Suzukin toinen pikkumopo Trailhopper MT 50


Suzukilla on PV:n lisäksi ollut muitakin pienpyörämopoja myynnissä vuosien varrella. Niinkin kaukaa kuin 1970-luvulta löytyy Trailhopper 50cc mopo, sarjatunnuksella MT50.

Oheisissa mainoksissa annettu hauskoja ohjeita, joilla pitäisi isä (kyllä, nimenomaan isä) saada ostamaan kyseinen mopo. Erityisesti korostetaan, että mopon voi ottaa mukaan autoon perheen reissuille, sillä se mahtuu pieneen tilaan poistettavien ja kääntyvien tankojen ansiosta. PV:stä poiketen satulan korkeutta voi säätää, samoin tankojen (PV:ssäkin tanko toki kääntyy mutta ei nouse suoraan). Suzukimaisesti tietenkin kestävyyttä korostetaan; runko on tehty jämäkästä teräksestä, mikä selittää painoa. Myös suuret etu- ja takavalot tuodaan esiin.

Mopo oli myynnissä viimeistä vuotta 1973, jolloin siinä ainoana vuosimallinan oli jalkavivulla toimiva takajarru sekä optiona tuplapeilit ja vilkut. Käsittämättömänä yksityiskohtana teknisissä tiedoista paistaa pieni tankki, vain n. 2,5 litraa. Suomeen mallia ei ole virallisia teitä tuotu. Kommentit ja tiedot mahdollisista Suomeen tuonneista otetaan mieluusti vastaan!

Tekniset tiedot / MT 50 J Trailhopper 1972

  • Kokonaispituus: 1 310 m
  • Kokonaisleveys: 650 mm
  • Kokonaiskorkeus: 880 mm
  • Pyörät: 940 mm (37.0″)
  • Renkaat: 3.50-8 4 PR
  • Maavara: 130 mm
  • Tankki: 2,46 l
  • Öljytilavuus: 0,97 l
  • Jousitus: edessä teleskooppihaarukka kierrejousin, takana kiikku kierrejousin
  • Kuivapaino: 60 kg
  • Moottorityyppi: 49 cc ilmajäähdytteinen alumiinisylinteri, 2-tahti, 3,0 hp/ 6,000 rpm
  • Puristussuhde: 6:9:1
  • Poljinkäynnistys
  • Vaihteisto: 3 vaihdetta, automaattinen märkälevykytkin
  • Huippunopeus: 48,3  – 56,3 km/h

 

Trailhopper-1 Trailhopper_2 Trailhopper_3 Trailhopper_4

Suzuki Trailhopper 1971

Suzuki Trailhopper 1971

Suzuki Trailhopper 1972

Suzuki Trailhopper 1972

Suzuki Trailhopper 1972

Suzuki Trailhopper 1972

Suzuki Trailhopper 1973

Suzuki Trailhopper 1973

Trailhopper_5

Hopper 50- ja EPO malleja mainostettiin samassa mainoksessa

 

Lähteet:

 

 

 

Mainokset

Suzuki PV paperimainoksia ja lehtiartikkeleita


On mukava katsella Suzuki PV mainoksia ja artikkeleita, jotka ovat säästyneet netin syövereissä. Onneksi jotkut ovat nähneet vaivaa ladatakseen niitä verkkoon.

Vielä mukavampi fiilis tulee kun saa alkuperäisen paperimainoksen käsiinsä. Huuto.net -sivun kautta löytyi vuoden 1983 ja 1986 vuoden mainokset asiallisesti laminoituna.

Paperimainoksessa on tunnelmaa ja sopii koristeeksi vaikka seinälle - jollei muualle niin kesämökin huussin...

Paperimainoksessa on tunnelmaa ja sopii koristeeksi vaikka seinälle – jollei muualle niin kesämökin huussin… Vasemmalta oikealle: 1986, 1982, 1983.

