Tästä artikkelista alkaa artikkelisarja, joka käsittelee 6V sähköjärjestelmän muutosta 12V järjestelmäksi.
Kokosimme aikanaan magneeton vanhoin osin, ks. artikkeli ”Moottorin kokoaminen 3- magneeton puoli”. Muutamaan kertaan projektin aikana tuli ilmi, että sähköenergian tuotto oli hieman riittämätöntä. Tämä on 6V sähköjärjestelmän PV:ssä yleinen ominaisuus mutta havaitsimme erilaisia vikoja, esim valojen himmeys ja normaalia suurempi ”vilkkuminen” oli aika selvä ongelma. Sytytyksen täydellisestä toimivuudesta ei kipinän voimakkuuksineen myöskään ollut täyttä varmuutta; oli epäilys, että kipinä on heikko. Siksi jälkeenpäin päätettiin vaihtaa sytystyspuola (primääripuola) ja valopuola.
Onnistuimme löytämään vielä Suzukin alkuperäiset puolat, vaikka niiden valmistus on tiettävästi lopetettu.
Suzukin alkuperäisosat herättävät aina tiettyä luottamusta.
Mittasimme uudet puolat. Sähkömittauksista kannattaa katsoa artikkeli ”Sähkömittauksia ja -vikoja”, missä mm. oikeat mittaustavat ja -arvot.
Sytytyspuolan mittaus.
Valopuolan mittaus valkoisesta johdosta.
Valopuolan mittaus vihreästä johdosta.
Osat ja tarvikkeet:
- Sytytyspuola (primääripuola) (Nakkilan Pyörä & Mopo 32140-28B01-000)
- Valopuola (CMSNL 32120-220-41)
- Johtoa, punainen, keltainen, musta (Motonet autojohto 1mm)
- Ohutta ja leveää kutistesukkaa
- Juotostinaa
- Kierrelukitetta
- Liuotinpesuainetta
- Vaseliinia
Työkalut:
- Perustyökalut: kuusiokoloavaimet, hylsyt ja vääntimet
- Magneeton vauhtipyörän ulosvetäjä
- Juotoskolvi
- Yleismittari ja mittapäät
Purkaminen
Ensiksi irroitettiin vaihdepoljin ja magneeton koppa varoen rikkomasta tiivistettä. Koppa oli normaalin likainen vetoakselin puolelta mutta magneeton puoli oli siisti. Koneremontissa uuteen vaihdetussa vaihdeakselissa oli pintaruostetta, mikä ei tarvikeakselin kyseessä ollessa ihmetyttänyt. Vaihdeakselin stefa oli toiminut moitteetta, öljyvuotoja ei näkynyt.
Magneeton kopan alta paljastuu siisti magneeton puoli ja normaalin likainen vetoakselin puoli.
Vauhtipyörä pyörii vastapäivään ja sen mutterin kierre on normaali, oikeakätinen. Vauhtipyörää täytyy pitää lujasti paikallaan, jotta mutterin saa auki. Suzukilla on tähän erikoistyökalu (09930-40113 Rotor holder, työkalu nro 30). Jos tällaista ei ole saatavilla, vältä työntämästä mitään vauhtipyörän aukkoihin siten, että pohjalevy tai puolat rikkoontuvat. Iso vaihde päälle ja kaveri istumaan mopon päälle jarruja painamaan voi auttaa, samoin napautus kumivasaralla tms. vääntimen päähän.
Suzukin erikoistyökalu 09930-40113 vauhtipyörän kiinni pitämiseen mutteria avattaessa.
Vauhtipyörän mutterin poisto. Kierre on oikeakätinen.
Vauhtipyörä on mutterivarmistuksen lisäksi tiukalla sovitteella ja kiinni kampiakselissa ja sitä pitää paikallaan kiertosuunnassa kiila. Vauhtipyörässä olevan ulosvetäjän kierre on vasenkätinen, eli ulosvetäjä kiristyy vauhtipyörään pyörittämällä ulosvetäjän runkoa vastapäivään. Vauhtipyörä tulee ulos kiristämällä ulosvetäjän pulttia myötäpäivään ja pitämällä vauhtipyörää samalla vastaan.
