Avainsana-arkisto: virta

6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – esivalmistelut


6V -> 12 V muutoksen artikkelisarjan aikaisemmat artikkelit järjestyksessä:

  1. Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto

Puolien vaihdon yhteydessä päätettiin muuttaa vaihtosähköinen (AC) 6V sähköjärjestelmä 12V järjestelmäksi. 12V järjestelmä on tehon lisäyksen lisäksi nykymaailmassa kätevämpi mahdollistaen moninaisemmat lisävarusteet.

Suunnitteluun ja teoriaan kannattaa hieman käyttää aikaa. Aiheesta on paljon mopofoorumeilla mutta tieto on usein hajallaan, kirjoitettu vaikeaselkoisesti ja mukana on jopa asiavirheitä. Varsinkin käsitteitä sekoitetaan. ”Mulla ainakin toimii” -sanonta ei aina tarkoita, että sähköjärjestelmä toimii täysin oikein tai ainakaan optimaalisesti ja on pitkäikäinen. Aiheeseen liittyvää sähköteoriaa löytyy sivuilta ”Sähköoppia mopoilijalle”, ”Sähköoppia mopoilijalle – magneeton ja sytytyksen teoriaa” ja artikkelista ”Sähkömittauksia ja -vikoja”.

Muutoksen 6V -> 12V voi toteuttaa monella tapaa. Artikkelisarja varmasti poikiikin kommentteja. Emme kiistele mielipideasioista. Tässä artikkelisarjassa esitetään yksi tapa, jonka pohjalla on tavoittelemamme toiminnallisuus:

  • 12 V sähköjärjestelmä valoille ja muille sähkölaitteille (sytytyksen ja äänimerkin sähköjärjestelmä ennallaan)
  • Sähkölaitteet magneettoa ja sytytystä sekä äänimerkkiä lukuunottamatta ovat tasasähköpiirissä
  • Akku energiavarastona ja sille luonnollisesti latauksen säätö. Akku on hyvä olla tasaamassa syöttöä eteenpäin sähkölaitteille ja vaikkapa pitkävalmiusaikaisen varashälyttimen tai USB-latauspistokkeen mahdollistaja.
  • Pääkytkimeksi virtalukko, joka sytytyksen lisäksi katkaisee valosähköjärjestelmän
  • Vesitiivis kytkentäkotelo, mihin tulee kytkentätilaa ja -paikat lisälaitteille edelleenkehitystä ja järjestelmän helppoa mittausta varten
  • USB latauspistoke
  • GPS/GPRS jäljitin, pienikokoinen ja vesitiivis, 12VDC syötöllä ja akkuvarmistuksella
  • Vesitiiviit ja oikein mitoitetut sulakesuojaukset oleellisiin paikkoihin

Sähkökaavio, jota mukaillen muutokset tehtiin on vuosimallin 2000 12V kaavio, mikä tuli ensin ymmärtää. Siitä seuraavassa. Tarkoitus on myös mitata sähköjärjestelmästä kaikki mahdollinen ja lisätä näin ymmärrystä siitä, miten se oikeasti toimii – ei vain teoriassa.

Suzuki PV sähkökaavio 2000

Suzuki PV sähkökaavio 2000, 12V, virtalukko, akku, käynnistyksen esto

Suzuki PV sähkökaavion 2000 virtapiirit ja niiden toiminta

Tasavirta

Vuosimallin 2000 sähkökaavion mukaan tasavirtapiirin toiminnalliset komponentit ovat tasasuuntaaja (tarkemmin sen diodisillan toisiopuoli), akku, virtalukko, vapaa-asennon  merkkivalo, vapaa-asennon kytkin, käynnistyksenestojärjestelmän ohjausyksikkö, etu- ja takajarruvalokytkimet, jarruvalo, äänimerkin kytkin, äänimerkki. Tasavirtapiirien energia tuotetaan valopuolalla, joka tuottaa tasasuuntaajan diodisillan ensiöpuolelle vaihtovirran.

Tasasuuntaaja syöttää akulle tasasuunnattua latausjännitettä ja vapaan merkkivalolle, jarruvalolle, äänimerkille sekä käynnistyksenestojärjestelmän ohjausyksikölle tasasuunnattua käyttöjännitettä. Syöttöjohtimessa akulle on johdon ylikuormitussuojana sulake. Virtalukko toimii tasasähköpiirin pääkatkaisimena, jonka takana ovat vapaa-asennon merkkivalo ja sen kytkin, jarruvalo ja sen molemmat kytkimet, äänimerkki ja sen kytkin sekä ohjausyksikkö.