Vuoden 1986 mainoksessa esitellään Solifer-laivasto. SM profiloidaan jokamiehen perusmopoksi, todennäköisesti myös maakuntien vanhempia kuskeja houkuttelemaan. S-versiota taas krossarina ja Love-skootteria tyttöyleisölle. Suzuki PV:n mainoslauseissa toistuu sielukkuus ja hallittavuus.

Vuoden 1982 mainoksessa korostetaan samaa ”maagismustaa” mutta houkutellaan myös tyttökuskeja hieman pehmeämmällä henkilökuvalla. Hyvä käsiteltävyys, mm. vaihteiden ja kytkimen kevyt toiminta on esillä. Lisävarusteet on tuotu korostetusti esiin työkalusettiä myöten. Ohjevähittäishinnaksi on laitettu 3590, onneksi markkoja. Mainoksessa on myös kilpailu, jolla voittaja sai Solifer -pusakoita. Onkohan jollain tallella sellainen vielä?

Vuoden 1983 mainoksessa Solifer kauppiaat (Kesko) mainostivat ”maagisella tyylillä” ja mustalla värillä ja kyydissä oli maaginen musta kuski. Lisäksi korostettiin tuimaa tehoa ja samalla hyvää käytöstä ja jopa maasto-ominaisuuksia (!). Tekniikan puolella korostettiin itsenastoitettavia Nokian Mud & Snow -renkaita, kärjetöntä sytytysjärjestelmää, valaistua mittaria, uusittua kestävämpää satulaa, tukevaa kehtorunkoa ja tehokkaita jarruja.

Kannattaa muuten lukea myös paperimainosten takasivut. Onneksi elettiin C-kasettiajan lisäksi markka-aikaa, muuten esim. ruohonleikkurien ja puutarhajyrsinten hinnat hirvittäisivät.

Kannattaa lukea myös mainosten hauskat takasivut

Kannattaa lukea myös mainosten hauskat takasivut

– – – Edit – – –

Huuto.net -palvelusta löytyivät myös seuraavat lehdet, joissa suzuki PV artikkeleita:

  • Tekniikan Maailma 7/1986: ”Samalta viivalta: Helkama Ässä, Honda Monkey, Solifer Suzuki PV 50, Tunturi Break” 1 2 3
  • Tekniikan Maailma 7/1992: ”Ensimmäinen ja viimeinen: Helkama AX, Honda Monkey Z50, Suzuki PV 50, Suzuki S1, Tunturi City, Tunturi Hopper, Tunturi Tiger Aqua, Yamaha BW’S 50, Yamaha Jog 50” 1 2 3 4
  • Tuulilasi 7/87: ”Lelumopot: Honda Monkey ja Solifer Suzuki PV 50” 1 2
  • Tuulilasi 6/1997: ”Tenavat: Honda Monkey, Peugeot Squab, Suzuki PV” 1
Lehdet, joissa SUzuki PV artikkeleita: TM 7/86 ja 7/92 sekä Tuulilasi 7/87 ja 6/97

Lehdet, joissa Suzuki PV artikkeleita: TM 7/86 ja 7/92 sekä Tuulilasi 7/87 ja 6/97

Blogiyhteenveto 2015 – kiitokset lukijoille!


WordPress.com tarjoaa jälleen kerran hauskan ja mielenkiintoisen tilastoraportin kuluneesta vuodesta.

Blogia luettiin vuonna 2015 n. 130000 kertaa ja se saavutti hienon 200000 lukukerran rajan 14.10.2015.

Klikkaa tästä nähdäksesi koko raportin (englanniksi)

Kiitokset lukijoille vuodesta 2015 ja mukavaa ja turvallista mopovuotta 2016!

