Avainsana-arkisto: Maalaus

Toimintakokeet, osa 3


Sisäänajon alkaessa olla paketissa, tehtiin muutama perustoimenpide ja korjaus.

Sylinterin kannen ja sylinterin moottorilohkoon kiinnittävät mutterit kiristettiin tasaisesti ristiin kiristellen momenttiin. Koska toimenpidettä ei voi tehdä irroittamatta pakoputkea, samalla tuli tarkistettua pakoputken laipan tiiviste ja kiristykset ja putsattua karstat putken ja sylinterin suulta – joita onneksi ei ollut juurikaan. Pakoputken maalausta korjailtiin myös kuukakestomaalilla. Ketjut säädettiin uudestaan, sillä ylimääräistä välystä oli tullut reilu sentti lisää. Kaasuttimen kiinnitys imukaulaan tarkistettiin mahdollisten vuotojen varalta ja ilmanpuhdistin putsattiin.

Sylinterin kannen ja sylinterin kiristys momenttiin. Pakoputken joutuu kääntämään tieltä pois. Kiritstys tasaisesti ristiin.

Sylinterin ja sen kannen kiristys momenttiin. Pakoputken joutuu kääntämään tieltä pois. Kiristys tehtiin tasaisesti ristiin.

Sisäänajon jälkeen vaihdettiin myös vaihteistoöljy. Öljyä valuteltiin kauan ja mopoa kallistellen sivu- ja pituussuunnassa ja sitä tuli öljypropusta ulos reilut 600 ml.

Lyhyen sisäänajonkin jälkeen öljy oli muuttanut väriään selvästi.

Lyhyen sisäänajonkin jälkeen öljy oli muuttanut väriään selvästi.

Seossuhde muutettiin 2,5% seokseen ja kaasuttimen säädöt tehtiin uusiksi sisäänajon jälkeen. Sisäänajosäädöissä neulan sokka laitettiin aikanaan toiseksi alimmaiseen loveen, jolloin kone kävi rikkaammalla. Nyt se nostettiin takaisin toiseksi ylimmäiseen loveen. Tämän jälkeen moottorin käynti säädettiin seosruuvista em. linkin takana olevan ohjeen mukaan uudelleen.

Uusi polttoainehana osoittautui pettymykseksi, se nimittäin vuoti ainakin vivun juuresta. Bensavuodot haisevat vaatteissa ja tuntuvat pitkällä aikavälillä kukkarossa. Lisäksi oli epäilys, että bensan virtaukset tankista kaasuttimelle asti eivät olleet kunnossa ja ne tarkistettiin. Tarkistus tapahtui siten, että yksinkertaisesti napattiin letku kaasuttimen päästä irti ja annettiin valua kauan hanan ollessa sekä ON että RES asennoissa.

Hanaa testattiin eri asennoissa valuttamalla kanisteriin.

Hanaa testattiin eri asennoissa valuttamalla kanisteriin.

Vuotojen lisäksi havaittiin, että virtauksissa oli ongelmia. Uusi hana ostettiin ja vaihdettiin. Samalla tarkistettiin kaikkien letkujen vuodot.

Yksi havainto oli tarvikeosien surkea laatu jälleen kerran.  Täysin uutena ostetun käynnistyspolkimen ylävivun stoppari oli kulunut millitolkulla hyvin lyhyen ajan ja rajallisen polkaisumäärän jälkeen niin, että ylävipu sojotti polkaisuasennossa jo reilusti taaksepäin. Lähemmin tutkittaessa materiaali paljastui huonolaatuiseksi.

Epänormaalin nopeasti kulunut käynnistyspolkimen ylävivun stoppari.

Epänormaalin nopeasti kulunut käynnistyspolkimen ylävivun stoppari.

Lopuksi hieman kosmetiikkaa.  PeeVeli oli saanut muutamia pikkujälkiä ja niitä meikkailtiin kätevällä Motipin sivellinmaalilla.

