Avainsana-arkisto: Sähkökaavio

Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto


Tästä artikkelista alkaa artikkelisarja, joka käsittelee 6V sähköjärjestelmän muutosta 12V järjestelmäksi.

Kokosimme aikanaan magneeton vanhoin osin, ks. artikkeli ”Moottorin kokoaminen 3- magneeton puoli”. Muutamaan kertaan projektin aikana tuli ilmi, että sähköenergian tuotto oli hieman riittämätöntä. Tämä on 6V sähköjärjestelmän PV:ssä yleinen ominaisuus mutta havaitsimme erilaisia vikoja, esim valojen himmeys ja normaalia suurempi ”vilkkuminen” oli aika selvä ongelma. Sytytyksen täydellisestä toimivuudesta ei kipinän voimakkuuksineen myöskään ollut täyttä varmuutta; oli epäilys, että kipinä on heikko. Siksi jälkeenpäin päätettiin vaihtaa sytystyspuola (primääripuola) ja valopuola.

Onnistuimme löytämään vielä Suzukin alkuperäiset puolat, vaikka niiden valmistus on tiettävästi lopetettu.

Suzukin alkuperäisosat herättävät aina tiettyä luottamusta.

Suzukin alkuperäisosat herättävät aina tiettyä luottamusta.

Mittasimme uudet puolat. Sähkömittauksista kannattaa katsoa artikkeli ”Sähkömittauksia ja -vikoja”, missä mm. oikeat mittaustavat ja -arvot.

Sytytyspuolan mittaus.

Sytytyspuolan mittaus.

Valopuolan mittaus valkoisesta johdosta.

Valopuolan mittaus valkoisesta johdosta.

Valopuolan mittaus vihreästä johdosta.

Valopuolan mittaus vihreästä johdosta.

Osat ja tarvikkeet:

Työkalut:

  • Perustyökalut: kuusiokoloavaimet, hylsyt ja vääntimet
  • Magneeton vauhtipyörän ulosvetäjä
  • Juotoskolvi
  • Yleismittari ja mittapäät

Purkaminen

Ensiksi irroitettiin vaihdepoljin ja magneeton koppa varoen rikkomasta tiivistettä. Koppa oli normaalin likainen vetoakselin puolelta mutta magneeton puoli oli siisti. Koneremontissa uuteen vaihdetussa vaihdeakselissa oli pintaruostetta, mikä ei tarvikeakselin kyseessä ollessa ihmetyttänyt. Vaihdeakselin stefa oli toiminut moitteetta, öljyvuotoja ei näkynyt.

Magneeton kopan alta paljastuu siisti magneeton puoli ja normaalin likainen vetoakselin puoli.

Magneeton kopan alta paljastuu siisti magneeton puoli ja normaalin likainen vetoakselin puoli.

Vauhtipyörä pyörii vastapäivään ja sen mutterin kierre on normaali, oikeakätinen. Vauhtipyörää täytyy pitää lujasti paikallaan, jotta mutterin saa auki. Suzukilla on tähän erikoistyökalu (09930-40113 Rotor holder, työkalu nro 30). Jos tällaista ei ole saatavilla, vältä työntämästä mitään vauhtipyörän aukkoihin siten, että pohjalevy tai puolat rikkoontuvat. Iso vaihde päälle ja kaveri istumaan mopon päälle jarruja painamaan voi auttaa, samoin napautus kumivasaralla tms. vääntimen päähän.

Suzukin erikoistyökalu vauhtipyörän kiinni pitämiseen.

Suzukin erikoistyökalu 09930-40113 vauhtipyörän kiinni pitämiseen mutteria avattaessa.

Vauhtipyörän mutteri pois.

Vauhtipyörän mutterin poisto. Kierre on oikeakätinen.

Vauhtipyörä on mutterivarmistuksen lisäksi tiukalla sovitteella ja kiinni kampiakselissa ja sitä pitää paikallaan kiertosuunnassa kiila. Vauhtipyörässä olevan ulosvetäjän kierre on vasenkätinen, eli ulosvetäjä kiristyy vauhtipyörään pyörittämällä ulosvetäjän runkoa vastapäivään. Vauhtipyörä tulee ulos kiristämällä ulosvetäjän pulttia myötäpäivään ja pitämällä vauhtipyörää samalla vastaan.