Ulosvetäjä vauhtipyörän vasenkätiseen kierteeseen.
Vedä irronnut vauhtipyörä varovasti ulos.
Kyseisessä yksilössä oli aikanaan pahoja moottorilohkovikoja, joita korjailtiin mm. kemiallisella metallilla. Jännitti nähdä, ovatko korjaukset toimineet ja pitäneet lian ja veden poissa.
Magneeton tiivistys on toiminut.
Vauhtipyörä on puhdas kuten pitää olla. Ei löytynyt myöskään raapimisjälkiä.
Kierrelukitteesta huolimatta valopuolan ruuvit olivat löystyneet ja se pääsi hieman liikkumaan. Tämä on voinut aiheuttaa havaittua valojen ”vilkkumista”. Katastrofi on ollut lähellä; valopuolan irtoaminen hajottaa paljon paikkoja, sillä pyörimisnopeus ja liike-energia on suuri.
Yksi vika löytyi, valopuolan ruuvit olivat löystyneet.
Pohjalevy irti.
Siistiä täälläkin, sähköjohdot yhä tarkoin suojattu ja vedonpoistaja pitää ne napakasti paikallaan.
Seuraavaksi otettiin juotokset esiin ja sulatettiin ne auki. Kutistesukan saa leikattua kätevästi teräväkärkisellä ”kirurginveitsellä”. Tässä vaiheessa on syytä valokuvata tai kirjoitella värit ylös.
Kutistesukat saa nätisti auki ”kirurginveitsellä”.
Juotokset näkyvillä.
Tässä vaiheessa kannattaa katsoa värit ja merkata ne ylös.
Pohjalevy ja vanhat puolat. Huomaa eripituiset kiinnitysruuvit ja sytytyspuolan tärkeät maadoitusjohto sekä vedonpoistajaklipsi.
Kokoaminen ja kytkennät
Seuraavaksi kiinnitetään puolat pohjalevyyn ja reititetään johdot. Kierrelukite ja oikea kiristysmomentti on kokoonpanijan välttämättömät ohjenuorat. Huomioi, että johtimet eivät saa jäädä puristuksiin tai hankaukseen.
Kierrelukite on välttämättömyys.
Johdot taitetaan nätisti pohjalevyn aukoista sisään.
Sytytyspuolan molemmat johtimet on juotettava kiinni. Opettele oikea juotostekniikka harjoittelemalla johonkin muuhun kohteeseen. Ns. kylmäjuotoksia ei saa syntyä, sillä ne saattavat aiheuttaa ylimääräistä vastusta (resistanssia) ja tuottaa siten jännitehäviöitä. Kaikki juotosliitoksen osat on lämmitettävä kunnolla kolvin kärjellä. Onnistuneen juotoksen tuntomerkki on juotoksen kiiltävyys.
Sytytyspuolan johtimet on juotettava kiinni.
Käytettävissämme ei ollut ihan Suzukin väristandardien ja tarvikejohtosarjamme värien mukaisia johtimia. Oleellista kuitenkin on dokumentoida värit mopoyksilön omaan sähkökaavioon.
Kytkennät on esitetty seuraavassa. Alleviivattu on itse tarvittaessa tehty välijohto ja sen väri. Värikoodit sähkökaaviosta. Valopuolan toinen käämipiiri (vihreä johdin) kytkettiin ja vedettiin akkukotelolle asti pitkällä mustalla johtimella myöhempää käyttöä (6V -> 12V muutos) varten.
- Sytytyspuola (primääripuola), 2 johdinta
- Maadoitus: B/W -> B/W
- Sytytys/CDI: R -> B/Y
- Valopuola, 3 johdinta
- Valot: W -> Y -> Y/W
- G -> B
Käytimme yhden neliömillimetrin johtimia. Älä käytä liian ohuita johtimia jännitehäviöiden ja johdon ylikuormituksen välttämiseksi ja käytä aina kutistesukkaa suojaamaan liitoksia (juotokset ja abikoliitokset). Sähkömiehen teippi on se huonompi vaihtoehto, sillä ajan myötä se voi purkautua auki. Tehokas kuumailmapuhallin voi sulattaa puolien käämien eristeitä, joten käyttele sitä kohdennetusti ja varoen. Säädettävän lämpötilan puhallin oikeaan kutistesukkalämpötilaan säädettynä (vaihtelee sukkatyypeittäin, 120 astetta Celsiusta on hyvä aloituslämpötila) on tässä erityisen hyvä apu.