Motip hopea 955250 sivellinpullo

Motip hopea 955250 sivellinpullo

Pienten iskemien korjausta

Pienten iskemien korjausta

PeeVeli ja sen IsoVeli

PeeVeli ja sen IsoVeli

Seuraa blogia Bloglovin’ -palvelussa

Lokasuojien sisäpuolien suojaus


Uusien lokasuojien ollessa jo kasattuna saimme PV foorumilta hyvän vinkin niiden suojaamisesta. Uudelleen tekeminen on hukkaa, mutta tässä tapauksessa se varmasti pidemmällä tähtäimellä kannatti tehdä Suomen hiekoitussepeliteitä vastaan. Ja tulipahan nähtyä PeeVelin look ilman lokasuojia.

PeeVelin alaston look ilman lokasuojia

PeeVelin alaston look ilman lokasuojia

Suojaus toteutettiin kaksinkertaisella ruostesuojamaalauksella (Maston Rost Primer) sekä kiveniskusuoja-aineella (Tectyl 190/TE20010).

Kiveniskusuoja-aine on ruosteenestoaine, joka muodostaa puolikovan, muovimaisen, paksun suojakalvon. Valmistajan mukaan aine muodostaa jonkin verran huokoisat kalvot, joten on suositeltavaa maalata käsitellyt kohdat pintamaalilla joko kerrosten
alla, välissä tai päällimmäisenä.

Lokasuojat pestiin maalipesulla. Osille jo aikaisemmin tehty perusvahaus menee myös tämän takia uusiksi. Muista käyttää suojahanskoja! Myös koko prosessin ajan riittävä tuuletus on ensisijaisen tärkeää.

Puhdistus suoritettiin maalipesulla ja sienellä hankaamalla. Pesu toistettiin pari kertaa.

Puhdistus suoritettiin maalipesulla ja sienellä hankaamalla. Pesu toistettiin pari kertaa.

Erilaiset ruosteensuojamaalit alustamassat ovat hyvä renki, mutta paha isäntä. Ne tarttuvat viheliäisen lujasti – toki sehän on niiden tarkoituskin – myös ei-toivottuihin pintoihin. Siksi maalattavien osien ja maalaustilan suojaukseen kannattaa panostaa.

Reiät kannattaa suojata ensin teipillä yläpuolelta painaen reiän kohdalta teippi hieman kuopalle – mutta vain hieman. On hyvä, että ruostesuojausta on reiän sisäreunoilla.

Suojaus aloitettiin teippaamalla reiät.

Suojaus aloitettiin teippaamalla reiät.

Etulokasuojan isojen reikien suojaus pitää tehdä siten, että kotelon suojaus onnistuu.

Etulokasuojan isojen reikien suojaus pitää tehdä siten, että kotelon suojaus onnistuu.

Yläpinnan suojaus on kätevä tehdä maalarinteipillä kiinnittämällä teipit koko lokarin reunan pituudelta tarkasti vain pellin reunan kohdalta, siis taittamatta lokariin. Sitten muovi nostetaan yksinkertaisesti teippipintoihin ja liimataan tiiviisti ja lokari on tavallaan puolittain pussissa. Käytimme hyvin ohutta, kevyttä ja siksi taipuisaa maalarinsuojamuovia, jota saa rautakaupoista.

Ensin teipit reunoihin tarkasti kiinni...

Ensin teipit reunoihin tarkasti kiinni…

...sitten nostetaan pussi alakautta teippien tarraan.

…sitten nostetaan pussi alakautta teippien tarraan.

Lokasuojat esilämmitettiin kuumailmapuhaltimella ennen maalausta viimeisenkin kosteuden saamiseksi pois ja tarttumisen varmistamiseksi.

Lämmitys ennen maalausta

Lämmitys ennen maalausta

Ruostesuojamaalaus suoritettiin 2 kertaa. Etulokareissa on ruuvien kohdalla kotelomaisia rakenteita, joihin on hyvä saada maalia. Käytimme spraymaalipilliä tähän tarkoitukseen. Myös reunojen taitoksiin on hyvä yrittää saada ainetta.

Koteloihin ruiskuteltiin spraymaalipillillä. Valumista ei ollut tällä kertaa niin väliä.