Vapaan merkkivaloa ohjataan päälle/pois vapaa-asennon katkaisimella ja jarruvaloa etu- ja takajarrun kytkimillä, kun virtalukko on joko ”ON” tai ”LIGHT” -asennossa, eli kun virta on päällä sähköjärjestelmässä.

Ohjausyksikköön menee aina oranssilla johtimella jännite, kun kun virtalukko on joko ”ON” tai ”LIGHT” -asennossa ja sinisellä johtimella, kun vaihde ei ole vapaalla. Kun vaihde on vapaalla, vapaa-asennon katkaisin maadoittaa ohjausyksikön johdon, jolloin taas ohjausyksiköltä sinisestä johdosta putoaa jännite.

Akku toimii energiavarastona ja mahdollistaa käynnistyksenestojärjestelmän toiminnan ja äänimerkin ja jarruvalon myös silloin, kun mopo ei ole käynnissä ja siis magneetto ei tuota sähköä.

Vaihtovirta

Valojen vaihtovirtapiirin toiminnalliset komponentit ovat valopuola, virtalukko, valokatkaisin, etuvalo ja takavalo sekä nopeusmittarin valo. Valopuolalta tuodaan tasasuuntaajan lisäksi vaihtovirtaa myös virtalukolle, mikä toimii pääkytkimenä ja sen takana on valokatkaisin sekä etu- ja takavalot.

Kun virtalukko on ”LIGHT” -asennossa ja mopo on käynnissä ja magneetto siis tuottaa energiaa, mittarin valolle ja takavalolle syötetään koko ajan jännitettä ja valokatkaisimen ohjaamana samoin myös joko lyhyille tai pitkille valoille.

Vuosimallin 2000 sähkökaavion toinen vaihtovirtapiiri on sytytysvirtapiiri. Sen toiminnalliset komponentit ovat primääripuola, virtalukko, CDI-yksikkö, ja käynnistyksenestojärjestelmän ohjausyksikkö. Virtalukko toimii tässäkin piirissä pääkytkimenä ja maadoittaa sytytyspuolan jännitejohdon ”OFF” -asennossa. Myös käynnistyksenestojärjestelmän ohjausyksikkö maadoittaa saman johdon, jos käynnistymisen muut ehdot eivät toteudu. Virtalukon ”ON” ja ”LIGHT” -asennoissa primääripuolan tuottama vaihtojännite pääsee CDI-yksikölle, jos käynnistyksen esto ei sitä siis estä.

Mainokset

Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto


Tästä artikkelista alkaa artikkelisarja, joka käsittelee 6V sähköjärjestelmän muutosta 12V järjestelmäksi.

Kokosimme aikanaan magneeton vanhoin osin, ks. artikkeli ”Moottorin kokoaminen 3- magneeton puoli”. Muutamaan kertaan projektin aikana tuli ilmi, että sähköenergian tuotto oli hieman riittämätöntä. Tämä on 6V sähköjärjestelmän PV:ssä yleinen ominaisuus mutta havaitsimme erilaisia vikoja, esim valojen himmeys ja normaalia suurempi ”vilkkuminen” oli aika selvä ongelma. Sytytyksen täydellisestä toimivuudesta ei kipinän voimakkuuksineen myöskään ollut täyttä varmuutta; oli epäilys, että kipinä on heikko. Siksi jälkeenpäin päätettiin vaihtaa sytystyspuola (primääripuola) ja valopuola.

Onnistuimme löytämään vielä Suzukin alkuperäiset puolat, vaikka niiden valmistus on tiettävästi lopetettu.

Suzukin alkuperäisosat herättävät aina tiettyä luottamusta.

Suzukin alkuperäisosat herättävät aina tiettyä luottamusta.

Mittasimme uudet puolat. Sähkömittauksista kannattaa katsoa artikkeli ”Sähkömittauksia ja -vikoja”, missä mm. oikeat mittaustavat ja -arvot.

Sytytyspuolan mittaus.

Sytytyspuolan mittaus.

Valopuolan mittaus valkoisesta johdosta.

Valopuolan mittaus valkoisesta johdosta.

Valopuolan mittaus vihreästä johdosta.

Valopuolan mittaus vihreästä johdosta.

