PeeVelin alaston look ilman lokasuojia

Suojaus toteutettiin kaksinkertaisella ruostesuojamaalauksella (Maston Rost Primer) sekä kiveniskusuoja-aineella (Tectyl 190/TE20010).

Kiveniskusuoja-aine on ruosteenestoaine, joka muodostaa puolikovan, muovimaisen, paksun suojakalvon. Valmistajan mukaan aine muodostaa jonkin verran huokoisat kalvot, joten on suositeltavaa maalata käsitellyt kohdat pintamaalilla joko kerrosten
alla, välissä tai päällimmäisenä.

Lokasuojat pestiin maalipesulla. Osille jo aikaisemmin tehty perusvahaus menee myös tämän takia uusiksi. Muista käyttää suojahanskoja! Myös koko prosessin ajan riittävä tuuletus on ensisijaisen tärkeää.

Puhdistus suoritettiin maalipesulla ja sienellä hankaamalla. Pesu toistettiin pari kertaa.

Puhdistus suoritettiin maalipesulla ja sienellä hankaamalla. Pesu toistettiin pari kertaa.

Erilaiset ruosteensuojamaalit alustamassat ovat hyvä renki, mutta paha isäntä. Ne tarttuvat viheliäisen lujasti – toki sehän on niiden tarkoituskin – myös ei-toivottuihin pintoihin. Siksi maalattavien osien ja maalaustilan suojaukseen kannattaa panostaa.

Reiät kannattaa suojata ensin teipillä yläpuolelta painaen reiän kohdalta teippi hieman kuopalle – mutta vain hieman. On hyvä, että ruostesuojausta on reiän sisäreunoilla.

Suojaus aloitettiin teippaamalla reiät.

Suojaus aloitettiin teippaamalla reiät.

Etulokasuojan isojen reikien suojaus pitää tehdä siten, että kotelon suojaus onnistuu.

Etulokasuojan isojen reikien suojaus pitää tehdä siten, että kotelon suojaus onnistuu.

Yläpinnan suojaus on kätevä tehdä maalarinteipillä kiinnittämällä teipit koko lokarin reunan pituudelta tarkasti vain pellin reunan kohdalta, siis taittamatta lokariin. Sitten muovi nostetaan yksinkertaisesti teippipintoihin ja liimataan tiiviisti ja lokari on tavallaan puolittain pussissa. Käytimme hyvin ohutta, kevyttä ja siksi taipuisaa maalarinsuojamuovia, jota saa rautakaupoista.

Ensin teipit reunoihin tarkasti kiinni...

Ensin teipit reunoihin tarkasti kiinni…

...sitten nostetaan pussi alakautta teippien tarraan.

…sitten nostetaan pussi alakautta teippien tarraan.

Lokasuojat esilämmitettiin kuumailmapuhaltimella ennen maalausta viimeisenkin kosteuden saamiseksi pois ja tarttumisen varmistamiseksi.

Lämmitys ennen maalausta

Lämmitys ennen maalausta

Ruostesuojamaalaus suoritettiin 2 kertaa. Etulokareissa on ruuvien kohdalla kotelomaisia rakenteita, joihin on hyvä saada maalia. Käytimme spraymaalipilliä tähän tarkoitukseen. Myös reunojen taitoksiin on hyvä yrittää saada ainetta.

Koteloihin ruiskuteltiin spraymaalipillillä. Valumista ei ollut tällä kertaa niin väliä.

Koteloihin ruiskuteltiin spraymaalipillillä. Valumista ei ollut tällä kertaa niin väliä.

Ruostesuojamaalaus tehty kahteen kertaan.

Ruostesuojamaalaus tehty kahteen kertaan.

Ruostesuojamaalin kuivuttua ruoskutettiin kiveniskusuojaa kaksi kerrosta antaen kuivua kokonaan välillä (valmistajan kuivumisaikasuositus 3-5 h). Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt valita musta väri (Tectyl 190/TE20000) harmaan (Tectyl 190/TE20010) sijasta, sillä oli vaikea erottaa harmaan ruostesuojamaalin päältä harmaa kiveniskusuoja-aine.

