Avainsana-arkisto: äänimerkki

6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – valosähköt, virtalukko


6V -> 12 V muutoksen artikkelisarjan aikaisemmat artikkelit järjestyksessä:

  1. Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto
  2. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – esivalmistelut
  3. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – osat
  4. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – peruskytkennät: jännitteensäädin/tasasuuntaaja, akku
  5. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – mittaukset
  6. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – johtosarjan muutokset
  7. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – kytkentäkotelo

Seuraavassa on toteutettu 12V tasavirralla toimivat valot ja virtalukko pääkytkimeksi, Osa kytkennöistä tehtiin johtosarjaan, osa esivalmisteltuun kytkentäkoteloon.

Sähkökaavio, jota mukaillen muutokset tehtiin on vuosimallin 2000 12V kaavio. Aikanaan tehty sähkökaavioversio ”PeeVeli” muutettiin, uusi versio ”PeeVeli 12V” ilmestyy sivuille myöhemmin.

Aikanaan projektiin hankkimamme 12V johtosarja (Mopo Sport 36610-17270-1) tuli muuttaa siten, että valopuola syöttää vaihtovirtaa vain jännitteensäädin/tasasuuntaajalle sekä äänimerkille. Tutkimme johtosarjan tarvitsemat muutokset artikkelissa.

On muistettava, että PeeVelissä olevaa johtosarjaa modifioitiin jo käyttöentisöinnin yhteydessä hieman 6V järjestelmäämme varten, ks. artikkelit ”Sähköjärjestelmän kunnostus ja uusiminen” ja ”Sähköjärjestelmän muutokset, kytkentä ja testaus”. Reititys on selitetty artikkelissa ”Sähköjärjestelmän suojaus ja reititys”.

Valosähköjärjestelmä 12 VDC

Seuraavassa on esitetty johtosarjan muutokset ja testaus.

Tankin alta paljastuivat aikaisemmat johtojen niputukset. Siistinä ovat pysyneet.

Tankin alta paljastuivat aikaisemmat johtojen niputukset. Siistinä ovat pysyneet.

6V 12V muutos_32

Myös aikaisemmin tehdyt peruskytkennät ovat toimineet (ks. erillinen artikkeli!)

Johtojen nippusidekiinnitykset purettiin ja alettiin purkamaan itse johtosarjaa aikaisemman artikkelin oppien mukaan, huolellisesti, tehden niin vähän vahinkoa suojauksille kuin mahdollista. Aluksi kaivettiin johtosarjan jännitejakokohdat esiin leveän suojasukan alta. HUOM: mitään sarjan johtoja ei tarvitse katkaista, kuten erillisessä artikkelissa todettiin!

Leveä kutistesukka liu'utettiin sivuun

Leveä kutistesukka liu’utettiin sivuun

Leveä kutistesukka liu'utettiin sivuun

Leveän suojasukan päissä olevat teipit poistettiin ja sukka liu’utettiin sivuun.

6V 12V muutos_35

Suojatut jakopisteet esillä

Suojatut jakopisteet esillä. Y/B ei ollut suojattu tässä valmissarjassa.

Teipit pois jakopisteistä. Molemmat jakopisteet purettiin.

Teipit pois jakopisteistä. Molemmat jakopisteet purettiin.

Molemmista jakopisteistä irroitettiin Y/W -johtolenkit. Etummaiseen kiinnitettiin irroituksen jälkeen oranssi takaisin. Molemmat suojattiin teipillä (tässä sininen teippi). Tämä johtolinja on 12 VDC tasasähkölinja.

Molemmista jakopisteistä irroitettiin Y/W -lenkit. Etummaiseen kiinnitettiin irroituksen jälkeen oranssi takaisin. Molemmat suojattiin teipillä (tässä sininen teippi). Tämä johtolinja on 12 VDC tasasähkölinja.

12 VDC linjan kohtien suojaus purkamisen jälkeen. Oranssi liitettiin takaisin.

Seuraavaksi yhdistettiin Y/W-johtolenkit keskenään. Väliin oli laitettava pieni jatkojohto.  Tämä johtolinja on 12 VAC vaihtosähkölinja.

Y/W lenkit yhdistettiin. Väliin tarvittiin pieni jatkopätkä.

Y/W lenkit yhdistettiin. Väliin tarvittiin pieni jatkopätkä. Tämä johtolinja on 12 VAC vaihtosähkölinja.

Johdot merkattiin.