Osat ja tarvikkeet:

Työkalut:

  • Perustyökalut: kuusiokoloavaimet, hylsyt ja vääntimet
  • Magneeton vauhtipyörän ulosvetäjä
  • Juotoskolvi
  • Yleismittari ja mittapäät

Purkaminen

Ensiksi irroitettiin vaihdepoljin ja magneeton koppa varoen rikkomasta tiivistettä. Koppa oli normaalin likainen vetoakselin puolelta mutta magneeton puoli oli siisti. Koneremontissa uuteen vaihdetussa vaihdeakselissa oli pintaruostetta, mikä ei tarvikeakselin kyseessä ollessa ihmetyttänyt. Vaihdeakselin stefa oli toiminut moitteetta, öljyvuotoja ei näkynyt.

Magneeton kopan alta paljastuu siisti magneeton puoli ja normaalin likainen vetoakselin puoli.

Magneeton kopan alta paljastuu siisti magneeton puoli ja normaalin likainen vetoakselin puoli.

Vauhtipyörä pyörii vastapäivään ja sen mutterin kierre on normaali, oikeakätinen. Vauhtipyörää täytyy pitää lujasti paikallaan, jotta mutterin saa auki. Suzukilla on tähän erikoistyökalu (09930-40113 Rotor holder, työkalu nro 30). Jos tällaista ei ole saatavilla, vältä työntämästä mitään vauhtipyörän aukkoihin siten, että pohjalevy tai puolat rikkoontuvat. Iso vaihde päälle ja kaveri istumaan mopon päälle jarruja painamaan voi auttaa, samoin napautus kumivasaralla tms. vääntimen päähän.

Suzukin erikoistyökalu vauhtipyörän kiinni pitämiseen.

Suzukin erikoistyökalu 09930-40113 vauhtipyörän kiinni pitämiseen mutteria avattaessa.

Vauhtipyörän mutteri pois.

Vauhtipyörän mutterin poisto. Kierre on oikeakätinen.

Vauhtipyörä on mutterivarmistuksen lisäksi tiukalla sovitteella ja kiinni kampiakselissa ja sitä pitää paikallaan kiertosuunnassa kiila. Vauhtipyörässä olevan ulosvetäjän kierre on vasenkätinen, eli ulosvetäjä kiristyy vauhtipyörään pyörittämällä ulosvetäjän runkoa vastapäivään. Vauhtipyörä tulee ulos kiristämällä ulosvetäjän pulttia myötäpäivään ja pitämällä vauhtipyörää samalla vastaan.

Ulosvetäjä vauhtipyörän vasenkätiseen kierteeseen.

Ulosvetäjä vauhtipyörän vasenkätiseen kierteeseen.

Puolien vaihto_4

Vedä irronnut vauhtipyörä varovasti ulos.

Kyseisessä yksilössä oli aikanaan pahoja moottorilohkovikoja, joita korjailtiin mm. kemiallisella metallilla. Jännitti nähdä, ovatko korjaukset toimineet ja pitäneet lian ja veden poissa.

Magneeton tiivistys on toiminut.

Magneeton tiivistys on toiminut.

Vauhtipyörä on puhdas kuten pitää olla.

Vauhtipyörä on puhdas kuten pitää olla. Ei löytynyt myöskään raapimisjälkiä.

Kierrelukitteesta huolimatta valopuolan ruuvit olivat löystyneet ja se pääsi hieman liikkumaan. Tämä on voinut aiheuttaa havaittua valojen ”vilkkumista”. Katastrofi on ollut lähellä; valopuolan irtoaminen hajottaa paljon paikkoja, sillä pyörimisnopeus ja liike-energia on suuri.

Yksi vika löytyi, valopuolan ruuvit olivat löystyneet.

Yksi vika löytyi, valopuolan ruuvit olivat löystyneet.

Pohjalevy irti.

Pohjalevy irti.

Siistiä täälläkin, sähköjohdot yhä napakasti kiinni.

Siistiä täälläkin, sähköjohdot yhä tarkoin suojattu ja vedonpoistaja pitää ne napakasti paikallaan.

Seuraavaksi otettiin juotokset esiin ja sulatettiin ne auki. Kutistesukan saa leikattua kätevästi teräväkärkisellä ”kirurginveitsellä”. Tässä vaiheessa on syytä valokuvata tai kirjoitella värit ylös.

Kutistesukat saa nätisti auki

Kutistesukat saa nätisti auki ”kirurginveitsellä”.