Kiveniskunsuoja-aine kuivumassa. Se muodostaa muovimaisen, puolikovan ja kimmoisan kalvon, joka on huokoinen.

Kiveniskusuoja-aine kuivumassa. Se muodostaa muovimaisen, puolikovan ja kimmoisan kalvon.

Lokasuojien suojaus_13

Lopuksi lokasuojat vahattiin ja kiillotettiin uudelleen yläpuolelta. Suojaus toimi hyvin, ei tarvinnut putsata ollenkaan yläpuolelta ja lokasuojien alareunat ovat siistin näköiset, kun niihin ei tullut suojausta.

Ohjauslukon vaihto


Heti alkuun disclaimer: emme ota vastuuta mopovarkauksista, joita jotkut onnettomat tekevät lukkoja ja mopojakin särkemällä mitä ihmeellisimmin keinoin. Lukot ovat tunnetusti pääasiassa hidasteita suunnitelmallisesti toimiville varkaille, mutta ohjauslukko on kuitenkin ihan hyödyllinen kapistus estämään omalta osaltaan päähänpistovarkauksia, joten uusimme sen.

Pieni kömmähdys oli, että uusiminen jäi aika loppuvaiheeseen. Kätevintä olisi ollut ottaa lukko irti saman tien rungon purkamisen yhteydessä, jolloin putken puolelta pääsee työntämään lukkoa ulos.

Vanha ohjauslukko oli täysin jumissa, eikä kyllä avaimistakaan tietoa.

Vanha ohjauslukko oli täysin jumissa, eikä kyllä avaimistakaan tietoa.

Tästä liikkeelle.

Tästä liikkeelle.

Ohjauslukko. Huomaa jousen oikea asennussuunta.

Ohjauslukko. Huomaa jousen oikea asennussuunta.

Ohjauslukon asennuksen ja toiminnan kannalta kannattaa olla tarkkana. Jos se on asennettu jotenkin väärin ja/tai runkoa on vaurioitettu, voivat seuraukset olla vakavat. Lukon luiskahtaminen etuhaarukan putken lukkouraan vauhdissa voi olla kohtalokasta. Poraamisen kanssa saa siksi olla hyvin varovainen. Vanha konsti välttää liian pitkälle poraaminen on käyttää poran syvyysrajoitinta tai vaikkapa merkkiteippiä.

Mitta otettiin uudesta lukosta.

Mitta otettiin uudesta lukosta.

Teippimerkki poran terään, hieman alle lukkopesän mitta.

Teippimerkki poran terään, hieman alle lukkopesän mitta.

Sitten porataan mahdollisimman suoraan (ja suojalaseja käyttäen) lukon haittalevyt rikki, jotta pesä saadaan pyörimään ja lukko ulos.

Haittalevyjen poraus. Muista suojalasit!

Haittalevyjen poraus. Muista suojalasit!

Reikä valmis.

Reikä valmis.

Suojalevy toimii omalta osaltaan myös lukon pitimenä rungossa ja se pitää poistaa. Tämän voi toki tehdä ennen poraustakin.

Suojaläpän niitti lähtee ruuvimeisselillä naputellen.

Suojaläpän niitti lähtee ruuvimeisselillä naputellen.

Irroitettu suojaläppä niitteineen.

Irroitettu suojaläppä niitteineen.

Lukon pitäisi lähteä porauksen jälkeen pois, kun haittalevyt ovat rikki ja sitä pyörittelee. Tämän yksilön lukko oli kuitenkin niin syöpynyt ja jumissa, että lukko jouduttiin tuli lopulta iskemään karkaistulla meisselillä rikki rungossa ja ottamaan aivan palasina ulos.

Lukko meni lopulta täysin palasiksi.

Lukko meni lopulta täysin palasiksi.

Lukko poistettu.

Lukko poistettu.