Johdot merkattiin.

Kutistesukkaa laitettiin aina kun voitiin.

Kutistesukkaa käytettiin aina kun voitiin.

12 VAC (edessä) ja 12 VDC (takana) linjat valmiit.

12 VAC (edessä) ja 12 VDC (takana) linjat valmiit.

Paksu suojasukka liu'utettiin takaisin tehtyjen kytkentämuutosten päälle.

Paksu suojasukka liu’utettiin takaisin tehtyjen kytkentämuutosten päälle.

Suojasukan päät suojattiin uudelleen teipillä.

Suojasukan päät suojattiin uudelleen teipillä.

6V 12V muutos_46

Testausta varten akku kiinni. 12 VDC ja 12 VAC johdot eivät saa mennä sekaisin ja ne on syytä merkata.

Testausta varten akku kiinni. 12 VDC ja 12 VAC johdot eivät saa mennä sekaisin ja ne on todellakin syytä merkata ja irralliset päät suojata!

Valot paloivat kirkkaasti ja tasaisesti akun syöttämänä. Mopo ei valojen testauksissa vielä ollut käynnissä.

Valojen testaus

Valojen testaus

6V 12V muutos_48

6V 12V muutos_49 6V 12V muutos_50

 

Virtalukon kytkentä johtosarjaan

Virtalukon OFF-asento (johtimet G ja B/W) kytkettiin maadoittamaan sytytysjohdin runkoon. Mitään johtosarjan johtimia ei katkaistu, vaan liitos tehtiin yksinkertaisesti ryöstöliittämällä (kierreliitos+juotos).

Virtalukon "ryöstökytkentä" ja valosähkökytkentä.

Virtalukon ”ryöstökytkentä” ja valosähkökytkentä.

Virtalukon johdoista musta (B) ja punainen (R) kierrättävät virtalukon kautta valosähköt. Näille tehtiin jatkojohdot, jotka vietiin kytkentäkotelolle.

Kutistesukkasuojaus. Punainen ja musta menevät kytkentäkotelolle; valosähköt kiertävät siis lukon kautta.

Kutistesukkasuojaus. Punainen ja musta menevät kytkentäkotelolle; valosähköt kiertävät siis lukon kautta.

Virtalukko tullaan asentamaan polttoainehanan viereen. Taustalevyn teosta myöhemmin.

Virtalukko tullaan asentamaan polttoainehanan viereen. Taustalevyn teosta myöhemmin.

Punainen ja musta tulevat virtalukolta, Y/W -johdot ovat 12 VDC ja 12 VAC.

Punainen ja musta tulevat virtalukolta, Y/W -johdot ovat 12 VDC ja 12 VAC (merkattu sinisellä teipillä).

Kytkentäkotelon kytkentä

Kytkentäkotelo oli tehty etukäteen valmiiksi (katso erillinen artikkeli!)

Kytkentäkotelo oli esivalmisteltu etukäteen (katso erillinen artikkeli!)

Johdot tuodaan koteloon läpivienneistä, joissa on vedonpoisto.

Johdot tuodaan koteloon vesitiiviiksi kiristyvistä läpivienneistä, joissa on samalla myös vedonpoisto.

Kytkentäkotelo valmiina

Kytkentäkotelo valmiina

Liitynnät akulle

Seuraavaksi tehtiin akun ja kytkentäkotelon välinen kytkentä, joka syöttää kytkentäkotelon kautta 12 VDC laitteille tasasähköä. Jännitteen säädin/tasasuuntaajan kytkentöjä (ks. artikkeli ”6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – peruskytkennät: jännitteensäädin/tasasuuntaaja, akku”) ei tarvinnut muuttaa muuten kuin että akun positiiviseen napaan tuli nyt kaksi johtoa: toinen jännitteen säätimeltä, toinen lähtö kytkentäkotelolle.

Akulle menevien johtojen rakentelu

Akulle menevien johtojen rakentelu

Akulle tulee latausjohto jännitteensäädin/tasasuuntaajalta ja myös lähtee valosähköjä syöttävä johdin kytkentäkotelolle.

Akulle tulee latausjohto jännitteensäädin/tasasuuntaajalta ja myös lähtee valosähköjä syöttävä johdin kytkentäkotelolle.

Kaikki johdot kannattaa suojata tarkasti päähän asti.

Kaikki johdot kannattaa suojata tarkasti päähän asti.