Ohuet kutistesukat johtimiin
Kutistus kuumailmapuhaltimella. Varo sulattamasta puolien käämien eristeitä!
Tässä vaiheessa ennen pohjalevyn asennusta puhdistimme magneeton puolen liuotinpesulla, kuivasimme ja tarkistimme kampiakselin ja vaihdepolkimen stefat ja kokeilimme molempien akselien välykset. Kaikki oli ok, kuin vasta tehdyn koneremontin jäljiltä.
Liuotinpesty magneeton puoli.
Kampiakselin välyksen testausta.
Kierrelukitetta laitettiin myös pohjalevyn ruuveihin.
Jälleen kutistesukkaa johtimille ja nyt leveämpää kutistesukkaa johtonipulle.
Puhjalevy paikoillaan ja kutistesukat kutistettu. Musta pitkä johto tulee valopuolan toisesta käämistä ja on tulevaisuuden 6V – 12V muutosta varten. Kuvassa ei näy magneeton läpiviennin suojakumi, joka toki tulee laittaa paikoilleen.
Vauhtipyörä kiinnitetään huolellisesti puhdistettuun akseliin kohdistamalla vauhtipyörän kiilaura tarkasti kiilaan ja yksinkertaisesti painamalla tasaisesti niin pitkälle kuin se menee ja kiristämällä loppuun mutterin avulla. Jos sovite on erityisen tiukka, voi käyttää hiukan korkean viskositeetin vaseliinia akselilla ja lämmittää vauhtipyörää. Ulosvetäjän voi kiertää paikoilleen sen pultti irroitettuna ja lyödä kumivasaralla tai metallivasaralla puupalikka välissä vauhtipyörä sovitteeseen, ks. artikkeli ”Moottorin kokoaminen 3- magneeton puoli”.
Kiinnityksen jälkeen on muistettava kokeilla, että vauhtipyörä on paikoillaan aksiaali- ja radiaalisuuntaan ja pyörii hankaamatta puolien metalliosiin.
Vauhtipyörä paikoilleen ja paikallaolon kokeilu.
Kone kannattaa käynnistää ilman magneeton koppaa ja katsoa pyöriikö vauhtipyörä vemppumatta ja täristämättä. PeeVeli Lähti käyntiin ensipolkaisulla.
Pyörityskoe ilman magneeton koppaa.
Saimme käyttöömme mainion Fluke 175 TRMS -mittarin, jolla säröytyneitä vaihtojännitteitä voi mitata luotettavasti. Mittasimme mopon käynnissä ollessa ulostulojännitteet valopuolasta ilman jännitteensäädintä kuormittamattomana (ilman valoja tms.) sekä sen kanssa. HUOM: ilman jännitteensäädintä ei kannata laittaa valoja päälle, etteivät polttimot kärähdä.
Jännite puolalta oli n. 1/4 kaasulla reilut 13VAC ilman säädintä ja reilut 7VAC sen kanssa. Kovilla kierroksilla jännite nousi ilman säädintä vielä useita voltteja, joten puolassa on kyllä potkua – ja jännitteen säädin on todella tarpeen. Testasimme lopuksi alkuperäisen 6V jännitteensäätimen kanssa myös valot, jotka paloivat nyt kirkkaammin ja vilkkumatta.
Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä kuormittamattomana ilman jännitteensäädintä. HUOM: älä laita valoja päälle ilman jännitteensäädintä, sillä ne voivat kärähtää!
Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä jännitteensäätimen leikkaamana
Lopuksi laskettiin kuminen läpiveintisuoja paikoilleen, laitettiin magneeton koppa kiinni magneeton tiivistys huolellisesti varmistaen sekä rasvattiin vaihdepolkimen akseli vaseliinilla ruostumisen estämiseksi ja kiinnitettiin poljin.