 

 

6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – johtosarjan muutokset


6V -> 12 V muutoksen artikkelisarjan aikaisemmat artikkelit järjestyksessä:

  1. Sytytyspuolan ja valopuolan vaihto
  2. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – esivalmistelut
  3. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – osat
  4. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – peruskytkennät: jännitteensäädin/tasasuuntaaja, akku
  5. 6V sähköjärjestelmän muuttaminen 12V järjestelmäksi – mittaukset

Aikanaan hankkimamme 12V tarvikejohtosarja (Mopo Sport 36610-17270-1) tuli muuttaa siten, että valopuola syöttää vaihtovirtaa vain jännitteensäädin/tasasuuntaajalle ja äänimerkille ja valot ja muut käyttökohteet ovat tasasähköjärjestelmässä. Haasteena oli tietenkin se, että sähkökaavionkin mukaan johtosarjassa kaikki käyttösähköt (valosähköt, Y/W -johdot) oli kytketty yhteen ja tämä tietenkin piti muuttaa.

Johtosarjasta ei löydy mitään rakenteellista dokumentaatiota mutta onneksi saimme sellaisen käsiimme tutkittavaksi. Seuraavassa tutkitaan perusteellisemmin, miten johtosarja on rakennettu.

Ensiksi tarkastelimme johtosarjaa kaaviota vasten ja merkitsimme osat teipillä.

Johtosarja selitteineen

Johtosarja selitteineen

Johtosarjan käyttösähkötoteutuksen tutkiminen

HUOM: älä turhaan katkaise mitään johtoja tai leikkaa muovisukkaa auki, se ei ole tarpeen!

  1. Avataan teipit paksumman kiiltävän muovisukan päistä. Jätetään muut teippaukset ennalleen.
  2. Liu’utetaan muovisukka sivuun. Alta paljastuvat seuraavat johtojen niputukset ja jaot:
    1. Jarrukatkaisimilta tulevat johdot (W/B, 2 kpl) kytketty yhteen johtoon (W/B) kohti takajarruvaloa. Näillä ei ole merkitystä aikomamme 6V->12V muutoksen kanssa.
    2. Käyttösähköjen (valosähköt) jako on toteutettu kahdessa pisteessä:
      • Magneetolta tuleva johto (Y/W)
      • Valokatkaisijalle lähtevä johto (Y/W)
      • Äänimerkille lähtevä johto (Y/W)
      • Jarruvalokatkaisimille lähtevät johdot (O, 2 kpl)
      • Jännitteensäätimelle lähtevät johdot (Y/W, 3 kpl)
  3. Poistetaan jakoliitoksista teipit
  4. Avataan ensimmäinen käyttösähköjako kiertämällä parittaiset liitokset auki. Ei katkaista johtimia!
  5. Paikannetaan yleismittarin vastusmittauksella valokatkaisijalle menevä Y/W johto. Tässä sarjassa se oli se ”pääjohto”, joka jatkoi toiseen käyttösähköjakoon (kohti jännitteensäädintä).
  6. Jäljelle jakoon jäivät oranssit johdot, joilla 6V->12V muutoksessa ei ole merkitystä sekä äänimerkin ja magneeton Y/W johto. Todetaan jälkimmäinen myös varmuuden vuoksi yleismittarilla.
  7. Avataan toinen käyttösähköjakoniputus vastaavasti.
  8. Paikannetaan yleismittarilla erillinen pyöreäliittiminen jännitteensäätimelle menevä johto. Tässä johtosarjassa se oli jakokohtien välillä kulkenut ”pääjohto”.
  9. Jäljelle tähän jakokohtaan jäivät jännitteensäätimen liittimelle menevät johdot (Y/W, 2 kpl).

Edellä mainitty prosessi pääpiirteissään kuvina seuraavassa.

Johtosarjan tutkimisessa käteviä ovat sähkökaavio, terävä

Johtosarjan tutkimisessa käteviä ovat sähkökaavio, terävä ”kirurginveitsi”, pehmeä alusta ja nuppineulat.

Muovisukan päissä olevien teippien aukaisu ja poisto.

Muovisukan päissä olevien teippien aukaisu ja poisto.