Kytkentäkotelo paikoillaan työkalukotelon kyljessä.

Kytkentäkotelo paikoillaan työkalukotelon kyljessä.

Testaus

12 V hehkulankapolttimot vievät kohtuullisen paljon tehoa (etuvalo 25W, takavalo 5W ja jarruvalo 10W). Kun mopo ei ole käynnissä, uudenkin täyteen ladatun 2,3 Ah kapasiteetin akun jännite akun yli putoaa jonkin verran. Alkaakin syntyä ajatus ledivaloista, joista myöhemmin lisää erillisessä artikkelissa.

Virrat päällä, mutta valot ei.

Virrat päällä, mutta valot ei.

Valojen päälläolo pudottaa akun jännitettä vajaan voltin, kun mopo ei ole käynnissä ja siis lataa akkua.

Valojen päälläolo pudottaa akun jännitettä vajaan voltin, kun mopo ei ole käynnissä ja siis lataa akkua.

USB-pistokekin toimii, ladaten tässä puhelinta.

USB-pistokekin toimii, ladaten tässä puhelinta.

Virtalukon testaus, ON-asento

Virtalukon testaus, ON-asento

Virtalukon testaus, OFF-asento

Virtalukon testaus, OFF-asento

Myös käynnistyminen luonnollisesti testattiin. Virtalukon OFF-asennossa mopo ei käynnistynyt. Latauksen testaus jännitti ehkä eniten, sillä vastaavaa valoja syöttävää kytkentää ei vuosimallin 2000 sähkökaaviossa ollut. Magneeton syöttämän jännitteensäädin/tasasuuntaajan akulle antamasta lataustehosta ei ole etukäteen tietoa. Käytännössä akun varauksen kestävyys käytössä selviää vasta käytössä.

Latauksen testaus, mopo ei käynnissä

Latauksen testaus, mopo ei käynnissä

Mopon ollessa käynnissä akun yli oleva jännite nousee jo tyhjäkäynnillä.

Mopon ollessa käynnissä akun yli oleva jännite nousee jo tyhjäkäynnillä.

Sähköistys valmis

Sähköistys valmis

PeeVelin 6V - 12 V sähköistysmuutos ei päälle päin juuri näy.

PeeVelin 6V – 12 V sähköistysmuutos ei päälle päin juuri näy.

 

Mainokset

6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – kytkentäkotelo


6V -> 12 V muutoksen artikkelisarjan aikaisemmat artikkelit järjestyksessä:

  1. Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto
  2. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – esivalmistelut
  3. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – osat
  4. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – peruskytkennät: jännitteensäädin/tasasuuntaaja, akku
  5. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – mittaukset
  6. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – johtosarjan muutokset

Seuraavassa on esivalmisteltu varsinaista kytkemistä mopoon kytkentäkotelo, johon asennettiin USB latauspistoke ja sulakesuojaukset sekä akun jännitteen mittari.

Kytkentäkoteloon rakennettiin seuraavat toiminnot:

  • Valosähköjen +12 VDC syötön sulake (=akun sulake)
  • +12 VDC jako ja samalla mittauspiste (virtalukon takana)
  • USB pistoke
  • Akun ja samalla sen latauksen jännitemittari
  • 12 VAC jako (lähinnä mittauspisteen takia)
  • Maa, -12 VDC

Akullinen 12 VDC järjestelmä mahdollistaa monta asiaa. Nykypäivänä USB latauspistoke on  tarpeellinen lisä mopoonkin. Latauspistoke mahtui yhteen läpivientireikään nätisti, kunhan purettiin pistoke-elektroniikka kotelostaan.

Akun yli olevasta jännitteestä tietoa antava minikokoinen mittari asennettiin myös läpinäkyvään kytkentäkoteloon. Mittari toimitettiin johtimet irroitettuna ja ne juotettiin ensin kiinni. Mittari suunniteltiin aktivoitumaan, kun virtalukko käännetään ON -asentoon ja mittaa tässä asennossa jatkuvasti, siis mopon ollessa käynnissä. Näin saadaan tietoa myös latauksen toimivuudesta.

USB-pistokkeen elektroniikka otettiin pois kotelostaan.