Tankoa kääntämällä putken ura tulee näkyviin. Tähän lukon tulee upota.

Tankoa kääntämällä putken ura tulee näkyviin. Tähän uraan lukon tulee avainta kääntäessä upota.

Uuden lukon sovittelua paikoilleen.

Uuden lukon sovittelua paikoilleen.

Uuden lukon jousi tulla oikein päin asennettu, muuten se ei lukitu. Uusi lukko pysyy paikallaan rakenteensa (tappi) ansiosta sisä- ja ulossuuntaan (kun lukko on auki, se ei pääse painumaan ohjausputken uraan ja tappi pitää sen ulossuuntaan) sekä lopulta viimeistään suojaläpän ansiosta ulospäin (kun suojaläppä on niitattu, lukko ei pääse tipahtamaan ulos).

Lukon sujuva toiminta tulee testata lopuksi ja öljytä se lukkoöljyllä. Myös suojaläppä on syytä laittaa paikoilleen, sillä se suojaa lukkoa lialta.

Suojaläppä paikoillaan.

Suojaläppä paikoillaan.

Positiivista oli, että kovin hyviä mopovarkaita meistä ei tule, sen verran tämä operaatio otti aikaa.

Edit #1: Myöhemmin huomasimme ohjauslukon toimivuuden olevan todella epävarmaa. Rungossa olevaa lukon poteroa oli aikaisempien omistajien toimesta vaurioitettu niin paljon, että lukko ei pysynyt oikeassa asemassaan (auki tai kiinni), joten luovuimme sen käytöstä turvallisuussyistä. On erittäin vaarallista, jos lukko luiskahtaa kiinni ajaessa.

Edit #2: Poraus on ns. viimeinen keino irroittaa täsin jumissa oleva lukko ja keinona aika raju. Myöhemmin saadun kommentin vinkin mukaan vähemmän jumissa oleva lukko voidaan irroittaa haarukan ollessa irti lyömällä lukko tuurnalla sisään jotta lukon kiinnitystappi menee poikkija töyntämällä rungon putken sisäpuolelta lukko kokonaan pois sen jälkeen kun tappi on katkennut. Vanha jousi tulee ottaa myös poterosta pois.

Sähköjärjestelmän muutokset, kytkentä ja testaus


Kytkennässä käytimme apuna sähkökaaviota 6V vaihtovirtasähköjärjestelmästä, jossa on kolmijohtiminen jännitteensäädin, kärjetön sytytys (CDI) ja sähköinen äänimerkki. Kaavio piti melko hyvin paikkansa väreineen hankkimaamme 12V johtosarjaan (Mopo Sport 36610-17270-1) nähden.

Suzuki PV sähkökaavio 6V

Suzuki PV sähkökaavio 6V

12V tarvikejohtosarjan johtojen karkea ryhmittely

12V johtosarjan (Mopo Sport 36610-17270-1) johtojen karkea ryhmittely

Muutokset johtosarjaan

Takavalon johtoja pidennettiin, ks. artikkeli ”Sähköjärjestelmän kunnostus ja uusiminen” .

12V johtosarjan Jännitteensäätimen liittimeksi vaihdettiin vanha liitin ja kytkentä tehtiin sen mukaisesti.

Uuden johtosarjan jännitteensäätimen liitin

Uuden johtosarjan jännitteensäätimen liitin

Vanhan johtosarjan jännitteensäätimen liitin (maajohto poikki)

Vanhan johtosarjan jännitteensäätimen liitin (maajohto poikki)

Vanhan liittimen vaihto uuden tilalle

Vanhan liittimen vaihto uuden tilalle

Vanha liitin kytketty ja paikoillaan, maajohto kiinni

Vanha liitin kytketty ja paikoillaan, maajohto kiinni

Sähköistys_40

Liittimen suojaus kutistesukalla

Lopuksi liittimen ja sille tulevien johtojen suojaus kutistesukalla

Kytkinkahvalta tuleva johto väreineen noudatteli yllä olevaa kaaviota, mutta liittimestä eteenpäin oli eroja. Jäi epäselväksi, oliko kyseessä johtosarjan laatuongelma, vai olivatko johdot tarkoituksella ristissä.