Ulosvetäjä vauhtipyörän vasenkätiseen kierteeseen.

Ulosvetäjä vauhtipyörän vasenkätiseen kierteeseen.

Puolien vaihto_4

Vedä irronnut vauhtipyörä varovasti ulos.

Kyseisessä yksilössä oli aikanaan pahoja moottorilohkovikoja, joita korjailtiin mm. kemiallisella metallilla. Jännitti nähdä, ovatko korjaukset toimineet ja pitäneet lian ja veden poissa.

Magneeton tiivistys on toiminut.

Magneeton tiivistys on toiminut.

Vauhtipyörä on puhdas kuten pitää olla.

Vauhtipyörä on puhdas kuten pitää olla. Ei löytynyt myöskään raapimisjälkiä.

Kierrelukitteesta huolimatta valopuolan ruuvit olivat löystyneet ja se pääsi hieman liikkumaan. Tämä on voinut aiheuttaa havaittua valojen ”vilkkumista”. Katastrofi on ollut lähellä; valopuolan irtoaminen hajottaa paljon paikkoja, sillä pyörimisnopeus ja liike-energia on suuri.

Yksi vika löytyi, valopuolan ruuvit olivat löystyneet.

Yksi vika löytyi, valopuolan ruuvit olivat löystyneet.

Pohjalevy irti.

Pohjalevy irti.

Siistiä täälläkin, sähköjohdot yhä napakasti kiinni.

Siistiä täälläkin, sähköjohdot yhä tarkoin suojattu ja vedonpoistaja pitää ne napakasti paikallaan.

Seuraavaksi otettiin juotokset esiin ja sulatettiin ne auki. Kutistesukan saa leikattua kätevästi teräväkärkisellä ”kirurginveitsellä”. Tässä vaiheessa on syytä valokuvata tai kirjoitella värit ylös.

Kutistesukat saa nätisti auki

Kutistesukat saa nätisti auki ”kirurginveitsellä”.

Juotokset näkyvillä.

Juotokset näkyvillä.

Tässä vaiheessa kannattaa katsoa värit ja merkata ne ylös.

Tässä vaiheessa kannattaa katsoa värit ja merkata ne ylös.

Pohjalevy ja vanhat puolat. Huomaa eripituiset kiinnitysruuvit ja sytytyspuolan tärkeä maadoitusjohto.

Pohjalevy ja vanhat puolat. Huomaa eripituiset kiinnitysruuvit ja sytytyspuolan tärkeät maadoitusjohto sekä vedonpoistajaklipsi.

Kokoaminen ja kytkennät

Seuraavaksi kiinnitetään puolat pohjalevyyn ja reititetään johdot. Kierrelukite ja oikea kiristysmomentti on kokoonpanijan välttämättömät ohjenuorat. Huomioi, että johtimet eivät saa jäädä puristuksiin tai hankaukseen.

Kierrelukite on välttämättömyys.

Kierrelukite on välttämättömyys.

Johdot taitetaan nätisti pohjalevyn aukoista sisään.

Johdot taitetaan nätisti pohjalevyn aukoista sisään.

Sytytyspuolan molemmat johtimet on juotettava kiinni. Opettele oikea juotostekniikka harjoittelemalla johonkin muuhun kohteeseen. Ns. kylmäjuotoksia ei saa syntyä, sillä ne saattavat aiheuttaa ylimääräistä vastusta (resistanssia) ja tuottaa siten jännitehäviöitä. Kaikki juotosliitoksen osat on lämmitettävä kunnolla kolvin kärjellä. Onnistuneen juotoksen tuntomerkki on juotoksen kiiltävyys.

Sytytyspuolan johtimet on juotettava kiinni.

Sytytyspuolan johtimet on juotettava kiinni.