Kotelon takakansi aukeaa kun nipsut painaa sisään

Kotelon takakansi aukeaa kun nipsut painaa sisään

6V 12V muutos_kytkentäkotelo_2

Elektroniikka irroitettu kotelostaan

Elektroniikka irroitettu kotelostaan

Jännitemittarin hyvä paikka on "etupaneelissa"

Jännitemittarin hyvä paikka on ”etupaneelissa” USB-pistokkeen vieressä. Pistoke on hyvä olla keskipaikassa ja johdot mopon sähköjärjestelmästä tuodaan kahdesta läpiviennistä vastakkaiselta sivulta.

Sijoittelun hahmottelua

Sijoittelun hahmottelua, myös sokeripalojen ja sulakepitimien osalta.

Jännitemittari tuli johtimet irtonaisena ja ne juotettiin kiinni

Jännitemittari tuli johtimet irtonaisena ja ne juotettiin kiinni

Ohut holkkisukka pitää johdot nipussa.

Ohut holkkisukka pitää johdot nipussa.

Turhat ripustuspaikat napsaistiin pois, muuten kotelon kansi ei mene kiinni kun mittari laitetaan pystyyn

Turhat ripustuspaikat napsaistiin pois, muuten kotelon kansi ei mene kiinni kun mittari laitetaan pystyyn

Lopuksi irroitetaan jännitemittarin suojakalvo

Lopuksi irroitetaan jännitemittarin suojakalvo

USB-pistokkeiden johtojen juottaminen. Muista napaisuus!

USB-pistokkeiden johtojen juottaminen. Muista napaisuus!

USB pistokkeen syöttöjohdot juotettu.

USB pistokkeen syöttöjohdot juotettu.

Mittarin johdot juotettiin USB-pistokkeen johdojen rinnalle. Näin vähennettiin kytkentäpaikkojen tarvetta.

Mittarin johdot juotettiin USB-pistokkeen johdojen rinnalle. Näin vähennettiin kytkentäpaikkojen tarvetta.

Jännitemittarin paikka tulee pystyyn USB-pistokkeen viereen

Jännitemittarin paikka tulee pystyyn USB-pistokkeen viereen

Kaikki mahdolliset kytkennät kannattaa tehdä valmiiksi ennen mopoon asennusta. Myös sulakepidin valmisteltiin.

Johdon asentaminen sulakepitimeen

Johdon asentaminen sulakepitimeen

USB-pistokkeen etupaneelin irrotus Dremelin katkaisulaikalla

USB-pistokkeen etupaneelin irrotus Dremelin katkaisulaikalla. Irroituksen jälkeen paneelin pohja hiottiin tarkasti kytkentäkotelon läpivientiin sopivaksi.

Paneelin lisäksi suoja uusiokäytetään

Paneelin lisäksi suoja myös pistokkeen suoja uusiokäytetään

Kytkentäripojen paikkojen hahmottelua

Kytkentäripojen paikkojen hahmottelua

USB-pistoke sekä sen paneeli liimattiin kirkkaalla Bisonin liimalla.

Bison läpinäkyvä ja luja muoviliima

Bison läpinäkyvä ja luja muoviliima

Lopullinen kotelosijoittelu. Tästä lähdettiin kytkemään mopon sähköjärjestelmään.

Lopullinen kotelosijoittelu. Jännitemittari, USB-pistoke ja sulakekotelo liimattu paikoilleen.

Tästä lähdettiin kytkemään mopon sähköjärjestelmään.

6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – johtosarjan muutokset


6V -> 12 V muutoksen artikkelisarjan aikaisemmat artikkelit järjestyksessä:

  1. Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto
  2. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – esivalmistelut
  3. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – osat
  4. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – peruskytkennät: jännitteensäädin/tasasuuntaaja, akku
  5. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – mittaukset

Aikanaan hankkimamme 12V tarvikejohtosarja (Mopo Sport 36610-17270-1) tuli muuttaa siten, että valopuola syöttää vaihtovirtaa vain jännitteensäädin/tasasuuntaajalle ja äänimerkille ja valot ja muut käyttökohteet ovat tasasähköjärjestelmässä. Haasteena oli tietenkin se, että sähkökaavionkin mukaan johtosarjassa kaikki käyttösähköt (valosähköt, Y/W -johdot) oli kytketty yhteen ja tämä tietenkin piti muuttaa.

Johtosarjasta ei löydy mitään rakenteellista dokumentaatiota mutta onneksi saimme sellaisen käsiimme tutkittavaksi. Seuraavassa tutkitaan perusteellisemmin, miten johtosarja on rakennettu.

Ensiksi tarkastelimme johtosarjaa kaaviota vasten ja merkitsimme osat teipillä.