Juotokset näkyvillä.

Juotokset näkyvillä.

Tässä vaiheessa kannattaa katsoa värit ja merkata ne ylös.

Tässä vaiheessa kannattaa katsoa värit ja merkata ne ylös.

Pohjalevy ja vanhat puolat. Huomaa eripituiset kiinnitysruuvit ja sytytyspuolan tärkeä maadoitusjohto.

Pohjalevy ja vanhat puolat. Huomaa eripituiset kiinnitysruuvit ja sytytyspuolan tärkeät maadoitusjohto sekä vedonpoistajaklipsi.

Kokoaminen ja kytkennät

Seuraavaksi kiinnitetään puolat pohjalevyyn ja reititetään johdot. Kierrelukite ja oikea kiristysmomentti on kokoonpanijan välttämättömät ohjenuorat. Huomioi, että johtimet eivät saa jäädä puristuksiin tai hankaukseen.

Kierrelukite on välttämättömyys.

Kierrelukite on välttämättömyys.

Johdot taitetaan nätisti pohjalevyn aukoista sisään.

Johdot taitetaan nätisti pohjalevyn aukoista sisään.

Sytytyspuolan molemmat johtimet on juotettava kiinni. Opettele oikea juotostekniikka harjoittelemalla johonkin muuhun kohteeseen. Ns. kylmäjuotoksia ei saa syntyä, sillä ne saattavat aiheuttaa ylimääräistä vastusta (resistanssia) ja tuottaa siten jännitehäviöitä. Kaikki juotosliitoksen osat on lämmitettävä kunnolla kolvin kärjellä. Onnistuneen juotoksen tuntomerkki on juotoksen kiiltävyys.

Sytytyspuolan johtimet on juotettava kiinni.

Sytytyspuolan johtimet on juotettava kiinni.

Käytettävissämme ei ollut ihan Suzukin väristandardien ja tarvikejohtosarjamme värien mukaisia johtimia. Oleellista kuitenkin on dokumentoida värit mopoyksilön omaan sähkökaavioon.

Kytkennät on esitetty seuraavassa. Alleviivattu on itse tarvittaessa tehty välijohto ja sen väri. Värikoodit sähkökaaviosta. Valopuolan toinen käämipiiri (vihreä johdin) kytkettiin ja vedettiin akkukotelolle asti pitkällä mustalla johtimella myöhempää käyttöä (6V -> 12V muutos) varten.

  • Sytytyspuola (primääripuola), 2 johdinta
    • Maadoitus: B/W -> B/W
    • Sytytys/CDI: R -> B/Y
  • Valopuola, 3 johdinta
    • Valot: W -> Y -> Y/W
    • G -> B

Käytimme yhden neliömillimetrin johtimia. Älä käytä liian ohuita johtimia jännitehäviöiden ja johdon ylikuormituksen välttämiseksi ja käytä aina kutistesukkaa suojaamaan liitoksia (juotokset ja abikoliitokset). Sähkömiehen teippi on se huonompi vaihtoehto, sillä ajan myötä se voi purkautua auki. Tehokas kuumailmapuhallin voi sulattaa puolien käämien eristeitä, joten käyttele sitä kohdennetusti ja varoen. Säädettävän lämpötilan puhallin oikeaan kutistesukkalämpötilaan säädettynä (vaihtelee sukkatyypeittäin, 120 astetta Celsiusta on hyvä aloituslämpötila) on tässä erityisen hyvä apu.

Ohuet kutistesukat johtimiin

Ohuet kutistesukat johtimiin

Kutistus kuumailmapuhaltimella. Varo sulattamasta puolien käämien eristeitä!

Kutistus kuumailmapuhaltimella. Varo sulattamasta puolien käämien eristeitä!

Tässä vaiheessa ennen pohjalevyn asennusta puhdistimme magneeton puolen liuotinpesulla, kuivasimme ja tarkistimme kampiakselin ja vaihdepolkimen stefat ja kokeilimme molempien akselien välykset. Kaikki oli ok, kuin vasta tehdyn koneremontin jäljiltä.

Liuotinpesty magneeton puoli.

Liuotinpesty magneeton puoli.

Kampiakselin välyksen testausta.

Kampiakselin välyksen testausta.

Kierrelukitetta laitettiin myös pohjalevyn ruuveihin.

Kierrelukitetta laitettiin myös pohjalevyn ruuveihin.