Käytettävissämme ei ollut ihan Suzukin väristandardien ja tarvikejohtosarjamme värien mukaisia johtimia. Oleellista kuitenkin on dokumentoida värit mopoyksilön omaan sähkökaavioon.

Kytkennät on esitetty seuraavassa. Alleviivattu on itse tarvittaessa tehty välijohto ja sen väri. Värikoodit sähkökaaviosta. Valopuolan toinen käämipiiri (vihreä johdin) kytkettiin ja vedettiin akkukotelolle asti pitkällä mustalla johtimella myöhempää käyttöä (6V -> 12V muutos) varten.

  • Sytytyspuola (primääripuola), 2 johdinta
    • Maadoitus: B/W -> B/W
    • Sytytys/CDI: R -> B/Y
  • Valopuola, 3 johdinta
    • Valot: W -> Y -> Y/W
    • G -> B

Käytimme yhden neliömillimetrin johtimia. Älä käytä liian ohuita johtimia jännitehäviöiden ja johdon ylikuormituksen välttämiseksi ja käytä aina kutistesukkaa suojaamaan liitoksia (juotokset ja abikoliitokset). Sähkömiehen teippi on se huonompi vaihtoehto, sillä ajan myötä se voi purkautua auki. Tehokas kuumailmapuhallin voi sulattaa puolien käämien eristeitä, joten käyttele sitä kohdennetusti ja varoen. Säädettävän lämpötilan puhallin oikeaan kutistesukkalämpötilaan säädettynä (vaihtelee sukkatyypeittäin, 120 astetta Celsiusta on hyvä aloituslämpötila) on tässä erityisen hyvä apu.

Ohuet kutistesukat johtimiin

Ohuet kutistesukat johtimiin

Kutistus kuumailmapuhaltimella. Varo sulattamasta puolien käämien eristeitä!

Kutistus kuumailmapuhaltimella. Varo sulattamasta puolien käämien eristeitä!

Tässä vaiheessa ennen pohjalevyn asennusta puhdistimme magneeton puolen liuotinpesulla, kuivasimme ja tarkistimme kampiakselin ja vaihdepolkimen stefat ja kokeilimme molempien akselien välykset. Kaikki oli ok, kuin vasta tehdyn koneremontin jäljiltä.

Liuotinpesty magneeton puoli.

Liuotinpesty magneeton puoli.

Kampiakselin välyksen testausta.

Kampiakselin välyksen testausta.

Kierrelukitetta laitettiin myös pohjalevyn ruuveihin.

Kierrelukitetta laitettiin myös pohjalevyn ruuveihin.

Leveää kutistesukkaa johtonipulle.

Jälleen kutistesukkaa johtimille ja nyt leveämpää kutistesukkaa johtonipulle.

Puhjalevy paikoillaan. Musta johto tulee valopuolalta ja on tulevaisuuden 6V - 12V muutosta varten.

Puhjalevy paikoillaan ja kutistesukat kutistettu. Musta pitkä johto tulee valopuolan toisesta käämistä ja on tulevaisuuden 6V – 12V muutosta varten. Kuvassa ei näy magneeton läpiviennin suojakumi, joka toki tulee laittaa paikoilleen.

Vauhtipyörä kiinnitetään huolellisesti puhdistettuun akseliin kohdistamalla vauhtipyörän kiilaura tarkasti kiilaan ja yksinkertaisesti painamalla tasaisesti niin pitkälle kuin se menee ja kiristämällä loppuun mutterin avulla. Jos sovite on erityisen tiukka, voi käyttää hiukan korkean viskositeetin vaseliinia akselilla ja lämmittää vauhtipyörää. Ulosvetäjän voi kiertää paikoilleen sen pultti irroitettuna ja lyödä kumivasaralla tai metallivasaralla puupalikka välissä vauhtipyörä sovitteeseen, ks. artikkeli ”Moottorin kokoaminen 3- magneeton puoli”.

Kiinnityksen jälkeen on muistettava kokeilla, että vauhtipyörä on paikoillaan aksiaali- ja radiaalisuuntaan ja pyörii hankaamatta puolien metalliosiin.