Johtosarja selitteineen

Johtosarja selitteineen

Johtosarjan käyttösähkötoteutuksen tutkiminen

HUOM: älä turhaan katkaise mitään johtoja tai leikkaa muovisukkaa auki, se ei ole tarpeen!

  1. Avataan teipit paksumman kiiltävän muovisukan päistä. Jätetään muut teippaukset ennalleen.
  2. Liu’utetaan muovisukka sivuun. Alta paljastuvat seuraavat johtojen niputukset ja jaot:
    1. Jarrukatkaisimilta tulevat johdot (W/B, 2 kpl) kytketty yhteen johtoon (W/B) kohti takajarruvaloa. Näillä ei ole merkitystä aikomamme 6V->12V muutoksen kanssa.
    2. Käyttösähköjen (valosähköt) jako on toteutettu kahdessa pisteessä:
      • Magneetolta tuleva johto (Y/W)
      • Valokatkaisijalle lähtevä johto (Y/W)
      • Äänimerkille lähtevä johto (Y/W)
      • Jarruvalokatkaisimille lähtevät johdot (O, 2 kpl)
      • Jännitteensäätimelle lähtevät johdot (Y/W, 3 kpl)
  3. Poistetaan jakoliitoksista teipit
  4. Avataan ensimmäinen käyttösähköjako kiertämällä parittaiset liitokset auki. Ei katkaista johtimia!
  5. Paikannetaan yleismittarin vastusmittauksella valokatkaisijalle menevä Y/W johto. Tässä sarjassa se oli se ”pääjohto”, joka jatkoi toiseen käyttösähköjakoon (kohti jännitteensäädintä).
  6. Jäljelle jakoon jäivät oranssit johdot, joilla 6V->12V muutoksessa ei ole merkitystä sekä äänimerkin ja magneeton Y/W johto. Todetaan jälkimmäinen myös varmuuden vuoksi yleismittarilla.
  7. Avataan toinen käyttösähköjakoniputus vastaavasti.
  8. Paikannetaan yleismittarilla erillinen pyöreäliittiminen jännitteensäätimelle menevä johto. Tässä johtosarjassa se oli jakokohtien välillä kulkenut ”pääjohto”.
  9. Jäljelle tähän jakokohtaan jäivät jännitteensäätimen liittimelle menevät johdot (Y/W, 2 kpl).

Edellä mainitty prosessi pääpiirteissään kuvina seuraavassa.

Johtosarjan tutkimisessa käteviä ovat sähkökaavio, terävä

Johtosarjan tutkimisessa käteviä ovat sähkökaavio, terävä ”kirurginveitsi”, pehmeä alusta ja nuppineulat.

Muovisukan päissä olevien teippien aukaisu ja poisto.

Muovisukan päissä olevien teippien aukaisu ja poisto.

Muovisukka sivuun ja alka paljastuvat jakokohdat.

Muovisukka sivuun ja alka paljastuvat jakokohdat.

Yksi jakokohta oli paljas, kaksi suojattuja teipillä.

Yksi jakokohta oli paljas, kaksi suojattuja teipillä.

Käyttösähkön (valosähkö) jako oli tehty kahdesta pisteestä.

Käyttösähkön (valosähkö) jako oli tehty kahdesta pisteestä. Keskellä nuppineuloilla tuettuna menee ”pääjohto” valokatkaisijaille vasemmalle ja jännitteensäätimen nippuun pyöreään liittimeen oikealle. Siitä on jaettu oranssilla johdolla jarruvalokatkaisimille ja Y/W johdoilla jännitteensäätimen liittimeen.

Yksi käyttösähkön jako purettuna. Yhtään johtoa ei ole katkaistu pääksi, vaan ne on kuorittu ja kierretty yhteen.

Yksi käyttösähkön jako purettuna. Yhtään johtoa ei ole katkaistu pääksi, vaan ne on kuorittu keskeltä ja kierretty yhteen (ns. ”ryöstöliitos”).

Toinenkin käyttösähkön jako purettuna.

Toinenkin käyttösähkön jako purettuna.

Yleismittarin resistanssimittauksella tutkimalla selvisi, että

Varmistetaan vielä yleismittarin resistanssimittauksella, että ”pääjohto” menee valokatkaisijan liittimeen toisesta päästään.

Varmistetaan myös, että ”pääjohto” menee jännitteensäätimen johtonipun pyöreään liittimeen toisesta päästään. Pääjohto ja tämä liitin on tärkeä johtosarjan muutoksessa.