Y/W ja Y/B värit väärinpäin johtosarjassa.

Y/W ja Y/B värit väärinpäin johtosarjan puoleisessa liittimessä (valkoinen liitin)

Johdot on helppo vaihtaa. Lattaliitintä liitinrungossa pitelevä kieleke pitää painaa esim. paperiliittimellä sivuun ja työntää liitin ulos. Irroituksen jälkeen liitin painetaan oikeaan paikkaansa kunnes kieleke lukitsee sen.

Johtojen paikkojen vaihto

Johtojen irroitus liittimestä

Muutokset yhteenvetona on esitetty päivitetyssä sähkökaaviossa versio ”PeeVeli”. Kuvassa näkyy myös nopeusmittarin valon johtojen jatkaminen ja siitä johtuva värimuutos, joka on esitetty nopeusmittarin asennuksesta kertovassa artikkelissa.

Suzuki PV sähkökaavio 6V versio "PeeVeli" (modifioitu johtosarjasta Moposport 36610-17270-1)

Suzuki PV sähkökaavio 6V versio ”PeeVeli” (modifioitu johtosarjasta Mopo Sport 36610-17270-1)

Kytkennät

Hankitussa etuvalossa oli lattaliittimet ja johtosarjassa pyöreät 4 mm liittimet, joten ne piti vaihtaa.

Etuvalon liittimet vaihdettu ja sukitettu

Myös etuvalon johto sukitettiin ja värit merkattiin liittimiin

Myös etuvalon johto sukitettiin ja värit merkattiin liittimiin

Etuvalon reititys

Etuvalon reititys

Etuvalon johtojen lopullinen kutistesukitus.

Etuvalon johtojen lopullinen kutistesukitus.

Etuvalon polttimo on 6V 25/25W BA.

Hankittu takavalo tarvitsi kapeat lattaliittimet. Jostain syystä lyhdyn suunnittelija oli laittanut pyörivät kontaktipinnit samalle puolelle ja ahtaasti, mistä tuli oikosulkuvaaraa, joten liittimet sukitettiin varmuuden vuoksi. Maadoitus laitettiin pohjaruuvin alle.

Takavalon liittimet asennettu

Takavalon liittimet asennettu

Takavalon liittimet sukitettu ja kytketty ja polttimet paikoillaan

Takavalon liittimet sukitettu ja kytketty ja polttimet paikoillaan. Polttimot ovat: takavalo 6V 3W, jarruvalo 6V 10W, lasiputkipolttimot.

Kytkinkahvapiuhojen (vihreä äänimerkin johto ja keltainen liitin) kytkentä on helppoa

Kytkinkahvapiuhojen (vihreä äänimerkin kytkimen johto ja keltainen valojen yhteisliitin) kytkentä on helppoa

Äänimerkin ja sytytysohjaimen (CDI) kytkentä

Äänimerkin ja sytytysohjaimen (CDI) kytkentä

Edit: äänimerkin tyypin valinta huomattiin myöhemmin vääräksi, ks. artikkelit ”Toimintakokeet, osa 1” ja ”Toimintakokeiden vikojen korjaus – imuvuodot, äänimerkki”.

Vielä takajarruvalon anturi kytkettiin. Siinä anturivalmistajan ja tämän johtosarjan värikoodit menivät ristiin, sillä uros/naarasliittimet olivat sopivasti ristiin. Tällä kuitenkaan ei ole toiminnallista väliä, joten niitä ei lähdetty vaihtamaan.