Vauhtipyörä paikoilleen ja paikallaolon kokeilu.

Vauhtipyörä paikoilleen ja paikallaolon kokeilu.

Kone kannattaa käynnistää ilman magneeton koppaa ja katsoa pyöriikö vauhtipyörä vemppumatta ja täristämättä. PeeVeli Lähti käyntiin ensipolkaisulla.

Pyörityskoe ilman magneeton koppaa.

Pyörityskoe ilman magneeton koppaa.

Saimme käyttöömme mainion Fluke 175 TRMS -mittarin, jolla säröytyneitä vaihtojännitteitä voi mitata luotettavasti. Mittasimme mopon käynnissä ollessa ulostulojännitteet valopuolasta ilman jännitteensäädintä kuormittamattomana (ilman valoja tms.) sekä sen kanssa. HUOM: ilman jännitteensäädintä ei kannata laittaa valoja päälle, etteivät polttimot kärähdä.

Jännite puolalta oli n. 1/4 kaasulla reilut 13VAC ilman säädintä ja reilut 7VAC sen kanssa. Kovilla kierroksilla jännite nousi ilman säädintä vielä useita voltteja, joten puolassa on kyllä potkua – ja jännitteen säädin on todella tarpeen. Testasimme lopuksi alkuperäisen 6V jännitteensäätimen kanssa myös valot, jotka paloivat nyt kirkkaammin ja vilkkumatta.

Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä kuormittamattomana

Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä kuormittamattomana ilman jännitteensäädintä. HUOM: älä laita valoja päälle ilman jännitteensäädintä, sillä ne voivat kärähtää!

Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä jännitteensäätimen leikkaamana

Vaihtojännite rungon ja Y/W johtimen väliltä jännitteensäätimen leikkaamana

Lopuksi laskettiin kuminen läpiveintisuoja paikoilleen, laitettiin magneeton koppa kiinni magneeton tiivistys huolellisesti varmistaen sekä rasvattiin vaihdepolkimen akseli vaseliinilla ruostumisen estämiseksi ja kiinnitettiin poljin.

Sähköjärjestelmän suojaus ja reititys


Sähkötöiden lopuksi tehtiin johtojen niputus ja suojaus sekä reititys ja kiinnitys rungossa service manualin kuvien avulla (ks. sivu ”Räjäytyskuvat, taulukot ja manuaalit”).

PeeVelimme liitosten karmean kunnon takia tämä projekti päätti, että vesi ja lika ei pääse enää liittimiin, joten käytännössä kaikki johdot ja liittimet pyrittiin sukittamaan kutistesukalla ja sähkömiehen teipillä. Toki tästäkin on omat haittansa, mm. suojaaminen jäykisti johtonippuja ja teki johtopaketeista muhkeammat. Samalla menetettiin säköjärjestelmän visuaalisuus, kun värit eivät enää näkyneet. Tosin tätä paikattiin kirjoittamalla värikoodeja liittimiin ja dokumentoimalla kytkennät hyvin tämän mopoyksilön omaan sähkökaavioon. Liittimien sukittaminen tietysti hankaloittaa johtojen irroittelua, mutta sitähän ei kovin usein pitäisi tarvita tehdä – ja ainahan voi sukat leikata auki ja sukittaa uusiksi.

Takajarruvalon anturin johtojen sukitus.

Takajarruvalon anturin johtojen sukitus.

Sähköistys_42

Pätkä leveämpää sukkaa peittää myös liittimet ja niiden suojat.

Lämmitys kuumailmapuhaltimella

Lämmitys kuumailmapuhaltimella

Leveää sukkaa kaasukahvalle meneviin johtoihin.

Leveää sukkaa kaasukahvalle meneviin johtoihin.

Sähköistys_45

Myös kytkinkahvan johtoliitin suojattiin.

Myös kytkinkahvan johtoliitin suojattiin.

Suojattu jännitteensäätimen liitin.

Suojattu jännitteensäätimen liitin.

Sähköistys_48

Nämä vielä lämmitellään nipuiksi. Äänimerkin johdot sukitettiin myös.