Lopuksi varmistetaan, että ”pääjohdosta” jaetut muut Y/W johdot menevät jännitteensäätimen liittimiin.

Yhteenveto johtosarjan käyttösähkötoteutuksesta

  • Y/W ”pääjohtona” kulkee johto valokatkaisijan liittimestä jännitteensäätimen pyöreäpäiseen erilliseen liittimeen
  • Em. pääjohto on kuorittu kahdesta kohtaa kahta ryöstöliitostyyppistä jakopistettä varten. Kaikki jakopisteet ovat leveän muovisukan sisällä.
  • Mitään johtimia ei ole liittämistä varten katkaistu, vaan ne on kuorittu n. 5 mm matkalta.
  • Ensimmäisessä jakopisteessä magneetolta lukien on toiselta jarrukatkaisimelta toiselle jarrukatkaisimelle menevä yhtenäinen oranssi johto sekä magneeton ja äänimerkin välillä oleva yhtenäinen Y/W johto.
  • Toisessa jakopisteessä on jännitteensäätimen liittimille menevä yhtenäinen johto.

Muutokset johtosarjaan

  1. Pura edellä esitetyllä tavalla esiin jakopisteet muovisukan alta ja kierrä liitokset auki.
  2. Suojaa huolellisesti valokatkaisija-jännitteensäätimen pyöreäliittimisen johdon magneeton suunnasta laskien toinen kuorittu jakokohta. Tämä johto on 12VDC valosähköjärjestelmän (tasasähköjärjestelmä) pääjohdin. Merkkaa se esim. tarrakirjoittimella ”12VDC”.
  3. Uudelleenyhdistä oranssi jarruvalokatkaisimille menevä johto ensimmäiseen jatokohtaan. Suojaa kohta teipillä.
  4. Yhdistä jäljelle jäävät Y/W johtoparit magneetto/äänimerkki ja jännitteensäätimen liitin keskenään ja suojaa liitos kutistesukalla. Tämä johto on 12VAC vaihtosähköjärjestelmän pääjohto.
  5. Suojaa W/B jako, jos ei ole suojattu.
  6. Liu’uta johdinsarjan muovisukka takaisin paikoilleen ja suojaa huolellisesti sen päät teipillä.
  7. Jännitteensäätimen pää johtosarjasta: merkkaa tarrakirjoittimella molemmat jännitteensäädinjohdoista vaihtosähköjohdoiksi ”12VAC”. Kytke toinen 12V jännitteensäädin/tasasuuntaajaan. Toisen voi jättää suojattuna kytkemättä tai kytkeä kytkentärasiaan testauspisteeksi.

Johtosarjan toteutuksesta

Johtosarja on mitä ilmeisemmin toteutettu kustannustehokkuus etusijalla. Sarja oli suojattu ja niputettu teipillä sekä leveimmällä kohdalla olevalla mustalla kiiltävällä muovisukalla. Niputus ja suojaus tällä tasolla on tehty hyvin. Johtimien jakoliitokset oli tehty kiertämällä n. 5 mm matkalta katkaisematta kuoritut johtimet yhteen (johtoja ei oltu katkottu päiksi, oli käytetty ns. ”ryöstöliitosta”). Käyttösähkön (valosähköt) jakopisteitä oli kaksi, ilmeisesti käytännön syistä. Kaikkia johtoja kun on vaikea saada kierreliitettyä yhteen kytkentäpisteeseen. Jaot oli suojattu teipein, jota oli yleensä vain yhden kierroksen verran. Sopivasti osuva jatkuva hankaus voisi kuluttaa teipin puhki ja tuottaa oikosulun.

Miten tästä eteenpäin? Seuraavaksi on luonnollisesti muutettava kytkennät mopossa em. kuvausta vastaavaksi. Tästä erillisessä artikkelissa myöhemmin.