Koteloihin ruiskuteltiin spraymaalipillillä. Valumista ei ollut tällä kertaa niin väliä.

Ruostesuojamaalaus tehty kahteen kertaan.

Ruostesuojamaalaus tehty kahteen kertaan.

Ruostesuojamaalin kuivuttua ruoskutettiin kiveniskusuojaa kaksi kerrosta antaen kuivua kokonaan välillä (valmistajan kuivumisaikasuositus 3-5 h). Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt valita musta väri (Tectyl 190/TE20000) harmaan (Tectyl 190/TE20010) sijasta, sillä oli vaikea erottaa harmaan ruostesuojamaalin päältä harmaa kiveniskusuoja-aine.

Kiveniskunsuoja-aine kuivumassa. Se muodostaa muovimaisen, puolikovan ja kimmoisan kalvon, joka on huokoinen.

Kiveniskusuoja-aine kuivumassa. Se muodostaa muovimaisen, puolikovan ja kimmoisan kalvon.

Lokasuojien suojaus_13

Lopuksi lokasuojat vahattiin ja kiillotettiin uudelleen yläpuolelta. Suojaus toimi hyvin, ei tarvinnut putsata ollenkaan yläpuolelta ja lokasuojien alareunat ovat siistin näköiset, kun niihin ei tullut suojausta.

Satulan kunnostus 2


Satulan pohjalevyn ja PV Foorumin kautta löytyneen lukitusraudan kunnostusta esiteltiin artikkelissa ”Satulan kunnostus 1”.

Pohjalevyssä olevista ruuveista toinen oli revennyt irti ja toinen katkennut. Lukitusrauta hitsattiin paikoilleen muutamalla pisteellä ja hitsauspisteet korjausmaalattiin.

Satulan kumit ovat tärkeät rungon maalin säilymisen ja nolon ajokolinan kannalta ja ne uusittiin kaikki.

Ne tärkeät kumit.

Ne tärkeät kumit.

Kumien kauloja ei kannata heti kättelyssä katkaista tai murtaa vääntelemällä. Pieni määrä voiteluainetta helpottaa asennusta.

Kumit menevät pohjaan painamalla ja hieman kiertämällä.

Kumit menevät pohjaan painamalla ja hieman kiertämällä.

Kiinnihitsattu rauta

Kiinnihitsattu rauta

Satula valmis kokoonpantavaksi runkoon

Satula valmis kokoonpantavaksi runkoon

Tankin ja etupalan maalaus


Maalaus aloitettiin huolellisella rasvanpoistolla. Tankin aukot on suojattava huolella vedenkestävästi. Maalipesu tehtiin peltipesulla kolme kertaa, aina puhtaalla sienellä välissä kauttaaltaan hinkaten. Muista kumihanskat rasvanpoistoaineiden kanssa!

Huolellisessa rasvanpoistossa pitää kaikkien välineiden olla puhtaat, myös kumihanskojen, sienen, astioiden jne.

Tankki kuivattiin ja esilämmitettiin kuumailmapuhaltimella. HUOM: tankin on oltava tyhjä nesteestä ja höyryistä hehkuvalla vastuksella varustetun puhaltimen kanssa työskennellessä!

Maalipesun levitys sumutinpullolla.

Maalipesun levitys sumutinpullolla.

Sienellä hankaus kannattaa ehdottomasti tehdä.

Sienellä hankaus kannattaa ehdottomasti tehdä.

Pohjamaalaus tehtiin ohuin kerroksin märkää märälle -periaatteella. Maston Rost Primer -maalissa on hyvät tartunta- ja hiontaominaisuudet.

Ensimmäinen pohjamaalikerros.

Ensimmäinen pohjamaalikerros.

Pohjamaalaus tehty.

Pohjamaalaus tehty.

Pohjasta tuli kerralla hyvä.

Pohjasta tuli kerralla hyvä.

Vähäinen kokemus näkyi pikkuvirheinä. Pohjamaalaus nimittäin paljasti kittauksessa puutteita. Yhtä lommoa jouduttiin täyttämään lisää, samoin joidenkin kittauksien pinnanlaatu oli heikko. Myös pohjamaalin pinnankarkeus ”applesiini-ilmiö” oli paikoin liian suuri ja jouduttiin hiomaan hienolla vesihiomapaperilla.