Sähköjärjestelmän testaus

Kun em. muutokset oli tehty, kytkennät tarkistettiin yleismittarin ohmimittarilla kytkentäkaavion kanssa. Tarkastuksen jälkeen sähköjärjestelmää kokeiltiin simuloimalla jännitteensäädintä teholähteellä. Tässä yksilössä ei ollut akkua. Kotinurkista löytyy harvoin niin hyvää ja laadukasta teholädettä, että homma onnistuisi. Syöttämiseen olisikin akku paras tapa. Akussa on suuri energiatiheys ja pieni sisäinen vastus ja se pystyy siksi luovuttamaan tarpeeksi virtaa. Lisäksi akku on edullinen.

Huom: tarkasta tosiaankin kytkennät yleismittarin ohmimittarilla kytkentäkaavion kanssa ennen kytkemistä mihinkään teholähteeseen! Tutustu sähköteoriaan. Mopon sähköjärjestelmä kuluttaa jo sen verran tehoa, että se vaatii reiluja virtamääriä ja se vaatii syöttävältä teholähteeltä jo jotain. Perinteinen kotiverkkolaite kyykähtää varmasti ja voi hajota. Joku halpamalli ilman kunnollista suojausta voi aiheuttaa vaaratilanteen tai tulipalon.

Säädettävä (sekä jännite, että virta) teholähde kiinnitetty jännitteensäädintä simuloimaan

Säädettävä (sekä jännite että virta) teholähde kiinnitetty jännitteensäädintä simuloimaan

Takavalon testaus

Takavalon testaus

Jarruvalon testaus / jarrupolkimen anturi

Jarruvalon testaus / jarrupolkimen anturi

Jarruvalon testaus / jarrukahvan anturi

Jarruvalon testaus / jarrukahvan anturi

Äänimerkin testaus, n. 6V tulee äänimerkin johtimiin painiketta painaessa.

Äänimerkin testaus, n. 6V tulee äänimerkin johtimiin painiketta painaessa.

Moottorin sammutuksen testaus

Moottorin sammutuksen testaus…

Sähköistys_31

Painikkeen painaminen kytkee sytytysmodulille tulevan johtimen maihin n. 45 ohmin vastuksella (ei siis täysi oikosulku)

Takajarruanturin säätö siten, että...

Takajarruanturin säätö säätömutterilla siten, että…

...poljinta n. puoli senttiä painaessa anturi sulkee piirin

…poljinta n. puoli senttiä painaessa anturi sulkee piirin

Tankin ja etupalan maalaus


Maalaus aloitettiin huolellisella rasvanpoistolla. Tankin aukot on suojattava huolella vedenkestävästi. Maalipesu tehtiin peltipesulla kolme kertaa, aina puhtaalla sienellä välissä kauttaaltaan hinkaten. Muista kumihanskat rasvanpoistoaineiden kanssa!

Huolellisessa rasvanpoistossa pitää kaikkien välineiden olla puhtaat, myös kumihanskojen, sienen, astioiden jne.

Tankki kuivattiin ja esilämmitettiin kuumailmapuhaltimella. HUOM: tankin on oltava tyhjä nesteestä ja höyryistä hehkuvalla vastuksella varustetun puhaltimen kanssa työskennellessä!

Maalipesun levitys sumutinpullolla.

Maalipesun levitys sumutinpullolla.

Sienellä hankaus kannattaa ehdottomasti tehdä.

Sienellä hankaus kannattaa ehdottomasti tehdä.

Pohjamaalaus tehtiin ohuin kerroksin märkää märälle -periaatteella. Maston Rost Primer -maalissa on hyvät tartunta- ja hiontaominaisuudet.

Ensimmäinen pohjamaalikerros.

Ensimmäinen pohjamaalikerros.

Pohjamaalaus tehty.

Pohjamaalaus tehty.

Pohjasta tuli kerralla hyvä.

Pohjasta tuli kerralla hyvä.

Vähäinen kokemus näkyi pikkuvirheinä. Pohjamaalaus nimittäin paljasti kittauksessa puutteita. Yhtä lommoa jouduttiin täyttämään lisää, samoin joidenkin kittauksien pinnanlaatu oli heikko. Myös pohjamaalin pinnankarkeus ”applesiini-ilmiö” oli paikoin liian suuri ja jouduttiin hiomaan hienolla vesihiomapaperilla.