Valmista metrilakua

Valmista metrilakua

Tätä täydennetään vielä teippauksella

Tätä täydennetään vielä teippauksella

Sähköjärjestelmän muutokset, kytkentä ja testaus


Kytkennässä käytimme apuna sähkökaaviota 6V vaihtovirtasähköjärjestelmästä, jossa on kolmijohtiminen jännitteensäädin, kärjetön sytytys (CDI) ja sähköinen äänimerkki. Kaavio piti melko hyvin paikkansa väreineen hankkimaamme 12V johtosarjaan (Mopo Sport 36610-17270-1) nähden.

Suzuki PV sähkökaavio 6V

Suzuki PV sähkökaavio 6V

12V tarvikejohtosarjan johtojen karkea ryhmittely

12V johtosarjan (Mopo Sport 36610-17270-1) johtojen karkea ryhmittely

Muutokset johtosarjaan

Takavalon johtoja pidennettiin, ks. artikkeli ”Sähköjärjestelmän kunnostus ja uusiminen” .

12V johtosarjan Jännitteensäätimen liittimeksi vaihdettiin vanha liitin ja kytkentä tehtiin sen mukaisesti.

Uuden johtosarjan jännitteensäätimen liitin

Uuden johtosarjan jännitteensäätimen liitin

Vanhan johtosarjan jännitteensäätimen liitin (maajohto poikki)

Vanhan johtosarjan jännitteensäätimen liitin (maajohto poikki)

Vanhan liittimen vaihto uuden tilalle

Vanhan liittimen vaihto uuden tilalle

Vanha liitin kytketty ja paikoillaan, maajohto kiinni

Vanha liitin kytketty ja paikoillaan, maajohto kiinni

Sähköistys_40

Liittimen suojaus kutistesukalla

Lopuksi liittimen ja sille tulevien johtojen suojaus kutistesukalla

Kytkinkahvalta tuleva johto väreineen noudatteli yllä olevaa kaaviota, mutta liittimestä eteenpäin oli eroja. Jäi epäselväksi, oliko kyseessä johtosarjan laatuongelma, vai olivatko johdot tarkoituksella ristissä.

Y/W ja Y/B värit väärinpäin johtosarjassa.

Y/W ja Y/B värit väärinpäin johtosarjan puoleisessa liittimessä (valkoinen liitin)

Johdot on helppo vaihtaa. Lattaliitintä liitinrungossa pitelevä kieleke pitää painaa esim. paperiliittimellä sivuun ja työntää liitin ulos. Irroituksen jälkeen liitin painetaan oikeaan paikkaansa kunnes kieleke lukitsee sen.

Johtojen paikkojen vaihto

Johtojen irroitus liittimestä

Muutokset yhteenvetona on esitetty päivitetyssä sähkökaaviossa versio ”PeeVeli”. Kuvassa näkyy myös nopeusmittarin valon johtojen jatkaminen ja siitä johtuva värimuutos, joka on esitetty nopeusmittarin asennuksesta kertovassa artikkelissa.

Suzuki PV sähkökaavio 6V versio "PeeVeli" (modifioitu johtosarjasta Moposport 36610-17270-1)

Suzuki PV sähkökaavio 6V versio ”PeeVeli” (modifioitu johtosarjasta Mopo Sport 36610-17270-1)

Kytkennät

Hankitussa etuvalossa oli lattaliittimet ja johtosarjassa pyöreät 4 mm liittimet, joten ne piti vaihtaa.

Etuvalon liittimet vaihdettu ja sukitettu

Myös etuvalon johto sukitettiin ja värit merkattiin liittimiin

Myös etuvalon johto sukitettiin ja värit merkattiin liittimiin

Etuvalon reititys

Etuvalon reititys

Etuvalon johtojen lopullinen kutistesukitus.

Etuvalon johtojen lopullinen kutistesukitus.

Etuvalon polttimo on 6V 25/25W BA.