Lopulta päästiin pintamaalaukseen. Letkunipat suojattiin teipein, tankin aukkoon kehiteltiin ohuesta muovipussista ja vanhasta huivista. Tiukaksi pötköksi muotoiltu tulppa työnnettiin tankkiin ja vedettiin ulos siten, että se tiivisti tiukasti aukon, mutta ei estänyt kauluksen maalausta.

Tankin pohja maalattiin Motipin mustalla (04001). Pintamaaliksi tuli omistajan toiveiden mukainen Motipin metallinhohtosininen (53980). Kerroksia laitettiin useita ja todella ohuesti märkää märälle -periaatteella. Lakkaus tehtiin saman tien samalla periaatteella, kerroksia kolme.

Pohja  maalattiin mustaksi.

Pohja maalattiin mustaksi.

Seuraavassa muutamia otoksia. Kirkas syysaurinko teki hieman haastetta kuvaamiseen heijastuksien muodossa.

Tankin maalaus_24 Tankin maalaus_28 Tankin maalaus_27 Tankin maalaus_26 Tankin maalaus_25

Tankin muovinen etupala ostettiin uutena, mustaksi maalattuna. Se pestiin maalinpesuaineella ja maalattiin kaksi kertaa tankin värillä ja lakattiin kahdesti.

Tankin muovinen etupala maalattuna ja lakattuna.

Tankin muovinen etupala maalattuna ja lakattuna.

Satulan kunnostus 1


Satula oli kohtalaisen hyvässä kunnossa ja kelpasi projektille lähes sellaisenaan.  Satula on todennäköisesti verhoiltu uudelleen ainakin kertaalleen ja verhoilu oli ehjä. Kumipuslia puuttui tai ne olivat huonoja, mikä oli vahingoittanut rungon maalipintaa, joten ne uusittiin.

Satulan pohjapellissä on ollut murtuma ja sitä on hitsattu. Talloista, joihin kumipuslat tulevat, oli myös kulunut maali pois ja oli myös jonkin verran pintaruostetta. Irtoava maali ja ruoste hiottiin pois ja ennen maalausta pohjapelti pestiin maalipesulla. Kuluneet ja hiotut kohdat maalattiin ruostesuojapohjamaalilla ja lopuksi päälle mustalla Motipin pintamaalilla.

Satulan lukituksesta puuttui osia ja niitä on lähdettävä metsästelemään.

Suzuki PV satulan räjäytyskuva

Suzuki PV satulan räjäytyskuva

Satulan kunnostus_3

Verhoilu kelpasi projektille

Verhoilu kelpasi projektille

Kuluneiden ja hiottujen paikkojen pohjamaalaus ruostesuojamaalilla.

Kuluneiden ja hiottujen paikkojen pohjamaalaus ruostesuojamaalilla.

Pintamaalattu mustalla.

Pintamaalattu mustalla.

Satulan lukituksen rauta löytyi PV foorumilta. Se hiottiin ja maalattiin pohjalevyn tapaan.

Kaupankäyntiä PV foorumilta.

Kaupankäyntiä PV foorumilta.

Ruostesuojaus

Ruostesuojaus

Pintamaalaus

Pintamaalaus

Pakoputken kunnostus ja maalaus


Lähtökohtana oli öljyä täynnä oleva pakoputki ja äänenvaimennin, sillä koeajossa moottori sylki öljyä jatkuvasti putkeen. Öljyä myös tippui putkesta sitä käännellessä. Kummallista kyllä, kovin karstaiselta putki ei vaikuttanut päistä tiiraillessa. Alkuperäisen pakoputken räjäytyskuvasta ei ollut tässä apua, mutta laitetaan artikkeliin vastaisuuden varalle. Räjäytyskuvasta on oleellista huomata holkitettu kiinnitys, mikä antaa pakoputkelle liikejouston ja parantaa sen kestävyyttä (liian jäykästi kiinnitetty pakoputki voi jatkuvassa tärinässä murtua esim. saumoista).