Muovisukka sivuun ja alka paljastuvat jakokohdat.

Muovisukka sivuun ja alka paljastuvat jakokohdat.

Yksi jakokohta oli paljas, kaksi suojattuja teipillä.

Yksi jakokohta oli paljas, kaksi suojattuja teipillä.

Käyttösähkön (valosähkö) jako oli tehty kahdesta pisteestä.

Käyttösähkön (valosähkö) jako oli tehty kahdesta pisteestä. Keskellä nuppineuloilla tuettuna menee ”pääjohto” valokatkaisijaille vasemmalle ja jännitteensäätimen nippuun pyöreään liittimeen oikealle. Siitä on jaettu oranssilla johdolla jarruvalokatkaisimille ja Y/W johdoilla jännitteensäätimen liittimeen.

Yksi käyttösähkön jako purettuna. Yhtään johtoa ei ole katkaistu pääksi, vaan ne on kuorittu ja kierretty yhteen.

Yksi käyttösähkön jako purettuna. Yhtään johtoa ei ole katkaistu pääksi, vaan ne on kuorittu keskeltä ja kierretty yhteen (ns. ”ryöstöliitos”).

Toinenkin käyttösähkön jako purettuna.

Toinenkin käyttösähkön jako purettuna.

Yleismittarin resistanssimittauksella tutkimalla selvisi, että

Varmistetaan vielä yleismittarin resistanssimittauksella, että ”pääjohto” menee valokatkaisijan liittimeen toisesta päästään.

Varmistetaan myös, että ”pääjohto” menee jännitteensäätimen johtonipun pyöreään liittimeen toisesta päästään. Pääjohto ja tämä liitin on tärkeä johtosarjan muutoksessa.

Lopuksi varmistetaan, että ”pääjohdosta” jaetut muut Y/W johdot menevät jännitteensäätimen liittimiin.

Yhteenveto johtosarjan käyttösähkötoteutuksesta

  • Y/W ”pääjohtona” kulkee johto valokatkaisijan liittimestä jännitteensäätimen pyöreäpäiseen erilliseen liittimeen
  • Em. pääjohto on kuorittu kahdesta kohtaa kahta ryöstöliitostyyppistä jakopistettä varten. Kaikki jakopisteet ovat leveän muovisukan sisällä.
  • Mitään johtimia ei ole liittämistä varten katkaistu, vaan ne on kuorittu n. 5 mm matkalta.
  • Ensimmäisessä jakopisteessä magneetolta lukien on toiselta jarrukatkaisimelta toiselle jarrukatkaisimelle menevä yhtenäinen oranssi johto sekä magneeton ja äänimerkin välillä oleva yhtenäinen Y/W johto.
  • Toisessa jakopisteessä on jännitteensäätimen liittimille menevä yhtenäinen johto.

Muutokset johtosarjaan

  1. Pura edellä esitetyllä tavalla esiin jakopisteet muovisukan alta ja kierrä liitokset auki.
  2. Suojaa huolellisesti valokatkaisija-jännitteensäätimen pyöreäliittimisen johdon magneeton suunnasta laskien toinen kuorittu jakokohta. Tämä johto on 12VDC valosähköjärjestelmän (tasasähköjärjestelmä) pääjohdin. Merkkaa se esim. tarrakirjoittimella ”12VDC”.
  3. Uudelleenyhdistä oranssi jarruvalokatkaisimille menevä johto ensimmäiseen jatokohtaan. Suojaa kohta teipillä.
  4. Yhdistä jäljelle jäävät Y/W johtoparit magneetto/äänimerkki ja jännitteensäätimen liitin keskenään ja suojaa liitos kutistesukalla. Tämä johto on 12VAC vaihtosähköjärjestelmän pääjohto.
  5. Suojaa W/B jako, jos ei ole suojattu.
  6. Liu’uta johdinsarjan muovisukka takaisin paikoilleen ja suojaa huolellisesti sen päät teipillä.
  7. Jännitteensäätimen pää johtosarjasta: merkkaa tarrakirjoittimella molemmat jännitteensäädinjohdoista vaihtosähköjohdoiksi ”12VAC”. Kytke toinen 12V jännitteensäädin/tasasuuntaajaan. Toisen voi jättää suojattuna kytkemättä tai kytkeä kytkentärasiaan testauspisteeksi.