Leveää kutistesukkaa johtonipulle.

Jälleen kutistesukkaa johtimille ja nyt leveämpää kutistesukkaa johtonipulle.

Puhjalevy paikoillaan. Musta johto tulee valopuolalta ja on tulevaisuuden 6V - 12V muutosta varten.

Puhjalevy paikoillaan ja kutistesukat kutistettu. Musta pitkä johto tulee valopuolan toisesta käämistä ja on tulevaisuuden 6V – 12V muutosta varten. Kuvassa ei näy magneeton läpiviennin suojakumi, joka toki tulee laittaa paikoilleen.

Vauhtipyörä kiinnitetään huolellisesti puhdistettuun akseliin kohdistamalla vauhtipyörän kiilaura tarkasti kiilaan ja yksinkertaisesti painamalla tasaisesti niin pitkälle kuin se menee ja kiristämällä loppuun mutterin avulla. Jos sovite on erityisen tiukka, voi käyttää hiukan korkean viskositeetin vaseliinia akselilla ja lämmittää vauhtipyörää. Ulosvetäjän voi kiertää paikoilleen sen pultti irroitettuna ja lyödä kumivasaralla tai metallivasaralla puupalikka välissä vauhtipyörä sovitteeseen, ks. artikkeli ”Moottorin kokoaminen 3- magneeton puoli”.

Kiinnityksen jälkeen on muistettava kokeilla, että vauhtipyörä on paikoillaan aksiaali- ja radiaalisuuntaan ja pyörii hankaamatta puolien metalliosiin.

Vauhtipyörä paikoilleen ja paikallaolon kokeilu.

Vauhtipyörä paikoilleen ja paikallaolon kokeilu.

Kone kannattaa käynnistää ilman magneeton koppaa ja katsoa pyöriikö vauhtipyörä vemppumatta ja täristämättä. PeeVeli Lähti käyntiin ensipolkaisulla.

Pyörityskoe ilman magneeton koppaa.

Pyörityskoe ilman magneeton koppaa.

Saimme käyttöömme mainion Fluke 175 TRMS -mittarin, jolla säröytyneitä vaihtojännitteitä voi mitata luotettavasti. Mittasimme mopon käynnissä ollessa ulostulojännitteet valopuolasta ilman jännitteensäädintä kuormittamattomana (ilman valoja tms.) sekä sen kanssa. HUOM: ilman jännitteensäädintä ei kannata laittaa valoja päälle, etteivät polttimot kärähdä.

Jännite puolalta oli n. 1/4 kaasulla reilut 13VAC ilman säädintä ja reilut 7VAC sen kanssa. Kovilla kierroksilla jännite nousi ilman säädintä vielä useita voltteja, joten puolassa on kyllä potkua – ja jännitteen säädin on todella tarpeen. Testasimme lopuksi alkuperäisen 6V jännitteensäätimen kanssa myös valot, jotka paloivat nyt kirkkaammin ja vilkkumatta.

Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä kuormittamattomana

Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä kuormittamattomana ilman jännitteensäädintä. HUOM: älä laita valoja päälle ilman jännitteensäädintä, sillä ne voivat kärähtää!

Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä jännitteensäätimen leikkaamana

Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä jännitteensäätimen leikkaamana

Lopuksi laskettiin kuminen läpiveintisuoja paikoilleen, laitettiin magneeton koppa kiinni magneeton tiivistys huolellisesti varmistaen sekä rasvattiin vaihdepolkimen akseli vaseliinilla ruostumisen estämiseksi ja kiinnitettiin poljin.

Sähkömittauksia ja -vikoja


Seuraavassa on esitelty sähkömittauksia ja niihin liittyviä mahdollisia ongelmia. Värikoodit ovat Suzuki PV:n sähkökaaviosta. Huomaa, että johdotuksesi ja johtosarjasi värit voivat hyvinkin olla erilaiset. Etsi oikea sähkökaavio, jota moposi sähköistys noudattaa tai selvitä johdotus itse.

Yleismittarin käyttöön kannattaa perehtyä katsomalla esim. Opetushallituksen artikkeli ”Yleismittarit ja niiden käyttö”.

1) SYTYTYS

Sytytyksen perusongelmia mopoissa

Mopoilijoiden peruspäänsärkyjä ovat sytytyksen puuttuminen kokonaan tai sen epämääräinen toiminta. Ensimmäisessä tapauksessa vianetsintä on huomattavasti helpompaa kuin jälkimmäisessä.