Hankittu takavalo tarvitsi kapeat lattaliittimet. Jostain syystä lyhdyn suunnittelija oli laittanut pyörivät kontaktipinnit samalle puolelle ja ahtaasti, mistä tuli oikosulkuvaaraa, joten liittimet sukitettiin varmuuden vuoksi. Maadoitus laitettiin pohjaruuvin alle.

Takavalon liittimet asennettu

Takavalon liittimet asennettu

Takavalon liittimet sukitettu ja kytketty ja polttimet paikoillaan

Takavalon liittimet sukitettu ja kytketty ja polttimet paikoillaan. Polttimot ovat: takavalo 6V 3W, jarruvalo 6V 10W, lasiputkipolttimot.

Kytkinkahvapiuhojen (vihreä äänimerkin johto ja keltainen liitin) kytkentä on helppoa

Kytkinkahvapiuhojen (vihreä äänimerkin kytkimen johto ja keltainen valojen yhteisliitin) kytkentä on helppoa

Äänimerkin ja sytytysohjaimen (CDI) kytkentä

Äänimerkin ja sytytysohjaimen (CDI) kytkentä

Edit: äänimerkin tyypin valinta huomattiin myöhemmin vääräksi, ks. artikkelit ”Toimintakokeet, osa 1” ja ”Toimintakokeiden vikojen korjaus – imuvuodot, äänimerkki”.

Vielä takajarruvalon anturi kytkettiin. Siinä anturivalmistajan ja tämän johtosarjan värikoodit menivät ristiin, sillä uros/naarasliittimet olivat sopivasti ristiin. Tällä kuitenkaan ei ole toiminnallista väliä, joten niitä ei lähdetty vaihtamaan.

Sähköjärjestelmän testaus

Kun em. muutokset oli tehty, kytkennät tarkistettiin yleismittarin ohmimittarilla kytkentäkaavion kanssa. Tarkastuksen jälkeen sähköjärjestelmää kokeiltiin simuloimalla jännitteensäädintä teholähteellä. Tässä yksilössä ei ollut akkua. Kotinurkista löytyy harvoin niin hyvää ja laadukasta teholädettä, että homma onnistuisi. Syöttämiseen olisikin akku paras tapa. Akussa on suuri energiatiheys ja pieni sisäinen vastus ja se pystyy siksi luovuttamaan tarpeeksi virtaa. Lisäksi akku on edullinen.

Huom: tarkasta tosiaankin kytkennät yleismittarin ohmimittarilla kytkentäkaavion kanssa ennen kytkemistä mihinkään teholähteeseen! Tutustu sähköteoriaan. Mopon sähköjärjestelmä kuluttaa jo sen verran tehoa, että se vaatii reiluja virtamääriä ja se vaatii syöttävältä teholähteeltä jo jotain. Perinteinen kotiverkkolaite kyykähtää varmasti ja voi hajota. Joku halpamalli ilman kunnollista suojausta voi aiheuttaa vaaratilanteen tai tulipalon.

Säädettävä (sekä jännite, että virta) teholähde kiinnitetty jännitteensäädintä simuloimaan

Säädettävä (sekä jännite että virta) teholähde kiinnitetty jännitteensäädintä simuloimaan

Takavalon testaus

Takavalon testaus

Jarruvalon testaus / jarrupolkimen anturi

Jarruvalon testaus / jarrupolkimen anturi

Jarruvalon testaus / jarrukahvan anturi

Jarruvalon testaus / jarrukahvan anturi

Äänimerkin testaus, n. 6V tulee äänimerkin johtimiin painiketta painaessa.

Äänimerkin testaus, n. 6V tulee äänimerkin johtimiin painiketta painaessa.

Moottorin sammutuksen testaus

Moottorin sammutuksen testaus…

Sähköistys_31

Painikkeen painaminen kytkee sytytysmodulille tulevan johtimen maihin n. 45 ohmin vastuksella (ei siis täysi oikosulku)

Takajarruanturin säätö siten, että...

Takajarruanturin säätö säätömutterilla siten, että…

...poljinta n. puoli senttiä painaessa anturi sulkee piirin

…poljinta n. puoli senttiä painaessa anturi sulkee piirin