Johtosarjan toteutuksesta

Johtosarja on mitä ilmeisemmin toteutettu kustannustehokkuus etusijalla. Sarja oli suojattu ja niputettu teipillä sekä leveimmällä kohdalla olevalla mustalla kiiltävällä muovisukalla. Niputus ja suojaus tällä tasolla on tehty hyvin. Johtimien jakoliitokset oli tehty kiertämällä n. 5 mm matkalta katkaisematta kuoritut johtimet yhteen (johtoja ei oltu katkottu päiksi, oli käytetty ns. ”ryöstöliitosta”). Käyttösähkön (valosähköt) jakopisteitä oli kaksi, ilmeisesti käytännön syistä. Kaikkia johtoja kun on vaikea saada kierreliitettyä yhteen kytkentäpisteeseen. Jaot oli suojattu teipein, jota oli yleensä vain yhden kierroksen verran. Sopivasti osuva jatkuva hankaus voisi kuluttaa teipin puhki ja tuottaa oikosulun.

Miten tästä eteenpäin? Seuraavaksi on luonnollisesti muutettava kytkennät mopossa em. kuvausta vastaavaksi. Tästä erillisessä artikkelissa myöhemmin.

Blogitilastot – 200000 lukukerran etappi – kiitokset lukijoille!


Blogimme lukukerrat ylittyivät 200000 kpl 14.10. 2015. Ylitys tapahtui n. 2 vuotta 3 kuukautta blogin aloituksesta. Lukukertojen päiväennätys on peräti 767 lukukertaa (14.09.2015).

Kasvu on ollut tasaista, poikkeuksena kaksi selvää hypähdystä syyskuussa 2014 ja maaliskuussa 2015. Jälkimmäisellä hypähdys tuli kävijämäärien lähtiessä kasvuun.

Blogin lukukerrat kuukausittain.

Blogin lukukerrat kuukausittain.

Jos otetaan blogiin tulosivun (Home) osumat pois, eniten blogista haetaan edelleen perustietoa (räjäytyskuvat, taulukot ja manuaalit, koneoppi, sähköoppi). Kirjoittajia ilahduttaa erityisesti, että mopomerkistä riippumattomat perustietosivut ja -artikkelit saavat lukukertoja. Kärkikaartiin ovat nousseet myös kaasuttimen säätö ja mopon rekisteröinti. Edelleen koneen ja sähköjärjestelmän purkaminen ja kokoaminen kiinnostaa, samoin pohjatyöt ja maalaus.

Medioista ylivoimaisesti eniten on klikkailtu sähkökaavioita ja räjäytyskuvia. Mutta myös muu perustietomedia saa klikkauksia (2-tahti seosbensiini, öljyt, pulttien kiristysmomentit ja merkinnät, varaosaluettelot, manuaalit, tekniset tiedot, vuosimallit ja värit, jne.) ja hieman yllättäen Suzuki PV vanhat mainokset.

Suosituimmat hakusanat noudattelevat hyvin em. klikkauksia. Suosituimpien tietohakusanojen ja mopon tyyppiin liittyvien sanojen lisäksi haetaan hauskasti ja ilahduttavasti jo runsaasti sivuston nimellä ”isä poika peeveli”.

Suurin yksittäinen sivusto, jolle blogimme ohjaa on Motot.net mutta hyvin lähellä tulevat neljä suurinta osia myyvää yritystä. Erilaisia yritysten ja brändien linkkejä (esim. linkit varaosiin) onkin klikattu n. 5000 kertaa (n. 2,5% lukukerroista), joten jonkinlaista mainosarvoakin sivustolla olisi.