Vastusmittarilla mitattaessa puola sattaa nayttää (lähes) oikeita arvoja ja on silti rikki. Hyvin pieniresistanssisten (alle 1 ohm) puolien mittaus halvoilla yleismittareilla on haastavaa. Mittarista ja sen johdoista voi tulla virhettä, joka antaa väärän kuvan puolan tilasta. Eristysresistanssimittarilla saa luotettavimmat tulokset, sillä voi myös havaita ns. läpilyöntivaurion.

Jos mopossa on ollut sytytysvikoja ja jännite ei ole päässyt kunnolla purkautumaan, puolassa on saattanut olla rajuja jännitteiden nousuja (jopa kaksin- tai kolminkertaisia). Tämä voi aiheuttaa eristyksen pettämisen puolan käämissä ja sen seurauksena yksi tai useampi käämikierros on oikosulussa. Tämä hidastaa puolan toimintaa ja sytytys toimii heikosti tai oudosti. Oikosulun johdosta puola myös lämpiää.

Sytytysjohtimen (tulpanjohto) tyypit ja ominaisuudet

Sytytysjohtimia – eli tulpanjohtoja – myydään monenlaisia ja monin argumentein.

Yleisesti on käytössä kolmea eri tyyppiä:

  • Tarviketyyppinen (OEM) on hiiliytiminen, on yleensä silikonieristetty korkearesistanssinen johdin (carbon core suppression), tyypillinen resistanssi 10000-15000 Ohmia/metri
  • Spiraalijohtimet ovat matalaresistanssisia ja kuparia tai terästä (low resistance spiral core), tyypillinen resistanssi 1000-1500 Ohmia/metri. Joitain johtimia kaupataan ”tehojohtoina” (very low resistance) ja niiden resistanssi on 100-150 Ohmia/metri.
  • Kupariytiminen kumi- tai muovieristetty matalaresistanssinen johdin (solid/copper core), tyypillinen resistanssi on kuten normaalilla sähköjohdolla eli näyttää yleismittarilla oikosulkua

Tarvike (OEM) -tyyppiset johdot ovat edullisia, mutta samalla ne myöskin ovat kulutustavaraa. Toimivat kyllä kaikissa järjestelmissä. Kuntoa on syytä tarkkailla aika ajoin.

Spiraalijohtimet ovat osavalmistajien temmellyskenttä niitä kaupataan erilaisilla lupauksilla (tehonlisäys, kipinän voimakkuus). Näihin lupauksiin kannattaa suhtautua varauksella.

Tarvikejohtojen vaihto hyvälaatuisiin spiraalijohtoihin kasvattaa sytytystulpalle tulevan kipinän energiaa noin 10%. Moottoritehon nousu on kiinni monista muistakin tekijöistä, sitä ei välttämättä tule lisää.

Pieniresistanssisten (alle 100 Ohmia/metri) johtojen tai kupari/metalli -ytimisten johtimien käyttäminen elektronisissa järjestelmissä on riskialtista muun järjestelmän kannalta. Tulpan tai johtimen vaurioituessa koko sytytysjärjestelmä voi kärähtää ylijännitepiikistä; useimpia järjestelmiä ei ole vain tarkoitettu tällaisille johtimille.

Kupari/metalli ytimiset johtimet ovat tarkoitettu kärjellisiin järjestelmiin sekä magneettosytytyksellä varustettuihin laitteisiin. Nämä johdot aiheuttavat sähkömagnettista sekä radiotaajuista häiriöitä (tutummin naapuria kiusaava radiorätinä).

Sytytyspuolan (CDI:n sisällä) mittaus

Suzuki PV sytytysjärjestelmä

Suzuki PV sytytysjärjestelmä

Ensiökäämi mitataan puolalle tulevien napojen välistä. Toisiokäämi mitataan sytytystulpan johtojen kontakteista. Suzuki PV:n CDI-yksikön sisällä olevan puolan toisiokäämin resistanssi mitataan tulpanjohdon hatussa olevan kontaktin ja maan välistä ja se on välillä 15-18 kOhm.