Viimeistelyt rekisteröintikatsastukseen


Vakiopakoputken kanssa oli monia sovitusongelmia, joten ensiajot ajeltiin kunnostamallamme tehopakoputkella. Kuitenkin katsastukseen vaihdettiin tehopakoputken tilalle uusi, hieman modifioitu (ks. artikkeli ”Vakiopakoputken uudelleenmuotoilu”) tarvikevakioputki sekä asennettiin myös uusi lämpösuoja paikoilleen. Uusi lämpösuoja perusvahattiin molemmin puolin muiten osien tapaan ennen kiinnitystä. Putken asennus ei mennyt vieläkään kovin helposti ja pientä sivistynyttä voimankäyttöä tarvittiin. Putki laitettiin kiinni toisesta päästään ja taivutettiin hieman lihasvoimalla. Vaikka kiinnityksen ajaksi teipattiin vaahtomuovisuojia uuden maalin kolhiintumisen estämiseksi, tuli runkoon pieniä kolhuja, jotka jouduttiin paikkamaalaamaan.

Vakiopakoputki paikoillaan

Vakiopakoputki paikoillaan

Pakoputken asennus_15

Uudelleenmuotoilu sopii jykevämmän iskarin taakse mainiosti.

Uudelleenmuotoilu sopii jykevämmän iskarin taakse mainiosti.

Lämpösuoja kiinnitettiin viidellä kuusiokoloruuvilla aluslevyineen.

Lämpösuoja paikoillaan.

Lämpösuoja paikoillaan.

Satulan kiinnitysvipu laitettiin paikoilleen. Sekä saranasta että raudasta hitsatun satulan pohjalevyn mitoitus oli vieläkin sen verran pielessä, että hieman kumivasaraa satulan kiinnitysrautaan käyttäen kiinnitysvipu löysi kiinnitysraudan reiän.

Satulan lukitus paikoillaan

Satulan lukitus paikoillaan

Peiliä ei tähän yksilöön vielä ole. Sen laittamista harkitaan kuitenkin vakavasti, sillä siitä kyllä olisi hyötyä taajama-ajossa. Pakollista se ei tähän 1994 käyttöön otettuun yksilöön ole. Wikipedian ajoneuvoluokkakuvauksen mukaan vasta vuodesta 2004 eteenpäin valmistetuissa mopoissa tulee olla tieliikennekäytössä vilkut, sivuheijastimet ja kuljettajan vasemmanpuoleinen peili. Peilin pakollinen käyttö on taas taas ollut 1995-vuodesta lähtien.

Ensimmäisten koeajojen jälkeen pyörät kiristettiin vielä uudelleen ja mutterit lukittiin sokilla. Muutenkin mopo käytiin pikaisesti läpi kaikkien turvallisuuteen oleellisten kiristyksien osalta mahdollisten löystymisien varalta (mm. vaijerit, takajarruvivusto, jne.).

Lopuksi PeeVeli vielä siistittiin edustuskuntoon.

Toimintakokeet, osa 1


Löytöhetken ensisavut oli kuvattu omassa artikkelissaan.

Projektin ensimmäinen tähtihetki loputtomalta tuntuvan kunnostamisen jäljeen oli kokoamisen aloittaminen. Toinen on tietenkin aivan ensimmäiset toimintakokeet.

Käyttöönottohuoltolistan läpikäynti manuaalista kannattaa. Toimintakokeemme lista:

1) Rullaus ilman moottorin käynnissäoloa

  • Ohjauksen toimivuus ja mahdolliset välykset
  • Iskunvaimentajien toimivuus
  • Jarrujen testaus
  • Nopeusmittari
  • Mahdollisten epätavallisten äänien havaitseminen

2) Käynnistys

  • Käyntiinlähtö
  • Tyhjäkäynti
  • Kaasuun vastaaminen
  • Mahdollisten epätavallisten äänien havaitseminen

3) Voimansiirto (kuormittamatta, takapyörä ilmassa)

  • Kytkin
  • Vapaalle saanti
  • Vaihteet
  • Mahdollisten epätavallisten äänien havaitseminen

4) Sähköt

  • Sytytys
  • Ajovalot (etu pitkät/lyhyet, taka)
  • Jarruvalo (etu- ja takajarrun kytkimistä)
  • Mittarin valo
  • Äänimerkki
  • Sammutuskytkin

Mopoa rullattiin alamäessä ilman käynnistämistä ja testattiin jarruja ja ohjausta. Jarruja testattiin sekä lukitsematta että ns. paniikkityyliin. Jarrut laahasivat hieman ja niitä hienosäädettiin. Nopeusmittari toimi, tarkkuus täytyy testata kuintekin vielä tarkistetulla referenssimittarilla vieressä ajaen tai GPS:llä. Iskunvaimentajat toimivat normaalisti. Erityisiä ääniä ei kuulunut.