Hakukoneet ovat ylivoimaisesti suosituin blogiimme tulotapa (Google, Bing), kakkosena Facebook. Seuraavaksi tulevat Suomi24-palvelun keskustelupalstat sekä nousussa olevat blogiyhteisöt Bloglovin’ ja Blogipolku.

Mukaan on tullut yhä tasaisesti myös kansainvälisiä ja/tai ulkosuomalaisia lukijoita sen jälkeen kun blogiin lisättiin käännössivu kielilinkkeineen. Maita on jo yhteensä 68 kpl! Blogi on myös linkitetty parille ulkomaalaiselle sivustolle, kuten Cool EPO Club ja 50cc.com. Suomi on luonnollisesti kävijöiden ykkönen. Runsaasti vierailijoita on ollut mm. maista USA, Ruotsi, Saksa Norja, Japani, Tanska, Viro, Espanja, Ranska. Käännösklikkauksia on rekisteröity mm. kielille englanti, japani, ruotsi, saksa ja venäjä.

Kiitokset kaikille lukijoille!

 

Kaasuttimen Dellorto PHBG säätö, osa 3


Edellisen säädön jälkeen ongelmaksi jäivät vaikeutunut käynnistys ja alakierrosalue muutenkin (kierrosherkkyys, vääntö). Seuraavaksi pyrimme siksi vaikuttamaan tyhjäkäyntiin ja alakierrosalueeseen.

Pidämme suuttimen toistaiseksi samana (70), sillä yläkierrosalueella toiminta oli hyvä. Sen sijaan neula laitettiin rikkaammalle.

Vaijerin irroitus ja asennus on hieman hankalahko toimenpide, varsinkin jos ei ole aikaisemmin asennusta tehnyt. Vinkkejä saa artikkelista ”Kahvojen ja vaijereiden asennus”.

Kaasutin jälleen irti imukaulastaan, jotta luistin kannen ruuveihin pääsee kätevästi käsiksi.

Kaasutin jälleen irti imukaulastaan, jotta luistin kannen ruuveihin pääsee kätevästi käsiksi.

Luistikammio. Alhaalla näkyy pääsuutin.

Luistikammio. Alhaalla näkyy pääsuutin, johon neula painuu.

Luisti/neulapaketti jousineen ja vaijereineen.

Luisti/neulapaketti jousineen ja vaijereineen.

Neulaa nostettiin ylöspäin laittamalla sokkaa yksi lovi alaspäin, kolmanteen ylhäältä lukien. Varaa jäin rikastaa vielä yhden loven verran.

Neulan sokan siirto alaspäin nostaa neulaa ja päästää enemmän bensiiniä kaasuttimeen alakierroksilla.

Neulan sokan siirto alaspäin nostaa neulaa ja päästää enemmän bensiiniä kaasuttimeen alakierroksilla.

Neulan siirron jälkeen tehtiin tyhjäkäynnin ja seoksen perussäätö.

Seosruuvin säätö.

Seosruuvin säätö.

Käynnistyminen parani selvästi.  Yläkierroksiin ei odotetusti tullut muutosta, kuten ei pitäisikään. ”Röpötys” ei siis palannut. Jälleen päätimme kokeilla rauhassa näitä asetuksia useilla eri käyntilämpötiloilla ja ajokeleillä ja katsoa tarvitaanko lisäsäätöä. Alkusyksystä on hyvät mahdollisuudet kokeisiin, sillä päivät ovat lämpimiä mutta illat viilenevät nopeasti – ja sadettakin välillä piisaa.

 

 

 

 

 

Kaasuttimen Dellorto PHBG säätö, osa 2


PeeVelin kaasuttimen perussäätö on esitetty artikkelissa ”Kaasuttimen (Dellorto PHBG) säätäminen sisäänajoa varten”. Perustietoa säädöstä saa ”Kaasuttimet ja niiden säätö”-sivun kautta.