CDI-yksikön testaus yleismittarilla

CDI-yksikön testaus yleismittarilla

Kattavan testin voi tehdä yleismittarin vastusmittauksella mittaamalla kolme mittausta oheisen taulukon sarakkeiden mukaan, huomioiden mittarin +/- johtimien suunta. Esim. kun laittaa mittarin miinusjohtimen CDI-boksiin tulevaan B/Y -johtimeen ja tulpan hatun napaan mittarin plusjohtimen, vastusarvon tulee olla 50-200 Ohm. Vastusarvo mittarien johtimien ollessa toisin päin on aivan eri, 38-58 Ohm. Tämä ero juontuu yleismittarin generoiman mittausvirran suunnan muutoksesta.

CDI-yksikön testaus yleismittarilla, arvot eri mittausväleistä

CDI-yksikön testaus yleismittarilla, arvot eri mittausväleistä ja eri mittarin mittausjohtojen suunnilla

Jos ohmimäärät eivät vastaa taulukkoa, vaihda CDI-yksikkö.

Magneeton sytytyspuolan (primääripuolan) mittaus

Magneeton sytytyspuolan (primääripuolan) resistanssi mitataan johtimien B/R – B/W välistä ja sen tulee olla välillä 90-140 Ohm.

Sytytystulpan mittaus

Sytytystulpan ilmaväli mitataan rakotulkilla ja sen tulee olla 0,6 – 0,7 mm. Sytytyssuorituskyky on 8 mm (1 atm = 1 ilmakehän paineessa).

Sytytystulpan kärkiväli

Sytytystulpan kärkiväli

Kipinän voi testata irroittamalla tulppa ja laittamalla se tulpanhattuun kiinnitettynä rungostaan vaikka sylinterin kanteen kiinni ja polkaisemalla ja havainnoimalla kipinä.

Sytytystulpan hattu kiinni ja tulpan rungon maadoitus kanteen. Kevyt polkaisu ja kipinän pitäisi näkyä päivänvalossakin.

Sytytystulpan hattu kiinni ja tulpan rungon maadoitus kanteen. Kevyt polkaisu (moottori pyörähtää vain hieman) ja kipinän pitäisi näkyä päivänvalossakin. Muista, että virran pitää olla päällä ja/tai sammutusnappi RUN-asennossa!

Kondensaattori

Tyypillisesti kärjellisten sytytysten kondensaattorin kapasitanssiarvo on 0,2…0,5 uF (mikrofaradia) ja jännitekesto 1000 V. Kondensaattori saattaa rikkoutua sytytysvirran ensiöpiirin virtapiikeistä. Kondensaattori saattaa näyttää oikeaa kapasiteettia, mutta vastus on salakavalasti kasvanut ja virta ei kuljekaan entiseen tapaan.

Mallissa ”Saudi Arabia” kondensaattorin kapasitanssiarvo on 0,18 +/- 0,02 uF.

2) VALOT

Suzuki PV valojen sähköjärjestelmä

Suzuki PV valojen sähköjärjestelmä

Valopuolan ja valopiirin mittaukset

Magneeton valopuolan resistanssi mitataan johtimien Y/W – B/W välistä ja sen tulee olla välillä 0-1 Ohm. Huomioi mittarisi ominaisuudet mitatessasi näin pieniä vastusmääriä.

Valopuolan antama vaihtojännite (AC) mitataan yleismittarilla johtimien Y/W ja B/W välistä. Valopuola antaa jännitettä kuormattomana seuraavasti: 6 V (2500 kierrosta/min) ja 9 V (4000 kierrosta/min).

Valopiirin vaihtojännite (AC) mitataan yleismittarilla moottorin ollessa käynnissä n. 5000 kierrosta/min, etuvalolle tulevasta johtimen, joko HI (väri Y) tai LO (väri W) ja maan välistä. Huomaa, että valokatkaisimen tulee tietysti olla siinä asennossa (HI tai LO), minkä asennon johtoa mitataan. Jännitteensäätimellä säädetty (reguloitu) valopiirin jännite on 6,6 – 7,2 V (koneen käydessä n. 5000 kierrosta/min).

Suzuki PV ”Saudi Arabia” -malleissa valopuolan piirin vaihtojännite (AC) mitataan johtimien Y ja B/W välistä ja on 2500 kierroksella 6V ja 8000 kierroksella 8,5V. Mallissa on 6V 4 Ah akku (tyyppi 6N4B 2A) tasasuuntaajan takana, mutta valosähköpiiri toimii siis vaihtojännitteellä.