Lopulta päästiin pintamaalaukseen. Letkunipat suojattiin teipein, tankin aukkoon kehiteltiin ohuesta muovipussista ja vanhasta huivista. Tiukaksi pötköksi muotoiltu tulppa työnnettiin tankkiin ja vedettiin ulos siten, että se tiivisti tiukasti aukon, mutta ei estänyt kauluksen maalausta.

Tankin pohja maalattiin Motipin mustalla (04001). Pintamaaliksi tuli omistajan toiveiden mukainen Motipin metallinhohtosininen (53980). Kerroksia laitettiin useita ja todella ohuesti märkää märälle -periaatteella. Lakkaus tehtiin saman tien samalla periaatteella, kerroksia kolme.

Pohja  maalattiin mustaksi.

Pohja maalattiin mustaksi.

Seuraavassa muutamia otoksia. Kirkas syysaurinko teki hieman haastetta kuvaamiseen heijastuksien muodossa.

Tankin maalaus_24 Tankin maalaus_28 Tankin maalaus_27 Tankin maalaus_26 Tankin maalaus_25

Tankin muovinen etupala ostettiin uutena, mustaksi maalattuna. Se pestiin maalinpesuaineella ja maalattiin kaksi kertaa tankin värillä ja lakattiin kahdesti.

Tankin muovinen etupala maalattuna ja lakattuna.

Tankin muovinen etupala maalattuna ja lakattuna.

Sähköjärjestelmän kunnostus ja uusiminen


Sähköt olivat kovin vaillinaiset. Peruskalustus puuttui. Käytännössä vain sytytys toimi – ja senkin toimiminen oli pienoinen ihme (ks. artikkeli ”Rungon purkaminen” ja ”Tangon ja kahvojen kunnostus”) . Vanhasta moposta jäi vain sähköjärjestelmään sytytysyksikkö sekä jännitteen säädin.

Kaikki johdot magneetolta jouduttiin juottamaan ja hapertuneet eristeet korjaamaan ja maadoituskytkentä korjaamaan ks. artikkeli ”Moottorin kokoaminen 3 – magneeton puoli”.

Kärjettömän sytytyksen (CDI) ohjaimen liittimet ja kiinnitykset putsattiin ja suojattiin ruosteenestomaalilla niiltä osin, kun kytkennän kannalta pystyi ja pultit ja aluslevyt uusittiin.

Maadoitukset olisi tärkeä pitää kunnossa.

Tällaiselta näytti ennen.

Kaikki CDI-yksikön liitokset putsattiin ja suojattiin huolellisesti

Kaikki CDI-yksikön liitokset putsattiin ja suojattiin huolellisesti

Myös jännitteensäädin laitettiin uuteen uskoon. Aluslevy hiottiin ja ruostesuojattiin ja maalattiin rungon tapaan (Motip 55250 hopea + lakka). Säätimen liitin putsattiin ja ulkoisesti se sai saman käsittelyn kuin aluslevy.

Ruostesuojaus

Ruostesuojaus

Mopon sielu muodostuu yksityiskohdista...

Mopon sielu muodostuu yksityiskohdista…

Johtosarjaksi ostettiin uusi 12V järjestelmälle sopiva (Mopo Sport 36610-17270-1). Tämä sarja vaatii jännitteensäätimen liittimelle menevän kytkennän muuttamista.

Uusi johtosarja ennen modausta 6V järjestelmään.

Uusi johtosarja ennen modausta 6V järjestelmään.

Modausta vaativa jännitesäätimen liitin

Modausta vaativa jännitesäätimen liitin

Jarruvalotoimintoa tai äänimerkkiä ei tässä yksikössä ollut ollenkaan jäljellä, joten uudet osat jouduttiin ostamaan. EDIT: ostamamme äänimerkki osoittautui myöhemmin vääräntyyppiseksi tasavirtaäänimerkiksi, ks. artikkeli ”Toimintakokeiden vikojen korjaus – imuvuodot, äänimerkki”.