Perussäädössä sisäänajoa varten aikanaan säädettiin neulaa ja seosruuvia sekä tyhjäkäynti kohdalleen ja mopo toimi kohtuullisen hyvin. Em. säädöt eivät teoriankaan mukaan kuitenkaan vaikuta kuin alakierrosalueeseen ja toimintakokeissa luonnollisesti siksi emme olleet tyytyväisiä koko kierrosalueen säätöön. Dellorto PHBG kaasuttimessamme oli 74 suutin ja pääsuuttimella on merkitystä nimenomaan yläkierrosalueeseen (3/4 kaasu – täysi kaasu). Liian rikkaasta seoksesta kertoo näppituntuma hieman liian korkeasta kulutuksesta ja savutuksesta ja se, että ryyppyä ei juuri tarvita kylmänäkään. Juuri ennen täyttä kaasua, siis yläkierroksilla alkoi ”röpotys”. Tämä kertoo liian isosta suuttimesta.

Suuttimia ostettiin niiden edullisen hinnan (ja hankintavaivan) takia heti pari vaihtoehtoa, 70 (Mopo Sport 0148670 02) ja 72 (Mopo Sport 0148672 02). Kierrekoko näissä on tuttu metrinen kierre M5 x 0,75.

Dellorto PHBG kaasuttimen pääsuuttimen vaihto vaihe vaiheelta on esitetty seuraavassa. Työn nopeuttamiseksi emme irroittaneet mitään muuta kuin kaasuttimen imukaulastaan ja kaasuttimen pohjan. Emme irroittaneet edes polttoaineletkua ja kaasuttimen pohja irroitettiin vielä siten, että siellä ollut bensiinikin jäi talteen. Irroitimme myös suutinrungon tutkiaksemme neulan asentoa ja päätä.

Työkalujen ja myös käsien/hanskojen tulee olla puhtaat, sillä pienikin roska kaasuttimessa voi aiheuttaa harmia. Samalla tulee tarkistaa tiivisteet ja vaihtaa tarvittaessa. Tulppa kannattaa puhdistaa ennen kokeiluja, sillä se vakioi koetilannetta. Paina myös muistiin, miten mopo hyvin käynnistyi ennen vaihtoa (polkaisut, ryypyn käyttö).

  1. Osta muutama erikokoinen suutin ja tarvittaessa kaasuttimen tiivistesarja.
  2. Puhdista tulppa, vaihda tarvittaessa uuteen (tällä vakiodaan koeajotilannetta).
  3. Varaa oikeat työkalut (risti- ja talttapäämeisseli, 8 mm kiintoavain, puhtaita nukkaamattomia rättejä). Puhdista työkalut ja kätesi/hanskasi huolellisesti.
  4. Laita polttoainehana kiinni ja leveä, puhdas astia moottorin alle estämään mahdollinen polttoaineen tippuminen maahan).
  5. Ota kaasutin irti imukaulasta ja taita sitä sivulle sen verran, että pohjan saa irti.
  6. Ota kaasuttimen pohja irti (4 ristipääruuvia + aluslevyt, jätä ne paikoilleen) ja tarkista sen tiivisteen kunto.
  7. Irroita pääsuutin talttapäämeisselillä. Jos et halua suutinrungon tulevan ulos, pidä rungosta vastaan aluslevyn takaa 8 mm avaimella.
  8. Kiinnitä uusi suutin vanhan tilalle, tarkista vielä, että roskia ei ole mennyt suuttimeen.
  9. Laita kaasuttimen pohja kiinni, kiristäen ruuveja tasaisesti ristiin.
  10. Puhdista imukaula ja yhde kaasuttimen puolelta ja laita kaasutin kiinni imukaulaan huolellisesti.
  11. Avaa polttoainehana ja tarkista vuodot.
  12. Suorita koekäyttö paikoillaan, tee tyhjäkäynnin ja seoksen perussäätö. Havainnoi, kuinka hyvin mopo käynnistyi tällä kertaa verrattuna aikaisempaan.
  13. Suorita koeajo: käy läpi kaikki kierrosalueet, testaa vääntöä ja huippunopeus. Tutki savutusta ja tulppaa.
M5 X 0,75 kierteellä olevat suuttimet kokoa 70, 72 ja 74