PeeVeli lähti lupailemaan muutaman polkaisun jälkeen ja lähti käymään lupailuista muutaman polkaisun päästä. Käyntihetket olivat aluksi lyhyitä, muutamista sekunneista kymmeniin sekunteihin. Lopulta saatiin käymään edes hieman pidemmän aikaa.

Ensipolkaisut. Öljyn tippuminen havaittiin aika pian öljyjen laiton jälkeen.

Ensipolkaisut. Öljyn tippuminen havaittiin aika pian öljyjen laiton jälkeen. Kuvassa näkyvä pakoputken jatke laitettiin mahdollisen öljyn roiskumisen varalle.

Video aivan ensimmäisistä polkaisuista ja pidemmästä käyntijaksosta.

Takavalo toimii, samoin kuin jarruvalo etu/takajarrua painettaessa.

Takavalo toimii, samoin kuin jarruvalo etu/takajarrua painettaessa.

Etuvalo toimii, mutta kytkimen suhteen väärin päin

Etuvalo toimii, mutta kytkimen suhteen väärin päin

Toimintakokeet_3

Nyt pitäisi palaa pitkät, ks. kytkimen asento.

Takavalo toimii, samoin kuin jarruvalo etu/takajarrua painettaessa.

Takavalo toimii, samoin kuin jarruvalo etu/takajarrua painettaessa.

Positiiviset havainnot:

  • Käyntiääni oli tavanomainen, ei kolinaa tai kilinää.
  • Ei pahoja tärinöitä näillä matalina pidetyillä kierroksilla.
  • Sähköt toimivat (sytytys, valot, napit, kytkimet)
  • Savutus normaalia (sisäänajoseos huomioiden), ei roiski öljyä
  • Kytkin toimi
  • Vaihteet ja vapaa näyttivät toimivan ainakin kuormittamattomina (mopolla ei ajettu, vaihteita vaihdeltiin takapyörä ilmassa)
  • Tulpan ulkonäkö ok välitarkistuksissa
  • Lämmöntuotto ok; ei kuumennut alkukesän lämpimässä illassa, paikallaan matalilla kierroksilla käyttäen

Havaitut ongelmat:

  • Öljyä vuoti kytkinkopasta
  • Moottori ei pysynyt pitkään käynnissä ”houkuttelematta”, sammui viimeistään minuutin kohdalla äkisti
  • Tehoja ei ollut, ei vastannut kaasuun (”booaa”)
  • Äänimerkin ääni olematon (käytännössä vain naksui)
  • Pientä vuotoa pakoputkessa ennen äänenvaimentajaa
  • Vaihteilla ajettaessa takapyörä ilmassa isoilla vaihteilla kuului epäsäännöllistä kolahtelua.
  • Etuvalot toimivat väärin päin katkaisijan asentoon nähden (pitkät/lyhyet)

Ensikokeilu lopetettiin em. oireiden takia ja niille lähdettiin selvittämään juurisyitä. Öljyvuodon syiksi löytyivät korkannut kytkinkopan kierre (ja myös yhä välttävä lohkon tiivistävän pinnan laatu). Lisäksi oli tapahtunut pieni kömmähdys (kytkinkopan käynnistyspolkimen lähellä oleva pieni reikä tukkimatta).

Vaihteilla ajamisen kolina herätti sydämentykytyksiä. Onneksi syyksi paljastui yksinkertainen vika: ketju vedon puutteessa (heilui pyörän ollessa ilmassa) kiinni liian pitkään ketjusuojan kiinnitysruuviin.

Tehojen puuttuminen johtui selkeästi bensiininsyötön ongelmista. Polttoaineen lisäsuodattimessa oli bensaa. Koko syöttökanavisto tutkittiin hanaa myöten ja lopulta huomattiin suodattimen kyljessä oleva virtaussuuntanuoli. Suodattimeen tuli kyllä bensaa, mikä hämäsi pahasti. Se kuitenkin kuristi syöttöä niin, että hetken käytyään moottori sammui.

Äänimerkin toimimattomuus selvisi ostamamme äänimerkin spekseistä: tuli ostettua väärä, nimittäin se oli akulla varustettuihin mopoihin (tasavirralle) soveltuva äänimerkki. Meidän mopomme sähköjärjestelmä on 6V vaihtovirtajärjestelmä.

Kaasuun vastaamattomuus ei kuitenkaan selvinnyt vielä. Ratkaisuista kerrotaan tulevissa artikkeleissa.