Suzuki PV pakoputken räjäytyskuva

Suzuki PV pakoputken räjäytyskuva

Motot.netissä on ohjeita karstan poistoon pakoputkesta. Ylimääräiset öljyt valutettiin ja putki poltettiin kaatamalla pieni määrä Sinolia putkeen ja sytyttämällä palamaan. HUOM: homman kanssa kannattaa olla todella varovainen, sillä putki saattaa ”pössäytellä”, eli roiskauttaa lieskan tai ainetta ulos. Ehdottomasti on käytettävä suojalaseja, -hanskoja sekä suojaavaa ja huonosti syttyvää työvaatetusta. Myöskään putken päitä saa tukkia. Aineen palaessa putkeen ei saa koskea eikä sitä saa käännellä. Uutta annosta ainetta ei saa kaataa ennen kuin liekit ovat varmasti sammuneet ja putki jäähtynyt.

Äänenvaimentimen polttaminen sinolilla

Äänenvaimentimen polttaminen sinolilla

Putken polttaminen Sinolilla

Putken polttaminen Sinolilla

Toistimme polton pari kertaa ja jatkoimme karstojen ja loppujen öljyjen puhdistamista kuumailmapuhaltimella ”tohottamalla”. Putkeen ja äänenvaimentimeen puhallettiin täydellä puhallusnopeudella 630 asteista ilmaa molemmista päistä niin kauan, että savuaminen loppui. Sininen savu oli valtava öljyn ja epäpuhtauksien palaessa pois. Myös maalia paloi pois, varsinkin putkesta.

Kuumailmapuhallin sopi hyvin putkeen ja sen pystyi jättämään puhaltamaan itsekseen.

Kuumailmapuhallin sopi hyvin putkeen ja sen pystyi jättämään puhaltamaan itsekseen.

Äänenvaimentimen puhaltaminen

Äänenvaimentimen puhaltaminen

Koehionta osoitti, että vanha maali on poistettava ja tietysti myös irtoava ruoste, jota oli kertynyt varsinkin putken alkupäähän. Karkeahionta tehtiin vanteiden hionnan tapaan porakoneella pyöritettävällä teräsharjalla, viimeistely Fein -hiomakoneella hiekkapaperilla.

Äänenvaimentimen hiontaa

Äänenvaimentimen hiontaa

Hiottu pakoputki

Hiottu pakoputki

Hiottu äänenvaimennin

Hiottu äänenvaimennin

Hionnan jälkeen putki ja vaimennin tarkistettiin vuotojen varalta. Samoin tiivistyspinta tarkistettiin ja hiottiin.

Maalaus tehtiin mustalla Motipin 800 asteen kuumakestomaalilla. Motipin ohjeen mukaan suihkutettiin useita kerroksia ja kuivatettiin tunti huoneenlämmössä.

Maalaus ohuin kerroksin

Maalaus ohuin kerroksin

Lisää kerroksia...

Lisää kerroksia…

Valmis putki

Maalattu putki

Valmis äänenvaimennin

Valmis äänenvaimennin

Lopuksi, edelleen Motipin ohjeen mukaan, putkea kuumennettiin kuumailmapuhaltimella 160 asteen lämmöllä n. 60 min. Kuumennus onnistui kätevästi kasaamalla putki, säätämällä puhallin 160 asteeseen ja työntämällä kuumaa ilmaa putkeen.

Moottorin sivukoteloiden kunnostus ja maalaus


Lähtötilanne ei ollut kovin hyvä näissäkään osissa. Kopat oli todennäköisesti maalattu useita kertoja päälle poistamatta vanhoja maaleja varsinkaan koho- ja upotuskirjoituspaikoista ja muista vaikeammista paikoista. Magneeton koppa on muutenkin kokenut kovia. Siinä on ollut ilmeisesti reikä, joka oli hitsattu umpeen Ratassuojan puolella on myös hitsaus, reikä ja magneeton suojan seinästä on lohjennut pala. Kytkinkopan korvake oli poikki, minkä takia etsitiin parempi käytetty koppa.