M5 X 0,75 kierteellä olevat suuttimet kokoa 70, 72 ja 74

Kaasuttimen irroitus imukaulasta ja siirto sivuun.

Kaasuttimen irroitus imukaulasta ja siirto sivuun. Muista alusastia; älä päästä bensiiniä luontoon!

Pohjan irroitus. Pääsuutin näkyy keskellä uloimpana.

Pohjan irroitus. Pääsuutin näkyy keskellä uloimpana.

Ilman pitämistä rungosta vastaan 8 mm kiintoavaimella, pääsuutin tulee rungon kanssa pois.

Ilman pitämistä rungosta vastaan 8 mm kiintoavaimella, pääsuutin tulee rungon kanssa pois.

Oletuksena tässä kaasutinmallissa on 74 suutin.

Oletuksena tässä kaasutinmallissa on 74 suutin.

Kiintoavaimella vastaan pitäen suutin ja taustalevy lähtee rungostaan.

Kiintoavaimella vastaan pitäen suutin ja taustalevy lähtee rungostaan.

Kaasuttimen säätö_13

Uuden suuttimen ruuvaus paikoilleen.

Uuden suuttimen ruuvaus paikoilleen.

Suutin runkoineen ja aluslevyineen ruuvataan takaisin kaasuttimeen varoen rikkomasta tai kolhimasta neulaa.

Suutin runkoineen ja aluslevyineen ruuvataan takaisin kaasuttimeen varoen rikkomasta tai kolhimasta neulaa.

Toimintakokeet:

Ensiksi vaihdettiin 74 -> 72. Kone käynnistyi ekalla polkaisulla kun kaasutin oli tayttynyt bensiinillä. Edelleenkään ei kylmäkäynnistykseen tarvittu ryyppyä ja kone savutti hieman, tosin vähemmän. Seuraavaksi tehtiin seoksen ja tyhjäkäynnin perussäätö. Koeajossa moottori väänsi hyvin, ei ”booausta”. Yläkierrosalueella esiintyi yhä kuitenkin ”röpötystä”, mutta hieman vähemmän. Tästä päättelimme, että olemme menossa oikeaan suuntaan.

Seuraavaksi tehtiin suuttimen vaihto 72 -> 70 ja jälleen tietenkin seoksen ja tyhjäkäynnin perussäätö. Nyt käynnistyksen luonne muuttui selvästi. Käynnistyminen vaikeutui 1-2 polkaisusta lukuisiin. Lisäksi tarvittiin kylmänä ryyppyä. Positiivista oli, että koeajossa yläkierroksetkin vetivät nyt paremmin ja ”röpötys” oli lähes hävinnyt. Savutus oli selvästi pienempää. Ehkä aavistus vääntöä katosi 1/4…1/2 sekä 3/4 alueilta mutta sitä oli vaikea arvioida tarkasti lyhyen ajon perusteella.

Päätimme kokeilla rauhassa näitä asetuksia, jotta muodostuu hyvä kuva, mihin suuntaan viedä seuraavaksi. Todennäköiset seuraavat toimenpiteet ovat, että pyrimme vaikuttamaan tyhjäkäyntiin ja alakierrosalueeseen. Pidämme suuttimen samana (70), laitamme neulaa rikkaammalle (sokkaa yksi lovi alaspäin, kolmanteen ylhäältä lukien) sekä seosruuvia vähän rikkaammalle. Näistä lisää myöhemmin.