Huomaa myös, että edellä oleva pätee vaihtosähköisille valoille. Joissain malleissa on sekä jännitteen säädin (12V:iin rajoitettu jännite) että tasasuuntaaja muuttamassa vaihtojännite tasajännitteeksi sekä akku ja valoja syötetään tasajännitteellä. Tällöin jännite tulee luonnollisesti mitata tasajännite (DC) mittauksella, eikä edellä olevat arvot päde.

Kytkinten mittaus

Kytkinten (valokatkaisijan kaikki asennot, jarruvalokatkaisijat, sammutusnappi, äänimerkki) kunto mitataan yleismittarin ohmimittarilla tai johtavuusilmaisimella (”piippari”) alla olevan kuvan mukaan. Ohmilukemien täytyy olla hyvin pienet (käytännössä mittarin johtimien resistanssi, alle 1 Ohm), isompi lukema kertoo kontaktien hapettumista. Valo toki saattaa palaa, mutta himmeämmin, jos kytkimen kontakteissa on jännitehäviötä aiheuttavaa resistanssia.

Suzuki PV kytkinten testaus

Suzuki PV kytkinten testaus

3) SÄHKÖJÄRJESTELMÄN HUOLTO

Suositeltavaa sähköjärjestelmän kunnossapitoa käyttäjän toimesta

Ei kannata odottaa, että mopo alkaa oireilla tai lopettaa kokonaan toimintansa, sillä seuraavien toimenpiteiden teko on helppoa ja suhteellisen nopeaakin. Pieni vaiva säästää monelta harmilta.

  • Sytytystulpan kunnostus
  • Liittimien hapettumisen seuranta ja puhdistus tarvittaessa (mm. akun kengät ja navat)
  • Johtojen kunnon seuraaminen (liitokset, johtojen eristykset)
  • Katkaisijoiden liittimien puhtaana pitäminen
  • Sähköjärjestelmän suojauksien kunnon seuraaminen (kutistesukat, liitinsuojat, kumit)
  • Katkojan kärkien kunnostus (kärjelliset sytytykset)
  • Kondensaattorin kunnon tarkastus (kärjelliset sytytykset)
  • Sytytys- ja valopuolien käämien kunnon toteaminen (mittaus, silmämääräinen eristystarkistus)
  • Magneeton magneettien tarkistus (halkeamat, liimauksien pettäminen)

HUOM: kärjettömien järjestelmien moduuleita (CDI) ei yleensä korjata niiden rikkoutuessa, vaan ne vaihdetaan.

4) YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA

Hyvä mittaaja on huolellinen ja kriittinen; pitää miettiä, onko kalusto ja saatu tulos järkevä. Ota selville käyttöohjeesta yleismittarisi ominaisuudet ja huomioi ne.  On hyvä tietää, että perinteiset halvat yleismittarit eivät välttämättä mittaa luotettavasti magneeton usein säröytyneitä (aaltomuoto ei ole kauniin symmetrinen) jännitteitä. Näissä mittareissa ns. RMS (Root Mean Square) mitataan tasasuuntaamalla vaihtovirta, määrittelemällä sen keskiarvo ja kertomalla tulos luvulla 1,1 (kerroin kuvaa täydellisen siniaallon keskiarvon ja RMS-arvon välistä suhdetta).

Kun säröytyneitä virta-aaltoja halutaan mitata varman päälle, tarvitaan True-RMS (TRMS)-ominaisuuksilla varustettu yleismittari. Nämä sitältävät monimutkaisempaa elektronista mittaustekniikkaa vaihtovirran todellisen tehollisen arvon näyttämiseksi riippumatta siitä minkälainen aaltomuoto virralla on. Niin kauan kuin aaltomuoto on mittarin muotokertoimen ja kaistanleveyden sisällä, saadaan oikea tulos.

On suositeltavaa käyttää oikean arvon antavaa TRMS -mittaria magneeton vaihtojännitemittauksissa. Toki monimutkaisempi rakenne tekee TRMS -mittareista perinteiseen keskiarvomittaukseen perustuvia yleismittareita kalliimpia. Kaikkein halvimmat yleismittarit maksavat muutamista Euroista muutamaan kymmeneen euroon ja ne käyttävät tyypillisesti keskiarvomittausta. TRMS -ominaisuuksilla varustettu laadukas yleismittari maksaa helposti 100 euroa tai enemmän.

– – –

Lähteitä: edu.fi, motopedia, motot.net, sfnet.harrastus.elektroniikka, Suzuki PV Service Manual