Uusi jarruvalon katkaisin ja jousi

Uusi jarruvalon katkaisin ja jousi

Uusi äänimerkki ja kunnostettu sytytyksen säädin.

Uusi äänimerkki ja kunnostettu sytytyksen säädin. EDIT: kuvassa näkyvä äänimerkki osoittautui myöhemmin vääräntyyppiseksi tasavirtaäänimerkiksi!

Komponenttien ja johtojen sovittelua paikoilleen.

Komponenttien ja johtojen esisovittelua paikoilleen.

On kiva, että yksityiskohdat ovat kunnossa, vaikkakin jäävät piiloon

On kiva, että yksityiskohdat ovat kunnossa, vaikkakin jäävät piiloon

Bulkkimallin takalyhtyä rautoineen jouduttiin hieman modifioimaan, jotta johtosarja saatiin asiallisesti sisään. Johtosarja muuten saisi käytännön syistä olla pari senttiä pidempi. Tämä projekti päätyi tekemään johtosarjaan jatkoliitokset alla kuvatun mukaisesti.

Bulkkilyhty tarvitsee kolme reikää, yksi johdoille ja kaksi kiinnitykseen. Lyhdyn runkoa käytettiin reiän paikan merkkaamiseen ja pistepuikolla ja vasaralla lyötiin porauksen alkupiste (helpottaa huomattavasti porausta; ei lähde terä ”soutamaan”). Paras tapa olisi tietysti porata pylväsporakoneella tällaiset reiät. Reiän reunat tulee viilata pyöreällä metalliviilalla purseiden ja terävien reunojen poistamiseksi.

Bulkkitakalyhtyä varten tarvittiin uusi reikä

Bulkkitakalyhtyä varten tarvittiin uusi reikä. Muista käyttää suojalaseja!

Sähköistys_11

Abiko-tyyppisiä puristusliitoksia näkee kaikenlaisia. Johtimien kuorinta on usein tehty huolimattomasti (liian pitkä/lyhyt kuorinta jne.). Samoin usein puristusliitos on tehty väärin, ts. liittimet on puristettu väärin. Puristusliitoksista on hyvä artikkeli esim. Kompo 2010 -wikissä.

Kunnolliset puristusliitospihdit ja johtojen kuorintapihdit ovat oiva apu. Investoimalla hieman enemmän laadukkaisiin pihteihin ja liittimiin säästää vaivaa ja hermojaan ja liitokset kestävät kauan. Samoin kannattaa opetella käyttämään abikopihtejä oikein. Niissä on kahdenlaisia puristuskoloja, eristetyille liittimille ja eristämättömille. Lisäksi on eri kokoluokat. Valitse oikean tyyppinen ja liittimen koon mukainen kolo.

Kuorintapihdit nopeuttavat hommaa ja tekevät hyvää jälkeä.

Kuorintapihdit nopeuttavat hommaa ja tekevät hyvää jälkeä.

Abikoliitokset on syytä tehdä huolella.

Abikoliitokset on syytä tehdä huolella.

Kutistesukilla pidetään vesi liitoksista ulkona.

Kutistesukilla pidetään vesi liitoksista ulkona.

Kuumailmapuhallin kutistaa sukat

Kuumailmapuhallin kutistaa sukat

Kaapelointi kannattaa tehdä siten, että johdot menevät kutistesukitettuina rei’istä läpi. Käytä myös kumisia läpivientisuojia, ne ovat halpoja ja suojaavat kaapelia ja estävät veden ja lian menemistä sisään.

Läpivienti pellistä ja lyhdystä sukitettuna

Läpivienti pellistä ja lyhdystä sukitettuna

Tästä sitten kytkemään.

Tästä sitten kytkemään.

Sähköjärjestelmän pääkomponentit olivat nyt paikoillaan. Tästä lähdettiin varsinaisesti kytkemään.