Magneeton koppa, lähtötilanne.

Magneeton koppa, lähtötilanne.

Täällä on joskus rysähtänyt; hitsaus, reikä ruuvinpaikan kyljessä, lohjennut pala magneeton suojan seinästä.

Täällä on joskus rysähtänyt; hitsaus, reikä ruuvinpaikan kyljessä, lohjennut pala magneeton suojan seinästä ja ontelosta ruuvinpaikan vierestä.

Vanha kytkinkoppa, joka vaihdettiin parempaan käytettyyn.

Korvakkeiltaan ehjä kytkinkoppa löytyi nettivaraosasta, mutta muutamia lommoja siinäkin. Vanhasta kotelosta irroitettiin varovasti naputtaen hyväkuntoinen kytkimen siirtäjän akseli ja sen öljytiiviste.

Kytkimen siirtäjäakselin irroitus naputtelemalla varovasti.

Kytkimen siirtäjäakselin irroitus naputtelemalla varovasti.

Kotelot putsattiin liuotinpesulla ja painepesurilla ja käsiteltiin maalinpoistoaineella pari kertaa. Hiomista jäi kuitenkin orastavan jännettuppitulehduksen verran. Ennen hiomista yritettiin saada magneeton kopasta ”Suzuki” -teksti esiin hitsauksen alta mainiolla Dremel 3000 1/25 poralla käyttäen sarjan metallilaikkaa ja erikseen ostettuja kovapalaurajyrsimiä. Ei kovin helppoa hommaa käsivaralla varsinkaan kun hitsaus ei ollut kovin laadukasta. Myös vaihteistokuvan upostukuvasta poistettiin vanha maali Dremelillä.

Kovia kokeneen magneeton kopan tekstin korjausta.

Kovia kokeneen magneeton kopan tekstin korjausta.

Päätimme kokeilla kemiallista metallia vaurioiden korjaamiseen.

Korjausmuotit pahvista ja teipistä.

Korjausmuotit pahvista ja teipistä.

Lommojen täyttöä.

Lommojen täyttöä.

Seinämien täyttöä.

Seinämien täyttöä.

Kytkinkopan lommojen täyttöä.

Kytkinkopan lommojen täyttöä.

Vähän lisää ainetta.

Vähän lisää ainetta.

Pahvit pois, lisää ainetta.

Pahvit pois, lisää ainetta.

Dremelillä ylimääräiset pois ja hiontaa hiomakoneella.

Dremelillä ylimääräiset pois ja hiontaa hiomakoneella.

Tälle puolelle jätettiin seinämävahvuutta korjaukseen.

Tälle puolelle jätettiin seinämävahvuutta korjaukseen.

Lommojen paikkausta.

Lommojen paikkausta.

Magneeton kotelo on tosi haasteellinen myös lommojen osalta.

Magneeton kotelo on tosi haasteellinen myös lommojen osalta.

Pohjamaalaus tehtiin tutulla Mastonin harmaalla 311:lla ja pintamaalaus Motipin 04001 puolihimmeällä mustalla, kaksi kerrosta molempia. Lopuksi kaksinkertainen lakkaus.

Kytkinkoppa pohjamaalissaan.

Kytkinkoppa pohjamaalissaan.

Moottorin sivukoteloiden maalaus_17

Magneeton koppa pohjamaalissaan.

Magneeton koppa pohjamaalissaan.

Moottorin sivukoteloiden maalaus_15

Kytkinkoppa pintamaalattuna ja lakattuna.

Kytkinkoppa pintamaalattuna ja lakattuna.

Magneeton koppa pintamaalattuna ja lakattuna.

Magneeton koppa pintamaalattuna ja lakattuna.

Valmiiden kuvat eivät tee täyttä oikeutta jäljelle, päivitetään paremmat myöhemmin. Kytkinkoppaan oltiin tyytyväisiä, kovia kokeneesta magneeton kopasta ei uudenveroista saatu aikaiseksi…mutta näkyypähän taas tämän yksilön sielu siinä.